Puolison asiakkuus neuvolapalveluissa
Toimintamalli puolison asiakkuudesta neuvolassa.
Puoliso tulee hoitoprosessin aikana systemaattisesti huomioiduksi parin yhteisillä käynneillä äitiysneuvolassa.
Tapaamisissa on käytössä selkeät sisällöt ja hoitopolut.
Myös puolison tietoihin kirjataan ja käynnit tilastoidaan.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Toimintamalli puolison asiakkuudesta neuvolassa.
Puoliso tulee hoitoprosessin aikana systemaattisesti huomioiduksi parin yhteisillä käynneillä äitiysneuvolassa.
Tapaamisissa on käytössä selkeät sisällöt ja hoitopolut.
Myös puolison tietoihin kirjataan ja käynnit tilastoidaan.
Toimintamalli lyhyesti
Puolison asiakkuus neuvolassa on ollut epäselvä, koska häntä ei ole otettu asiakkaaksi, käytyjä keskusteluja ei ole kirjattu, eikä käyntejä ole tilastoitu tehdyksi työksi. Puolisotyöhön ei ole ollut selkeää ohjeistusta, yhtenäistä menetelmää, eikä työhön tarvittavia hoitopolkuja. Mitoituksia ja resurssointia ei ole huomioitu riittävästi puolisotyöhön.
Uuden toimintamallin mukainen puolison asiakkuuden vahvistaminen ja selkeä toimintaohje varmistavat, että odottavan perheen puoliso tulee myös huomioiduksi neuvolakäynneillä.
Puoliso kutsutaan aktiivisesti mukaan parin yhteisille vastaanottokäynneille. Molemmat täyttävät tarvittavat kyselyt raskauden ensikäynnille ja laajan tarkastuksen käynnille. Näille kahdelle käynnille tulee varata +30 min pidempi aika, jotta myös puolison asiat voidaan käsitellä, kirjata ja tilastoida.
Puoliso on tervetullut kaikille vastaanottokäynneille, jolloin hänet huomioidaan yhteisessä keskustelussa hyvän vuorovaikutuksen periaatteiden mukaisesti.
Mallin tärkeä tavoite on tarjota tasalaatuinen, tasavertainen palvelu, joka tukee lasta odottavan perheen hyvinvointia, terveellisiä elämäntapavalintoja, hyvää vuorovaikutusta, parisuhdetta ja molempien vanhemmaksi kasvamista.
Tavoite on myös selkeyttää terveydenhoitajan työtä ja vahvistaa puolison asiakkuus neuvolassa. Kirjaamisen ja tilastoinnin avulla työ tulee tehdyksi ja odotuksiin puolison huomioimisesta voidaan vastata varaamalla siihen tarvittava aika. Selkeät hoitopolut varmistavat, että haasteisiin voi löytää ratkaisuja.
Mallissa painotetaan laajan tarkastuksen huolellista ja laadukasta toteuttamista, joka itsessään on vaikuttava interventio. Tarkastus sisältää seuraavien aihealueiden käsittelyn: mieliala, sosiaalinen verkosto, päihteiden käyttö, odotusajan huolet ja pelot, ristiriitojen ratkaisu parisuhteessa, kiintymyssuhde vauvaan ja omat lapsuuden kokemukset.
Asiakkaalle, jolla haasteita esim. päihde-, mielenterveys-, parisuhdeasioissa ym. (yhteistyöasiakas), on luotu selkeät hoitopolut suoraan neuvolasta.
Hyvä vuorovaikutus on tärkeää, mutta ei yksin riitä vastaamaan kysyntään. Siksi mitoitus ja resurssointi neuvolassa tulee jatkossa laskea siten, että myös puolison tukemiseen on käytettävissä aikaa.
Molempien vanhempien tasa-arvoinen tukeminen vaatii muutoksia neuvolatyöhön vastaamaan nykyaikaista perhekäsitystä. Jatkossa asetuksissa ja suosituksissa tulisi näkyä puolison asiakkuus, mitoittaa siihen tarvittava työaika ja resurssit.
Selkeä ohjeistus ja toimintatapa neuvolapalveluissa varmistaa tasavertaisen, laadukkaan palvelun asuinpaikasta riippumatta.
Tämän hankkeen kohderyhmä ovat sekä lasta odottava perhe, että terveydenhoitajat. Puolison osallistuminen aktiivisesti lapsen odotukseen on tärkeä voimavara, jota ei ole aiemmin huomioitu riittävästi. Puolison osallistamista ja terveydenhoitajan ammattitaitoa on lisätty hankkeen myötä neuvolassa.
Sekä puolisoille että terveydenhoitajille on toteutettu kyselyt, jotka Innokylässä ensimmäisellä sivulla liitteenä. Asiakkaita on systemaattisesti kutsuttu neuvolaan ja tehty toimintamallin mukaiset käynnit Tampereella.
Tampereen kaikki terveydenhoitajat ja osa Pirkanmaan hyvinvointialueen terveydenhoitajista on saanut koulutuksen puolison huomioimiseen ja menetelmän käyttöön.
THL:lta tarvitaan selkeä ohjeistus ja mitoitus myös puolison asiakkuuteen neuvoloissa.
Hyvinvointialueiden johto sitoutuu, kouluttaa ja resurssoi työhön tarvittavat resurssit. Menetelmä edellyttää vähintään 1 tunti lisäaikaa/puoliso, mutta yhteistyöasiakkaalle harkinnanvaraista aikaa tulee mitoittaa enemmän.
Kirjaus- ja tilastointiohjeet tulee luoda ja kehittää yhtenäiseksi siten, että toisen vanhemman kanssa tehty työ tulee näkyväksi, tehdyksi työksi.
Koulutus toisen vanhemman kanssa tehtävään työhön tulee sisällyttää ammattilaisten perus- ja täydennyskoulutukseen.
Terveydenhoitajalla tulee olla oman osaamisen lisäksi tiedossa selkeät hoitopolut myös puolison elämäntilanteen haasteissa.
Yhteistyötä tulee kehittää muiden perhekeskustoimijoiden kanssa siten, että koko perhe saa tasavertaista tukea kaikilla alueilla ja jokainen perheessä tulee osallistetuksi.
Menetelmä on pilotoitu Tampereella Koilliskeskuksen neuvolassa 10/2021 - 7/2022. Menetelmän kehittämisen ja koulutusten myötä toimintatapa on otettu käyttöön Tampereen neuvoloissa resurssien puitteissa. Pirkanmaan hyvinvointialueen toimijoille on pidetty infotilaisuus aiheesta.
Hankkeen myötä puolisot ovat tulleet aktiivisemmin mukaan neuvolakäynneille ja terveydenhoitajien valmiudet puolison kohtaamiseen ja hoitoonohjaamiseen ovat paremmat.
Parhaimmillaan menetelmän toteutuessa odottaja ja toinen vanhempi saa neuvolasta vahvan, voimavaralähtöisen tuen ja tukea elämän haasteisiin.
Menetelmä sai Tampereen kaupungin kehittäjäpalkinnon 6/2022.
Puolisokyselyssä saatu palaute on erittäin hyvää ja tällaista toimintaa neuvolalta toivotaan (ks. liite)
Terveydenhoitajille tehdyn kyselyn perusteella puolisotyö nähdään merkityksellisenä ja tärkeänä, mutta haasteeksi nousee riittämättömät resurssit (ks. liite)
Ennen vauvan syntymää koko perheelle annettu tuki on kustannustehokasta ja inhimillistä, kansanterveyttä ja hyvinvointia lisäävää toimintaa.
Kansikuva
