Rakenteellisen sosiaalityön kehittäminen Pirkanmaan hyvinvointialueella (RRP, P4, I3)

Pirkanmaan  hyvinvointialueen rakenteellisen sosiaalityön toimintamallin tavoitteena on vahvistaa rakenteellisen sosiaalityön kehittämistä  ja kuvata rakenteellisen sosiaalityön rakenteet sekä sosiaalisen raportoinnin prosessi.

Toimintamallin nimi
Rakenteellisen sosiaalityön kehittäminen Pirkanmaan hyvinvointialueella (RRP, P4, I3)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Pirkanmaan  hyvinvointialueen rakenteellisen sosiaalityön toimintamallin tavoitteena on vahvistaa rakenteellisen sosiaalityön kehittämistä  ja kuvata rakenteellisen sosiaalityön rakenteet sekä sosiaalisen raportoinnin prosessi.

Toteutuspaikka
Pirkanmaa
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Pirkanmaan hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Liitteet ja linkit

Tekijä

Riikka Sujamo

Luotu

23.12.2024

Viimeksi muokattu

23.12.2024
Ratkaisun perusidea

Pirkanmaan hyvinvointialueella on luotu alueellinen rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma, joka ohjaa ja tukee hyvinvointialuetta sosiaalihuoltolain 1301/2014 7§ mukaisten velvoitteiden täyttämisessä. Pirkanmaan hyvinvointialueen alueellinen toteutussuunnitelma on hyväksytty sote-johtoryhmässä 4.12.2024. 

Rakenteellisen sosiaalityön alueellinen toteutussuunnitelma on käytännön työväline rakenteellisen sosiaalityön toteuttamiseksi ja kehittämiseksi hyvinvointialueella. Toteutussuunnitelman tavoitteena on varmistaa rakenteellisen sosiaalityön kokonaisuuden hallinta, rakenteellisen sosiaalityön tiedon hyödyntäminen sosiaalihuollon kehittämisessä ja tietojohtamisessa sekä rakenteellisen sosiaalityön työkäytäntöjen edistäminen.

Toteutussuunnitelma on päivittyvä asiakirja. 

Toimintaympäristö

Rakenteellisesta sosiaalityöstä säädetään sosiaalihuoltolaissa (7 §; 1301/2014). 

Rakenteellisella sosiaalityöllä on huolehdittava sosiaalista hyvinvointia ja sosiaalisia ongelmia koskevan tiedon välittymisestä ja sosiaalihuollon asiantuntemuksen hyödyntämisestä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Rakenteelliseen sosiaalityöhön kuuluu:

  1. sosiaalihuollon asiakastyöhön perustuvan tiedon tuottaminen asiakkaiden tarpeista ja niiden yhteiskunnallisista yhteyksistä sekä tarpeisiin vastaavien sosiaalipalvelujen ja muun sosiaalihuollon vaikutuksista;
  2. tavoitteelliset toimet ja toimenpide-ehdotukset sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi sekä hyvinvointialueen asukkaiden asuin- ja toimintaympäristöjen kehittämiseksi;  
  3. sosiaalihuollon asiantuntemuksen tuominen osaksi hyvinvointialueen muiden toimialojen ja kunnan suunnittelua sekä yhteistyö yksityisten palveluntuottajien ja järjestöjen kanssa paikallista sosiaalityötä sekä muuta palvelu- ja tukivalikoimaa kehittäen.
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Rakenteellinen sosiaalityö kuuluu kaikille, mutta se on velvoittavaa sosiaalialan korkeakoulutetuille. Rakenteellinen sosiaalityö tuottaa asiakastyöhön perustuvaa tietoa, joka käsittelee sosiaalihuollon asiakkaiden tarpeita ja niiden yhteiskunnallisia kytkentöjä sekä arvioi sosiaalipalvelujen ja muiden tukitoimien vaikuttavuutta ja niiden vastaavuutta asiakkaiden tarpeisiin. Asiakastyöhön perustuvan tiedontuottamisen lisäksi rakenteelliseen sosiaalityöhön tulee sisältyä myös tutkimuksellisen tiedon tuottaminen ja yksi tietotuotantomenetelmistä on sosiaalinen raportointi. Rakenteellisen sosiaalityön sosiaalisen raportoinnin digitaalisen lomakkeen voi täyttää kuka tahansa. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Rakenteellista sosiaalityötä juurrutetaan toimintaan alueellisen toteutussuunnitelman keinoin. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Sosiaalihuoltolaista nousevaan velvoitteeseen tehdä rakenteellista sosiaalityötä on sitouduttava hyvinvointialueen organisaation kaikilla tasoilla. Kehittämistä johdetaan yhtenä kokonaisuutena ja toteutetaan yhdessä palvelutuotannon kanssa. Eri toimijoiden roolit ja vastuut on kuvattava selkeästi. Johtamisen keskeinen tehtävä on varmistaa rakenteellisen sosiaalityön toimintamahdollisuudet. Rakenteellista sosiaalityötä tulee johtaa tietoisesti, jolloin esihenkilötehtäviin kuuluu olennaisesti tieto- ja muutosjohtaminen sekä strateginen ja päätöksentekoon liittyvä johtaminen.