Ravitsemusterapeutin rooli osana etänä toteutettavaa elintapaohjausta. Pohjois-Pohjanmaan HVA. (RRP, P4, I2)
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella kehitettiin etänä toteutettavaa elintapaohjausta, jossa myös ravitsemusterapeutti työskenteli osana työryhmää.
Toimintamallin nimi
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella kehitettiin etänä toteutettavaa elintapaohjausta, jossa myös ravitsemusterapeutti työskenteli osana työryhmää.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella kehitettiin etänä toteutettavaa elintapaohjausta (Etäelintapaohjauksen toimintamalli. Pohjois-Pohjanmaan HVA (RRP, P4,I2) | Innokylä). Tässä pilottihankkeessa oli mukana ravitsemusterapeutti, jonka työnkuva keskittyi asiakastyöhön, kuten etävastaanotot ja ryhmät, sekä erilaisiin työryhmiin ja kehitystyöhön.
Ravitsemusterapeutin etävastaanottoa tarjottiin elintapaohjaukseen osallistuville henkilöille, joilla ravitsemusterapiaan pääsemisen kriteerit täyttyivät. Ravitsemusterapeutti osallistui myös etänä toteutettavan elintaparyhmän toimintaan pitämällä ryhmälle yhden kahdeksasta ohjauskerrasta. Lisäksi ravitsemusterapeutti oli mukana tuottamassa sisältöä elintapaohjaukseen kytkeytyvälle Terveyskylän Hyvinvointia elintavoilla (Pohde) - digihoitopolulle ja osallistui eri työryhmiin.
Ravitsemusterapeutti työskenteli myös tiiviissä yhteistyössä hyvinvointialueen muiden ravitsemusterapeuttien kanssa ja osallistui osaltaan esimerkiksi etävastaanottojen ja ryhmävastaanoton perehdyttämiseen sekä elintapaohjaukseen liittyvien ajankohtaisten asioiden tiedottamiseen. Tämä oli myös ensimmäinen kerta, kun hyvinvointialueella kokeiltiin ravitsemusterapiassa näin laajasti etävastaanoton mahdollisuutta.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (Pohde) on yksi maantieteellisesti suurimmista hyvinvointialueista Suomessa. Asukkaita alueella on yli 400 000, kuntia 30. Pohteella on 10 ravitsemusterapeutin toimea, mikä on moneen muuhun hyvinvointialueeseen verrattuna vähäinen resurssimäärä.
Ennen elintapaohjauksen pilotin alkua ravitsemusterapeutin etävastaanottoja oli käytössä hyvinvointialueella vain harvakseltaan. Pilotin aikana hyvinvointialueella aloitti Digitaalinen sotekeskus, joka mahdollisti etävastaanotot yhteensä 13:ssa alueen kunnassa vuoden 2024 aikana. Pilotissa kaikki asiakaskohtaamiset tapahtuivat juuri Digitaalisen sotekeskuksen kautta etävastaanottoina.
Kohderyhmänä olivat iältään 18-65-vuotiaat henkilöt, jotka olivat mukana etänä toteutettavassa elintapaohjauksessa ja täyttivät ravitsemusterapian pääsykriteerit. Pilotissa oli tuolloin mukana hyvinvointialueen 13 kuntaa.
Asiakkaat ohjautuivat ravitsemusterapeutin etävastaanotolle elintapaohjaajien lähettämänä, joten vastaanotolle pääseminen edellytti siis asiakkaalta ensin osallistumasta elintapaohjaajan etävastaanotolle. Elintapaohjaajan vastaanotolle asiakkaat olivat puolestaan tulleet joko terveydenhuollon ammattilaisen ohjaamana tai täytettyään Omaolo-terveystarkastuksen Pohteen verkkosivuilla.
Ravitsemusterapiaan ohjattiin henkilöt, jotka täyttivät ravitsemusterapian pääsykriteerit ja olivat halukkaita ja motivoituneita osallistumaan vastaanotolle. Pääsykriteerit ovat hyvinvointialueen ravitsemusterapeutit yhdessä laatineet jo ennen pilotin alkamista, joten ne ovat yhdenmukaiset alueen muuhun perusterveydenhuollon ravitsemusterapiaan nähden.
Jotta tämänkaltainen toimintamalli voidaan juurruttaa osaksi palvelutuotantoa, tärkeässä roolissa on elintapaohjaajien ja elintapaohjausta antavien tahojen tiivis yhteistyö alueella toimiviin ravitsemusterapeutteihin. Tämä vaatii molemmilta osapuolilta halua ja motivaatiota kehittää toimintamallia, josta kumpikin osapuoli hyötyy.
Toimintamallin edellytyksenä on tietysti myös sujuvat digipalvelut, joissa etävastaanottoja voidaan toteuttaa. Asiakkaan näkökulmasta palvelu vaatii pankkitunnukset, hyvän Internet-yhteyden ja laitteen, jolla pääsee vastaanotolle. Myös työntekijälle on tarjottava riittävät työvälineet etävastaanottojen mahdollistamiseen. Tietokoneen ja puhelimen lisäksi myös kuulokkeet ja mahdollisesti ylimääräinen näyttö ovat tarpeelliset. Etävastaanottojen hyödyntämiseen tulee myös tarjota työntekijälle riittävää koulutusta ja aikaa perehtymiselle.
Myös tiedottamisella on merkittävä rooli. Ravitsemusterapeutit saavat muilta ammattilaisilta lähetteitä, jotka keskittyvät painonhallintaan ilman muuta selkeää syytä juuri ravitsemusterapiaan lähettämiseen. Jotta tällaisten asiakkaiden ohjaaminen oikeaan paikkaan eli useimmiten elintapaohjaukseen sujuvoituisi, myös ravitsemusterapeutin tulee tarvittaessa ohjata muita ammattilaisia asiassa, jotta toimintamalli juurtuisi organisaatioon.
Tässä mallissa toimivaa oli elintapaohjaajien ja ravitsemusterapeutin tiivis yhteistyö. Elintapaohjaajat konsultoivat tarvittaessa ravitsemusterapeuttia esimerkiksi asiakkaista, joiden kriteerien täyttymisestä eivät olleet varmoja. Ravitsemusterapeutin työaikaa säästyi huomattavasti muuhun, kun elintapaohjaajat varasivat ajan suoraan asiakkaille ja ohjeistivat etävastaanotolle osallistumisen. Elintapaohjaajat hyödynsivät myös ravitsemusterapeutin osaamista, kun asiakkailta tuli ravitsemukseen liittyviä kysymyksiä. Näin asiakkaat saivat vastauksen, mutta varsinaista vastaanottoa ei tarvinnut varata.
Elintapaohjauksen ohella saatiin tärkeää tietoa myös ravitsemusterapian etävastaanotoista. Huomioitavaa on, että pilotin myötä ravitsemusterapian etävastaanottoja päästiin kokeilemaan käytännön työssä laajemmin, mitä oli vielä koskaan aiemmin alueella tehty ja niistä saatiin arvokasta tietoa ja kokemusta tulevaa varten. Ravitsemusterapian resurssi on alueella pieni, eikä ravitsemusterapeuteilla ole mahdollisuutta jalkautua kaikkiin alueen sotekeskuksiin pitämään lähivastaanottoa. Etävastaanotoilla pyritäänkin tarjoamaan tasavertaisemmat mahdollisuudet alueen asukkaille päästä tarvittaessa ravitsemusterapiaan, asuinpaikasta riippumatta.
Etävastaanotoilla saatiin rakennettua luottavainen suhde asiakkaan ja ravitsemusterapeutin välille. Materiaaleja pystyttiin näyttämään asiakkaalle sähköisinä versioina tai lähettämään sähköpostitse. Kaikkea ravitsemusterapiassa hyödynnettävää materiaalia ei ole kuitenkaan vielä saatavissa sähköisenä versiona. Tästä oltiin yhteydessä eri materiaalintuottajiin, jotta he pystyisivät kehittelemään ja jakamaan ohjausmateriaalia enemmän myös etävastaanottoja ajatellen. Toiminnan tuloksena voidaankin sanoa, että etävastaanotto on hyvin varteenotettava vaihtoehto lähivastaanotolle ravitsemusterapiassa.
Pilotin aikana myös todettiin elintapaohjaajien ja -ohjauksen tärkeä rooli ravitsemusterapian niukkoja resursseja ajatellen. Ravitsemusterapiaan saapuneita painonhallintaan keskittyviä lähetteitä ei ole aiemmin voitu osoittaa niin selkeästi toiselle taholle kuin pilotin aikana. Tällöin lähes kaikki 18-65-vuotiaat painonhallinta-asiakkaat, joilta saapui lähete ravitsemusterapiaan, ohjattiin ensin elintapaohjaukseen. Vain kriteerien mukaiset asiakkaat ohjattiin ravitsemusterapeutin etävastaanotolle.
Etäelintaparyhmän ja etävastaanottojen käyttöönoton myötä myös ravitsemusterapian pääsykriteerejä tarkistettiin ja muokattiin vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita ja olemassa olevia ravitsemusterapian resursseja. Esimerkiksi elintapaohjauksen ensiarviokäynnillä tehdyssä ahmintataipumusta selvittävässä BES-kyselyssä saadut korkeat pisteet eivät myöhemmässä vaiheessa enää automaattisesti riittäneet ravitsemusterapian vastaanotolle lähettämiseen, koska elintapaohjaajatkin pystyivät tarjoamaan asiakkaille tietoa itsehoito-ohjelmista ja ahminnan etäryhmistä sekä aiheeseen liittyvää psykoedukaatiota.
Etävastaanottoja ei juurikaan peruttu. Tähän oli mahdollisesti syynä se, että etävastaanotolle osallistuminen on usein vaivattomampaa järjestää omassa arjessaan kuin lähivastaanotolle saapuminen esimerkiksi hyvinvointikeskukseen tai omalle terveysasemalle. Etävastaanotolle voi osallistua myös tietokoneen ohella puhelimella, mikä mahdollistaa osallistumisen melkein mistä tahansa käsin, vaikkapa kesken työpäivän omalta työpaikalta. Näin mahdollistetaan myös tasavertainen, paikkakunnasta riippumaton palvelu kaikille hyvinvointialueen asukkaille. Etävastaanoton hinta on myös asiakkaalle 15% halvempi kuin lähivastaanoton. Etävastaanottojen käyttöönotossa tulee myös säästöä hyvinvointialueelle. Yhdellekään asiakkaalle ei lähetetty pilotin aikana paperisia ajanvarauskirjeitä tai materiaaleja vaan kaikki ajanvarauksesta ohjaukseen sujuivat sähköisesti.
Haastavuutta etävastaanottoihin lisäsivät satunnaiset tekniset ongelmat, esimerkiksi ääneen kuulumattomuus. Etävastaanoton toimivuuteen vaikuttanee esimerkiksi selain, jolla etävastaanotolle osallistutaan sekä Internet-yhteyden toimivuus. Etenkin ryhmäkerroilla oli valitettavan usein teknisiä ongelmia, jotka hankaloittivat joidenkin asiakkaiden osallistumista ryhmään. Kun etäohjauksia ja -ryhmiä aletaan suunnitella, onkin tärkeää että alusta, jolla palvelu tuotetaan, on mahdollisimman luotettava. Etenkin ryhmäkerroilta asiakkaita jää ymmärrettävästi pois, jos ongelmia on toistuvasti. Myös esimerkiksi sopivan selaimen valinnasta ja muista luotettavuuteen vaikuttavista asioista tulisi asiakasta tiedottaa jo ennen vastaanottoa.
Ravitsemusterapeutin pitämä ohjauskerta elintapaohjausryhmässä nähtiin asiakkaiden puolelta hyödyllisenä. Palautteen antaminen vielä kesken 12/24 - tämä täydennettävä