Reittis - Kohti hyvinvointia -verkkosivusto monialaisen asiakas- ja palveluohjauksen tukena. Pohjois-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I2 & I4)

Luotu 20.09.2023
Reittis - Kohti hyvinvointia -verkkosivusto monialaisen asiakas- ja palveluohjauksen tukena. Pohjois-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I2 & I4)
Reittis - Kohti hyvinvointia -verkkosivusto monialaisen asiakas- ja palveluohjauksen tukena. Pohjois-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I2 & I4)

Tiivistelmä

Toimintamallien avulla edistetään monialaista palveluohjausta hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin. Palveluohjauksen yhtenä työkaluna ja tukena tulee toimimaan digitaalinen hyte-palvelutarjotin, joka on nimetty Reittis - Kohti hyvinvointia verkkosivustoksi, ja joka otettiin käyttöön Pohteella 28.2.2025. Reittistä on pilotoitu demo- ja tuotantoympäristön kautta 11/2024-3/2025  hyvinvointi lähete-pilotissa. 

Pohteen monialaisen asiakas- ja palveluohjaukseen kuuluvat hankkeessa seuraavat toimintamallit:

  • Digitaalinen hyte-palvelutarjotin = Reittis - Kohti hyvinvointia verkkosivusto https://pohde.fi/palvelumme/reittis-kohti-hyvinvointia/
    • Ammattilainen käyttää Reittistä työvälineenä, kun ottaa hyten puheeksi asiakkailleen. Ammattilaisen asiakas- ja palveluohjaus tukee itsenäistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tukemista ja siihen motivoimista. Palvelupolku kuvattu ohjaavan ammattilaisen näkökulmasta palvelumuotoillen. Ammattilaisia osallistetaan kehittämiseen, infotaan, koulutetaan ja hyödynnetään digitaalisen jalkauttamisen suunnitelmaa käyttöönotossa. Ammattilaisille on luotu toimintamallin kuvaamisen lisäksi Hyvinvoinnin -puheeksiottokortti helpottamaan asiakas- ja palveluohjausta hyte-näkökulmasta.
    • Ammattilainen hyödyntää Reittiksen ammattilaisisältöjä monialaisen hyteosaamisensa vahvistamisessa ja asiakasohjauksessa
    • Asukas käyttää Reittistä itselleen tai läheiselleen hyvinvointia tukemaan. Käyttäjän palvelupolut kuvattu palvelumuotoilun keinoin ikääntyvän, työttömän ja ruuhkavuosia elävän asukkaan näkökulmasta. Asukkaille järjestetään infotilaisuuksia, mahdollisuuksia osallistua kehittämiseen/testaamiseen ja hyödynnetään markkinointia sekä digitaalista jalkauttamista käyttöönotossa. Asukkaille luotu Hyvinvoinnin-puheeksiottokortti, jonka tarkoitus on herätellä hyvinvoinnin edistämiseen ja hakemaan tukea tähän Reittiksestä.
    • Alueemme hyte-kehittäjätiimit tuottavat Reittikseen sisältöä, kuten puheeksioton välineitä elintavoista, lähisuhdeväkivallasta, päihteiden käytöstä, kaatumisen ehkäisystä ja taloudesta. Hankkeesta annetaan tukea sisältöjen tuottamiseen.
    • Hanketiimi on osana alueemme monialaisia hyte-kehittäjätiimejä, joissa laaditaan ehkäisevän tuen kartat: lähisuhdeväkivallasta, kaatumisen ehkäisystä, työkyvyn tuesta, ehkäisevästä päihdetyöstä, yksinäisyydestä, mielenterveydestä, arjen raha-asioista ja elintapaohjauksesta.
    • Luotu Extranet-sivustolle yhteistyökumppaneille kattava materiaalipankki Reittiksen markkinoinnin ja jalkauttamisen tueksi.
  • Etäelintapaohjaus. Elintapaohjaus on myös yhtenä teemana palvelutarjottimella. Etäelintapaohjausta pilotoidaan tässä hankkeessa, kts. https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/etaelintapaohjauksen-toimintamalli-pohjois-pohjanmaan-hva-rrp-p4i2 Elintapaohjaajat koulutetaan käyttämään Reittistä työssään.
  • Hyte-osaamisen vahvistamisen pilottiin osallistuminen. THL koordinoi pilottia, johon osallistuu kuusi hva. Pohteella pilottiin osallistuu ikääntyvien palveluohjausta antavat ammattilaiset. Pilotin jälkeen koulutusmateriaalia hyödynnetään laajemmin alueen ammattilaisille. Hyte-osaamisen vahvistamista toteutetaan koko hankeajan, kun hyte-työtä tehdään aktiivisesti eri sidosryhmien kanssa.
  • Hyvinvointilähete toimintamallin jatkokehittäminen (kts. 2022 pilotti: https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/matalan-kynnyksen-hyvinvointilahete-pilotti). Pilotointi 11/24-3/25. Toimintamallin kehittäminen kuvataan Innokylään erikseen. Pilotin jälkeen toimintamallia on alettu jatkokehittämään kaikille ammattilaisille ja perustettu kärkiryhmä keväällä 2025 tätä kehittämistyötä jatkamaan.
  • Palvelutietovaranto (PTV) työ kuntiin ja 3.sektorille, jotta saadaan laadukkaat palvelukuvaukset monialaisen asiakas- ja palveluohjauksen tueksi. Hankkeen aikainen PTV tiedon kasvattaminen ja laadun varmistaminen kuvataan Innokylään omana toimintamallinaan.
    • Pohde pilotoi yhdessä https://lipas.fi/etusivu  (Jyväskylän yliopisto) - DVV kanssa integraation PTV ja Lippaan välille. Ingtegraatio tulee kasvattamaan hyte palvelujen määrää asiakasohjaukseen ja vähentää kuntien tekemää tuplatyötä palvelujen kirjaamisessa. 

Kohderyhmä

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Mihin strategiseen kokonaisuuteen kehitettävä asia linkittyy?

  • Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointikertomus ja -suunnitelma on strateginen asiakirja, joka nostaa esiin alueelliset hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen painopisteet, tavoitteet, toimenpiteet ja seurantaindikaattorit. Asiakirja on laadittu laajassa monialaisessa yhteistyössä asiantuntijoiden ja asukkaiden kanssa.
  • Pohteella hanketta tehdään POP-Digi-Hoitotakuu hankkeessa (https://innokyla.fi/fi/kokonaisuus/pohjois-pohjanmaa-suomen-kestavan-kasvun-ohjelma), missä hyte -palvelukonseptin työpaketissa kehitetään ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista panostamalla ennaltaehkäisevään työhön valittujen kohderyhmien osalta. Pohteen hankestrategian painopisteiksi on nostettu muun muassa yksilö- ja ihmislähtöisyys ("Ihmistä varten"), terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, ennaltaehkäisy sekä digitalisaation hyödyntäminen. Kohderyhmänä ovat aikuisväestöstä ”He, jotka kokevat, etteivät tule riittävästi kuulluksi”, kuten työttömät, ikäihmiset ja paljon palveluita käyttävät. Kun suunnittelemme palveluja ja toimintamalleja heidän lähtökohdistaan, palvelee se koko aikuisväestöä.
  • Pohteen strategia ohjaa myös työtämme ja sieltä etenkin "Ihmistä varten" ja "Vaikuttavasti yhdessä" ovat teemoja, jotka näkyvät vahvasti hyte-työssämme. Painopisteen siirtäminen raskaasta palveluista kevyimpiin on myös yhteinen tahtotila ja hyte-työllä pystymme siihen vaikuttamaan.
  • Alueelliseen hyte-palvelukonseptin kehittämiseen vaikuttaa kansallinen ohjaus ja kehittämistyö. Kesäkuussa 2023 julkaistu THL:n palvelukonsepti ohjaa alueellista kehittämistyötä niin sisällöllisesti kuin myös teknisten vaatimusten osalta. THL palvelukonseptissa korostuu asukkaiden itsenäinen ja omaehtoinen hyvinvoinnin edistäminen. Palvelutarjottimen ja toimintamallien avulla muun muassa liikunnan, luonnon ja kulttuurin terveyttä edistävät vaikutukset saavat lisää näkyvyyttä ja tulevat helpommin löydettäviksi. Palvelutarjottimen sisältö tulee nousemaan pitkälti Palvelutietovarannosta, mutta myös muita sisältöjä tuodaan tarjottimelle.
  • THL siis koordinoi kansallista monialaisen hyte-palvelukonseptin kehittämisprojektia 2022–2025. Kansallisen projektin tavoitteena on kuvata toimintamalli, jonka avulla hyvinvointialueen asiakkaat ja ammattilaiset löytävät helposti alueen kuntien ja kolmannen sektorin hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä, pärjäävyyttä, terveyttä ja osallisuutta edistävät palvelut ja toiminnot.
  • Monialaisen asiakas- ja palveluohjauksen toimintamallin minimisisältöjä on kuvattu THL:n julkaisussa Hyvinvointia edistävä toiminta helposti löydettäväksi. Linkin julkaisuun sekä kokonaisuutta käsittelevään videoon löydät linkeistä oikealta.
  • Strategian mukaisten painopisteiden toteutumista edistetään kehittämällä ja käyttöönottamalla hyvinvoinnin edistämisen monialaisten (sote, kulttuuri, liikunta ja luonto) palvelujen kansallisesti ja alueellisesti integroidut, yhtenäiset toimintamallit ja digitaaliset palvelut. Digitaalisella hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelutarjottimelta löytyy helposti hyvinvointialueen, kuntien ja kolmannen sektorin hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelut sekä elintapaohjauksen palvelut. Palvelutarjotin tukee Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen asukkaita sekä ammattilaisia jokapäiväisessä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Hankkeen aikana on tarkoitus kehittää ja kuvata toimintamalleja, joissa ammattilaiset käyttävät Reittistä monialaisen asiakas- ja palveluohjauksen työvälineenä eri kohderyhmille. Kuvaamme myös toimintamallin, miten asukkaat käyttää tarjotinta. Toimintamallien suunnittelussa hyödynnämme palvelumuotoilua kumppanimme Kaskas Oy:n kanssa. 

Mitä ongelmaa olette ratkaisemassa?

  • Pohjois-Pohjanmaan alueen asukkaat tarvitsevat digitaalisen verkkopalvelun, josta he löytävät helposti alueen monialaiset hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelut sekä toiminnot. Tällä hetkellä oikeiden palvelujen ja toimintojen löytäminen on haastavaa, koska ne on kuvattu useisiin eri paikkoihin mm. Pohteen nettisivulle, kuntien sivuille, sähköisen asioinnin ja neuvonnan alustalle Pohteella, lipas.fi, lähellä.fi- palveluun ja palvelutietovarantoon. Tiedot eivät ole myöskään aina ajantasaisia. Ammattilaisen ja asukkaan on tiedettävä, mitä palvelua hän etsii ja mistä kanavasta. Palvelujen kokoaminen yhteen paikkaan tuo tiedon asukkaiden ja ammattilaisten helposti hyödynnettäväksi, jolloin se voi motivoida ja madaltaa kynnystä oman hyvinvoinnin edistämiseen.
  • Hyte-palveluiden löytämiseen ja monialaiseen asiakas- ja palveluohjaukseen ei ole kuvattu yhtenäisiä toimintamalleja Pohjois-Pohjanmaalla, joten tarve on ilmeinen.
  • Palvelutarjotin tulee kokoamaan palveluja Palvelutietovarannosta (PTV). Palvelutarjotin on ratkaisu, jolla hyvinvointia ja terveyttä tukevien monialaisten palveluiden löydettävyys ja yhdenvertainen saavutettavuus paranevat. Järjestöjen ylläpitämä Lähellä.fi on myös integroitu PTV:n, joten saamme tämän kautta alustalle järjestöjen toiminnan. Myös lipas.fi eli valtakunnallisesta liikuntapaikka järjestelmästä tehdään hankkeemme aikana integraatio PTV ja tätä integraatiota pilotoidaan Pohteen alueella. Lisäksi tuomme Reittikseen tapahtumia Localhub-tapahtumakalentereista alueeltamme.
  • Lähtötilanteessa Palvelutietovarannossa on liian vähän laadukasta sisältöä hyvinvointiin ja terveyteen liittyen. Hankkeessa tullaan lisäämään kuntien ja järjestöjen tietoa palvelukonseptista ja motivoimaan kuntia, seurakuntiaja järjestöjä tallentamaan palveluitaan PTV:n/lähellä.fi/lipas.fi. Palvelutietovarannon ajantasaistaminen ja palvelujen lisääminen laadukkain kuvauksin etenkin kuntien ja  3.sektorin toimesta on tärkeää toimivan palvelutarjottimen muotoutumiseksi.
  • Palvelutarjottimelle tuodaan myös muuta  hyte-sisältöä, jos sitä ei saada PTVstä nousemaan. Esimerkiksi tuotamme tietosivuja asiantuntijaryhmimme kanssa eri hyte-teemoihin liittyen.
  • Hyödynnämme kehittämistyössä Pohteelle 1/2023 julkaistua digitaalisten palvelujen alustaKo, mitä on kehitetty eri sidosryhmien kanssa. Samat sidosryhmät kuuluvat myös hyte-palvelutarjottimen kehittämistyöhön.
  • Yleisesti RRP-hankkeen toimenpiteillä tavoitellaan hyvinvointialuelaajuisia toimintamalleja, digitaalisia palvelupolkuja ja työvälineitä, uusia innovaatioita sekä palveluratkaisuja, jotka edistävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistamista ja kustannusvaikuttavuuden lisäämistä. Palvelujen oikea-aikainen löytyminen siirtää palvelujen kohdentumista kevyistä raskaimpiin. 
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue, Pohde, on laaja maantieteellinen alue, johon kuuluu 30 kuntaa ja noin 416 000 asukasta. Pohde työllistää yli 18 000 henkilöä. Alueella toimii myös yli 7000 järjestöä ja yhdistystä sekä yli 50 seurakuntaa ja muuta uskonnollista yhteisöä. 

Kuntarajaton palvelu tukee Pohteen strategisia tavoitteita vahvistamalla ennaltaehkäisyä, oikea-aikaista ohjausta ja palveluiden saavutettavuutta. Se edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta varmistamalla, että hyvinvointia tukevat palvelut ovat löydettävissä ja käytettävissä kaikille asukkaille riippumatta asuinpaikasta. Kuntarajattomuus mahdollistaa myös resurssien tehokkaamman hyödyntämisen, kun palvelut, tiedot ja toimintamallit voidaan tarjota saman digialustan kautta koko alueelle – ilman erillisiä kuntakohtaisia ratkaisuja. Tämä tukee Pohteen strategisia painopisteitä: ihmislähtöisyyttä, vaikuttavaa yhteistyötä, osaamisen hyödyntämistä ja rohkeaa uudistumista.

Väestörakenne ja sen kehitys vaikuttavat olennaisesti kehittämistyöhön. Pohteen hyvinvointialueen väestö ikääntyy ja Kansallisen terveysindeksin (THL) mukaan Pohde on sairastavuus- ja työkyvyttömyysindeksiltään Suomen kolmanneksi heikoimmassa asemassa. Jo nyt nähtävät terveyshaasteet ovat tärkeitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä huomioitavia tekijöitä, jotka on hyvä huomioida toimintamallien laadinnassa sekä palvelutarjottimen sisältöjä, saavutettavuutta, asukaslähtöisyyttä ja viestintää suunniteltaessa.

Kehittämistä rahoitetaan 12/25 asti EU kertaluontoisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU) Suomen kestävän kasvun ohjelman (RRP) kautta. Ohjelman indikaattori investoinnille on, että alueellisten digitaalisten palvelutarjottimien osalta pilotoinnin on tehty tai aloitettu Q 4/2024 kaikilla hyvinvointialueilla. Hyvinvointialue voi ottaa käyttöön kansallisesti kehitetyn Tarmoa palvelutarjottimen tai jatkokehittää kansalliset kriteerit täyttävän oman digiratkaisun. Pohteella on päädyttiin kehittämään omaa digiratkaisua, joka on nimetty Reittis - Kohti hyvinvointia verkkosivustoksi.

Reittis - Kohti hyvinvointia verkkosivusto on osana monialaisia asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalleja, jotka tukevat oikea-aikaista, ennaltaehkäisevää ja yhdenmukaisempaa  palveluihin pääsyä. Monialaiset palvelut kattavat hyvinvointialueen lisäksi kuntien, järjestöjen, seurakuntien ja kansallisesti tuotetut hyte-palvelut. Tavoitteena on myös, että asukkaiden ja ammattilaisten tietoisuus hyte-palveluista ja -toiminnasta lisääntyy. Haluamme myös siirtää palveluiden painopistettä raskaista kevyempiin tällä työllä. Ammattilaiset saavat myös koulutusta monialaisen asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalleihin, jonka osana digitaalinen pavlelutarjotin on.

Pohjoispohjanmaalaisten hyvinvoinnista on paljon mittaritietoa ja näiden kustannusvaikuttavuuksia on arviotu (kts.hyvinvointisuunnitelma). Pyrimme yhteisellä hyte-työllä monialaisesti vaikuttamaan näiden kustannusten hillitsemiseen ja inhmillisen kärsimyksen vähentämiseen eli lisäämään pohjoispohjalaisten hyvinvointia. Hyte -tietoisuuden lisääminen ja palveluiden parempi saavutettavuus tukevat hyvinvoinnin ylläpitoa ja kasvua ja vähentävät näin kustannusten nousua. 

 

  • Asukas: Tällä hetkellä palvelut ovat pirstaleisesti monessa paikassa. Asukkaat tarvitsevat palvelut saavutettavaksi, jotta se motivoi ja madaltaa kynnystä oman hyvinvoinnin  ja terveyden edistämiseen sekä ennaltaehkäisyyn. Jotta saadaan tasavertaiset ja saavutettavat hyte-palvelut kaikille Pohteen asukkaille luodaan toimintamalleja hyte-palvelujen löytämiseen.  Tässä apuna toimii hyte-palvelutarjotin, jota asukas käyttää itsenäisesti tai ammattilaisen tuella.
  • Ammattilainen: Ammattilaisten näkökulmasta tarpeet ovat samansuuntaisia asukkaiden kanssa, eli tarve on hajanaisen tiedon kokoamiselle yhteen paikkaan sekä tiedon helppo hyödynnettävyys. Ammattilaisilla tässä yhteydessä tarkoitetaan laajaa joukkoa eli kuntien, järjestöjen ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja palveluohjausta tekeviä henkilöitä.  Ammattilaiset eivät myöskään ole riittävän tietoisia palveluista, joten tällä työllä pyritään lisämään ammattilaisten osaamista palveluiden hyödynnettävyydestä laatimalla  yhtenäisiä toimintamalleja monialaisen asiakas- ja palveluohjaukseen. Toimintamalleissa hyödynnetään työvälineenä hyte-palvelutarjotinta ja koulutetaan ammattilaisia hyten puheeksiottoon. Ammattilainen voi myös omaa työhyvinvointia lisätä palvelutarjottimen sisällöillä. Toimintamallit jalkautetaan sote-, järjestö-, seurakunta- ja kunta-alan ammattilaisille.
  • Kuntien, järjestöjen ja seurakuntien sektorin näkökulmasta tarpeiksi nousevat paitsi palvelujen löytyminen yhdestä paikasta, myös oman palvelutuotannon näkyväksi tekeminen ja asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.
  • Hyvinvointialueella on tavoitteena siirtää palvelujen painopistettä raskaista palveluista ennaltaehkäiseviin. Hyte-työllä voidaan kohdentaa palveluja ja resursseja tarkoituksenmukaisemmin. Pohteen strategiassa on myös lisää perusteita työllemme:
    • tehdään tiivistä yhteistyötä ja uudistetaan palvelujen verkostoa yhteistyössä kuntien, yritysten ja järjestöjen kanssa niin, että se vastaa palvelutarpeita ja alueellisia erityispiirteitä
    • luodaan toimivien yhteistyörakenteiden ja toimintamallien kuntien, yritysten, järjestöjen, oppilaitosten ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa
    • painotetaan osallisuutta, varhaista tukea, onnettomuuksien ennaltaehkäisyä sekä omaehtoista terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden parantamista
    • hyvinvointialueen palvelut toteutetaan yhteistyössä kuntien, yritysten ja järjestöjen kanssa
  • Hyvinvointialueen, kuntien ja kolmannen sektorin yhteinen hyte-tehtävä integroituu kokonaisuudeksi palvelutarjottimen myötä. Myös laki ohjeistaa tähän: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä kuntien ja hyvinvointialueen on tehtävä yhteistyötä. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 29.6.2021/612 6§ Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa.)
  • Suomen kestävän kasvun ohjelmassa laadittavalla hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonseptilla edistetään hoitotakuun toteutumista vahvistamalla ennaltaehkäisyä sekä tehostamalla ongelmien varhaista tunnistamista jo ennen varsinaista sote- palveluiden tarpeen syntymistä. 

 

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen monialaisen palvelukonseptin kohderyhmä ovat kaikki Pohjois-Pohjanmaan asukkaat. Lisäksi kohderyhmänä ovat hyte-teemojen parissa monialaista asiakas- ja palveluohjausta antavat ammattilaiset. Muodostettaessa hyte-palvelutarjottimen sisältöjä otetaan alkuvaiheessa erityisesti huomioon haavoittuvassa asemmassa olevat eli "he, jotka kokevat etteivät saa ääntänsä kuuluviin." Jälkimmäinen on pohjois-pohjanmaalaisten haavoittuvassa asemassa olevien asukkaiden itse laatima nimitys, miten he haluavat heitä kutsuttavan. Kun suunnittelemme palveluja heidän lähtökohdistaan, palvelee se koko aikuisväestöä.  Pohjois-Pohjanmaalla hyte-toimintamallien pilotoinnin kohderyhmäksi on valikoitunut:

  • Ikäihmiset
  • Paljon palveluita käyttävät
  • Pitkäaikaistyöttömät
  • Yllä olevia kohderyhmiä kohtaavat ammattilaiset
  • Hankkeen aikana selkeni, että Reittis palvelee kaikkia Pohteen ammattilaisia ja asiakkaita, myös perheille on sopivaa sekä kohdennettua sisältöä jonkin verran, vaikka keskiössä on ollut täysi-ikäiset. 

Pohjois-Pohjanmaan asukkaiden osallistaminen:

  • Työpajatyöskentely palvelumuotoilussa 3kpl. Ylivieska, Oulu, Hailuoto paikkakuntina, mutta muistakin kunnista sai tulla paikalle.
  • Kehittäjäasiakkaat (osallistuivat yllä oleviin työpajoihin ja/tai haastatteluihin)
  • Haastattelut (etäryhmähaastatteluja 3kpl).
  • Elintapa-kysely palvelutarjottimen tarpeista asukkaille (100vastausta)
  • Testaustilaisuudet. Etätestaustilaisuuksia palvelumuotoilussa 3kpl.
  • Käytettävyystestauksia ammattilaisille ja asukkaille pidetty hankkeen aikana eri vaiheissa n.10kpl (esim. ikääntyville, näkövammaisille, ammattilaisille)
  • Infotilaisuudet, tapahtumat. Kuukausittain useita infotilaisuuksia eri sidosryhmille etänä ja livenä, osallistuttu mm. Ainot ja Reinot-messuille, Digitaitoviikolle. 

Järjestöjen, kuntien, seurakuntien ja hyvinvointialueen ammattilaisten osallistaminen:

  • Sidosryhmäyhteistyö: osallistutaan säännöllisesti eri toimijoiden tilaisuuksiin ja pidetään heille infoja hyte-työstämme.
  • Yhteiskehittäminen. Hanketiimi on esimeriksi mukana alueemme hyte-työryhmissä, joissa kehitetään ehkäisevän tuen karttoja esim. kaatumisen ehkäisystä.
  • Työpajat, haastattelut, testaukset, infot. Ammattilaisten infosta video: https://www.youtube.com/watch?v=zRhuFNTBxt0 

Muut yhteistyö ja kehittäjäkumppanit:

  • POP-Digi-hoitotakuu - ja muut hankkeet, Hyvinvointi koordinaattorit, YOH -tiimi
  • Kohderyhmien asiantuntijat, esimerkiksi ikääntyvien ja työttömien kanssa työskentelevät ammattilaiset
  • Kansalliset verkostot (THL, STM, RRP2, muut hyvinvointialueet)
  • Pohteen yhteistyötahot, kuten Viestintä, Tietohallinto, Järjestämisen toimialue, Digitaalinen sote-keskus

Yllä olevia alueellisia kohderyhmiä on kutsuttu palvelutarjottimen toimintamallien ja sisältöjen kehittämiseen liittyvään työhön. Tähän on liittynyt haastatteluja, työpajoja, testailuja ja infotilaisuuksia, joilla asiakasymmärrystä on saatu kattavasti kerättyä. Laskettu, että arviolta 2000 asukasta ja 700 ammattilaista on ollut mukana kehittämistyössä. Osasta tilaisuuksia ei ole saatu osallistujamääriä ylös. 

Reittis - Kohti hyvinvointia -verkkosivusto kuvattu lyhyesti PowerPoint-dialla.
Reittis - Kohti hyvinvointia verkkosivusto
Toimintamallille asetetut tavoitteet
  • Pohjois-Pohjanmaan asukkaat löytäisivät itsenäisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelutarjottimen   ja ohjautuisivat sitä kautta nykyistä paremmin omaehtoisiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluihin ja toimintoihin. Laaditut toimintamallit ovat asiakaslähtöisiä, tasavertaisia ja saavutettavia.
  • Ammattilaiset* hyödyntävä hyte-palvelutarjotinta monialaisen asiakas- ja palveluohjauksen työvälineenä ja pystyvät yhdessä asiakkaan kanssa suunnittelemaan hänelle sopivan monialaisen tuen. Palvelujen löytyminen yhdestä paikasta mahdollistaa sen, että ammattilaisten työaika kohdentuu palvelujen kartoittamisen sijasta itse asiakastyöhön.
  • Monialainen asiakas- ja palveluohjaus hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin toteutuu alueella systemaattisesti.
  • Hyte-palvelutarjottimen käyttöönottoon liittyvä digitaalinen jalkauttaminen tukee toimintamallien juurtumista käytäntöön ja alueen asukkaat ja ammattilaiset käyttävät sitä aktiivisesti.
  • Hyte-palvelutarjottimen tarkoituksena on edistää väestön hyvinvointia, ennaltaehkäistä sairauksia sekä vähentää sote-palveluiden tarvetta. Mikä vastaa hankkeen tavoitteeseen edistää hoitotakuun toteutumista vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja varhaista ongelmien tunnistamista.

* Ammattilaisilla tässä yhteydessä tarkoitetaan laajaa joukkoa eli kuntien, seurakuntien, järjestöjen ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja palveluohjausta tekeviä henkilöitä

 

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Digitaalinen hyte-palvelutarjotin

Tavoite seurata digitaalisen alustan käyttöönoton vaikutuksia asukkaan ja ammattilaisen sekä organisaation toimintaan ja tavoitteisiin.

  • Asukkaiden arviointi (alustalta jatkuva kysely)
  • Ammattilaisten arviointi (alustalta jatkuva kysely), miten toimii monialaisen asiakas- ja palveluohjauksen työvälineenä? Lisäksi teemme kohdennettuja kyselyjä ammattilaisille Reittiksen käytöstä.
  • Erilliset kyselyt sidosryhmien asiantuntijoille, kuten ikääntyvien ja työkyvyn tuen asiantuntijat, kehittäjäasiakkaat, Hyry, Järjestöjen edustus, Sote ammattilaiset (paljon palveluita käyttävät)
  • Alustan-analytiikasta arviointi käytettävyydestä (palvelujen käyttöaste; sivustonäyttöjen frekvenssi, sivustolla vietetty aika, hakusanat ja niiden onnistuminen, muu automaattinen analytiikka)
  • Seurataan tarkemmin käyttäjien palveluiden hakua ja ohjautumista, jonka myötä saadaan myös tietoa hyte-työn kehittämiseen.
  • Tekninen ja sisällöllinen jatkuva laaduntarkistaminen kehittäjätiimin toimesta, esim. PTV tietojen laatu, alustan saavutettavuus

Saatujen palautteiden, käytettävyysarvioinnin ja analytiikan säännöllinen käsittely viikottain ja niiden priorisointi sekä kehittäminen. Tämän jälkeen tarvittavat sisällöllisen ja/tai teknisen kehittämisen toteuttaminen. 

Mittarit:

  • Hyte-palvelutarjottimen käyntimäärät, käytettävyys, saavutettavuus.
  • Matomo -analytiikka ja sieltä luotu oma Looker Studio ja KPI-mittarit. Tehty avoin Reittiksen analytiikkastudio, josta voivat hyötyä halutessaan myös muut vastaavaa tarjotinta kehittävät tai hyte-työn äärellä olevat asiantuntijat ja esihenkilöt. https://lookerstudio.google.com/u/0/reporting/27bcd57c-340c-40fe-94ec-db165fac2cd0/page/p_a19rd1vsid
  • Kyselyt, palautteet
  • Testaustilaisuuksista saadut palautteet
  • Hyte-palvelutarjottimen käyttöön koulutettujen ammattilaisten määrä. Hyvinvointilähetteitä tehneiden määrä.
  • Kuvattujen palveluiden ja toimintojen määrä sekä laatu alustalla (PTV)
  • Etäelintapaohjannan pilotin mittarit, esimerkiksi hyte-kertoimeen vaikuttaa DMII riskissä oleville annettava elintapaohjanta. Tarjottimelle tulee myös elintapaohjannan sisältöä kattavasti. 

Yllä olevia mittareita seurataan säännöllisesti ja arvioidaan kehittämistoimenpiteiden onnistumista uuden arvioinnin yhteydessä. Hankeaikana mittarointia jatkuvasti, mutta laajempia arviointeja esim. 3kk välein. 

Toimintamalli, jossa ammattilaiset käyttävät palvelutarjotinta asiakas- ja palveluohjauksen työvälineenä.

  • Toimintamallien kehittämiseen on osallistettu ammattilaisia alusta asti. Palvelumuotoilu -projektissa ammattilaiset ovat olleet tiivisti mukana, kun laadittu toimintamallia ammattilaisten asiakas- ja palveluohjaukseen. Osallistamisella voidaan mitata, onko käyttäjiä kuultu ja toimintamallia kehitetty käyttäjälähtöisesti. Osallistaminen on tärkeää koko hankeajan ja otammekin syksyn testaustilaisuuksiin ammattilaisia mukaan.
  • Ammattilaiset ovat olleet mukana tuottamassa tietosisältöjä Reittikseen ja tuoneet oman sekä asiakkaidensa näkökulmaa toimintamalleihin ja Reittiksen sisältöihin.
  • Digitaalisella jalkauttamisella pyritään saamaan toimintamallit juurrutettua osaksi työkulttuureja. Jalkauttamiselle on asetettu tavoitteet ja mittarit, joita seurataan projektin ajan. Jalkauttamiseen kuuluu mm. ammattilaisten osallistaminen, kouluttaminen.
  • Reittiksen sisältöjä ja hyvinvointilähete on viety esimerkiksi osaksi Pohteen hoitoketjuja, elintapaohjannan toimintamallia ja Hyvinvointia elintavoilla digipolkua. Myös digimentorit on "koulutettu" jalkauttamaan ammattilaisten toimintamallia.
  • THL ammattilaisten koulutuspilotissa mukana olo tukee toimintamallin juurruttamista ja hyte-osaamisen vahvistamista. Voimme käyttää koulutusmateriaalia myös hankkeen jälkeen. Saatu palaute koulutuksista voidaa mittaroida ja kehittää.
  • Markkinointi ja viestintä tukee toimintamallin juurruttamista käytäntöön.
  • Kerätään ja arvioidaan ammattilaisilta saatua palautetta toimintamallista. 
Toimintamallin keskeiset edellytykset

1. Viestintä ja markkinointi

  • Viestintää ja markkinointia on toteutettu tiiviissä yhteistyössä Pohteen viestinnän sekä markkinointitoimittaja WTF:n kanssa. Monikanavainen markkinointi on ollut erittäin vaikuttavaa: sen avulla on tavoitettu jopa noin 60 % Reittiksen kävijöistä hankeaikana.
  • Hankkeen jälkeen viestintäsuunnitelma on laadittu yhdessä YOH-tiimin (toimintamallin tuleva omistaja) sekä Pohteen viestinnän kanssa. Käyttöön otetaan vuosikello, jossa hyödynnetään hankeaikana tuotettua markkinointimateriaalia ja varmistetaan viestinnän jatkuvuus, ajantasaisuus ja suunnitelmallisuus myös jatkossa.

    2. Koulutus ja digitaalinen jalkauttaminen

  • Hankeaikana on tuotettu laajasti koulutus- ja tukimateriaalia Reittiksen käyttöön ja jalkauttamiseen. Materiaalit on viety extranetiin, josta ne ovat olleet vapaasti alueen toimijoiden ja ammattilaisten käytettävissä. Materiaalia on jaettu aktiivisesti info- ja koulutustilaisuuksien jälkeen, ja osa sisällöistä on toteutettu videoina ja julkaistu YouTubessa.
  • Hankkeen jälkeen materiaalit asukkaille ja ammattilaisille siirretään Pohteen uuteen ohjekirjastoon, joka ei vaadi käyttäjiltä kirjautumista. Tämä parantaa saavutettavuutta ja madaltaa kynnystä materiaalien hyödyntämiseen. Hankkeen loppuvaiheessa on tuotettu useita videoita yhdessä toimittajien kanssa, jotta YOH-tiimi pystyy kevyemmillä resursseilla jatkamaan jalkauttamista ja hyödyntämään valmiita materiaaleja.
  • Lisäksi kirjalliset ohjeet ja koulutusmateriaalit on päivitetty itsenäisesti luettaviksi ja täydennetty käytännön vinkeillä.

    3. Ylläpito, vastuut ja hallintamalli

  • YOH-tiimi on koulutettu Reittiksen sisällölliseen ja tekniseen ylläpitoon. Ylläpitoa varten on laadittu selkeät oppaat sekä sisällön että teknisen ylläpidon tueksi. Tukena toimivat Pohteen tietohallinto ja viestintä, joiden roolit ja vastuut on kuvattu hallintamallissa.
  • Ylläpidon tueksi on laadittu myös tarkistuslista (Excel), joka helpottaa säännöllistä ylläpitoa ja varmistaa sisällön ajantasaisuuden. Sisältövastuuta on jaettu alueen asiantuntijoiden kanssa, mikä tukee monialaista yhteistyötä ja sisällön laatua.

    4. Laaja jalkauttaminen ja verkostojen hyödyntäminen

  • Digituutorit ja kärkiryhmä on koulutettu tukemaan Reittiksen jalkauttamista. Lisäksi kuntia ja järjestökenttää on informoitu aktiivisesti, jotta ne voivat jatkaa jalkauttamista omissa verkostoissaan ja esimerkiksi linkittää Reittiksen omille verkkosivuilleen.
  • Esihenkilöitä on informoitu ja osallistettu muun muassa johtoryhmäkäsittelyjen kautta, jotta tuki jalkauttamiselle varmistuu myös organisaation rakenteissa.
  • YOH-tiimille on laadittu jalkauttamisen, teknisen ylläpidon ja kehittämisen vuosikello sekä konkreettiset toimenpidevinkit hankkeen jälkeiseen aikaan. Näin varmistetaan, että Reittiksestä muodostuu pysyvä ja kehittyvä osa Pohteen arjen toimintaa.

Toimintamallin ydinsisältö

Toimintamallien avulla edistetään monialaista palveluohjausta hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin. Palveluohjauksen yhtenä työkaluna ja tukena tulee toimimaan digitaalinen hyte-palvelutarjotin, joka on nimetty Reittis - Kohti hyvinvointia verkkosivustoksi, ja joka otettiin käyttöön Pohteella 28.2.2025. Reittistä on pilotoitu demo- ja tuotantoympäristön kautta 11/2024-3/2025  hyvinvointi lähete-pilotissa. 

Pohteen monialaisen asiakas- ja palveluohjaukseen kuuluvat hankkeessa seuraavat toimintamallit:

  • Digitaalinen hyte-palvelutarjotin = Reittis - Kohti hyvinvointia verkkosivusto https://pohde.fi/palvelumme/reittis-kohti-hyvinvointia/
    • Ammattilainen käyttää Reittistä työvälineenä, kun ottaa hyten puheeksi asiakkailleen. Ammattilaisen asiakas- ja palveluohjaus tukee itsenäistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tukemista ja siihen motivoimista. Palvelupolku kuvattu ohjaavan ammattilaisen näkökulmasta palvelumuotoillen. Ammattilaisia osallistetaan kehittämiseen, infotaan, koulutetaan ja hyödynnetään digitaalisen jalkauttamisen suunnitelmaa käyttöönotossa. Ammattilaisille on luotu toimintamallin kuvaamisen lisäksi Hyvinvoinnin -puheeksiottokortti helpottamaan asiakas- ja palveluohjausta hyte-näkökulmasta.
    • Ammattilainen hyödyntää Reittiksen ammattilaisisältöjä monialaisen hyteosaamisensa vahvistamisessa ja asiakasohjauksessa
    • Asukas käyttää Reittistä itselleen tai läheiselleen hyvinvointia tukemaan. Käyttäjän palvelupolut kuvattu palvelumuotoilun keinoin ikääntyvän, työttömän ja ruuhkavuosia elävän asukkaan näkökulmasta. Asukkaille järjestetään infotilaisuuksia, mahdollisuuksia osallistua kehittämiseen/testaamiseen ja hyödynnetään markkinointia sekä digitaalista jalkauttamista käyttöönotossa. Asukkaille luotu Hyvinvoinnin-puheeksiottokortti, jonka tarkoitus on herätellä hyvinvoinnin edistämiseen ja hakemaan tukea tähän Reittiksestä.
    • Alueemme hyte-kehittäjätiimit tuottavat Reittikseen sisältöä, kuten puheeksioton välineitä elintavoista, lähisuhdeväkivallasta, päihteiden käytöstä, kaatumisen ehkäisystä ja taloudesta. Hankkeesta annetaan tukea sisältöjen tuottamiseen.
    • Hanketiimi on osana alueemme monialaisia hyte-kehittäjätiimejä, joissa laaditaan ehkäisevän tuen kartat: lähisuhdeväkivallasta, kaatumisen ehkäisystä, työkyvyn tuesta, ehkäisevästä päihdetyöstä, yksinäisyydestä, mielenterveydestä, arjen raha-asioista ja elintapaohjauksesta.
    • Luotu Extranet-sivustolle yhteistyökumppaneille kattava materiaalipankki Reittiksen markkinoinnin ja jalkauttamisen tueksi.
  • Etäelintapaohjaus. Elintapaohjaus on myös yhtenä teemana palvelutarjottimella. Etäelintapaohjausta pilotoidaan tässä hankkeessa, kts. https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/etaelintapaohjauksen-toimintamalli-pohjois-pohjanmaan-hva-rrp-p4i2 Elintapaohjaajat koulutetaan käyttämään Reittistä työssään.
  • Hyte-osaamisen vahvistamisen pilottiin osallistuminen. THL koordinoi pilottia, johon osallistuu kuusi hva. Pohteella pilottiin osallistuu ikääntyvien palveluohjausta antavat ammattilaiset. Pilotin jälkeen koulutusmateriaalia hyödynnetään laajemmin alueen ammattilaisille. Hyte-osaamisen vahvistamista toteutetaan koko hankeajan, kun hyte-työtä tehdään aktiivisesti eri sidosryhmien kanssa.
  • Hyvinvointilähete toimintamallin jatkokehittäminen (kts. 2022 pilotti: https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/matalan-kynnyksen-hyvinvointilahete-pilotti). Pilotointi 11/24-3/25. Toimintamallin kehittäminen kuvataan Innokylään erikseen. Pilotin jälkeen toimintamallia on alettu jatkokehittämään kaikille ammattilaisille ja perustettu kärkiryhmä keväällä 2025 tätä kehittämistyötä jatkamaan.
  • Palvelutietovaranto (PTV) työ kuntiin ja 3.sektorille, jotta saadaan laadukkaat palvelukuvaukset monialaisen asiakas- ja palveluohjauksen tueksi. Hankkeen aikainen PTV tiedon kasvattaminen ja laadun varmistaminen kuvataan Innokylään omana toimintamallinaan.
    • Pohde pilotoi yhdessä https://lipas.fi/etusivu  (Jyväskylän yliopisto) - DVV kanssa integraation PTV ja Lippaan välille. Ingtegraatio tulee kasvattamaan hyte palvelujen määrää asiakasohjaukseen ja vähentää kuntien tekemää tuplatyötä palvelujen kirjaamisessa. 
Pohteen  hyte -verkkopalvelun toimintamalli asukkaalle
Pohteen hyte -verkkopalvelun toimintamalli asukkaalle
Pohteen hyte -verkkopalvelun toimintamalli
Pohteen hyte -verkkopalvelun toimintamalli
Reittiksen käyttäjäpolun kuvaus asukkaan näkökulmasta

Toimintamallin aikaansaama muutos
  • Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonseptin sisältämä toimintamalli ja digitaalinen palvelutarjotin pilotoitiin käyttöön hankeaikana THL tavoitteiden mukaisesti aikataulussa ja minimikriteerit sisältäen. Reittiksen haulla löydät yli 2000 palvelua/tapahtumaa tai tietosivua.
  • Palvelutarjottimen 1. tuotantoversio julkaistiin 2/2025 ja pilotointi palvelutarjottimesta 11/24-1/25  aloitettu hyvinvointilähete-pilotin yhteydessä. Kehittämistyötä jatkettiin ketterästi hankekauden lopuun.
  • Palvelukonseptin tuomat hyödyt ja muutokset tulevat paremmin esille konseptin käyttöönoton jälkeen pidemmällä aikavälillä ja niitä mitattiin eri mittarein jo pilotoinnista lähtien.
  • Looker studio analytiikan ja Webropol-käyttäjäpalautteen perustella käyttäjät (asukkaat ja ammattilaiset) ovat hyötyneet Reittiksestä sille asettettujen tavoitteiden mukaisesti.
  • https://lookerstudio.google.com/u/0/reporting/27bcd57c-340c-40fe-94ec-db165fac2cd0/page/p_a19rd1vsid näkee paremmin sivuston vaikuttavuutta ja käytettävyyttä. Esimerkiksi tärkeimmät mittarit (KPI) on luotu sivuston tavoitteiden pohjalta ja sen mukaan iso osa hyötyy sivustosta. Kävijämäärät ovat muiden alueiden kävijämäärään nähden hyvät (vrt THL antamiin kevään 2025 lukemiin). Ammattilaiset ovat enenevästi käyttäneet myös sivustoa hyvinvointilähetteen tekoon eli monialaiseen asiakasohjaukseen, joten sekin tavoite toteutuu. Sivustolla on hyvä google näkyvyys, mikä on mm.seo-työn ansiota.
  • Reittiksen webropol-verkkosivupalautteessa sisällön hyödyllisyyttä arvioi 29 vastaajaa heinä-marraskuun aikana. Heistä 22 antoi arvosanan 4 tai 5, eli koki sisällön selvästi hyödylliseksi. Arvosanan 3 antoi 2 vastaajaa, ja arvosanan 1–2 antoi yhteensä 5 vastaajaa. Suurin osa vastaajista kokee Reittiksen sisällön hyvinvoinnin kannalta hyödylliseksi. Arviot painottuvat selvästi asteikon yläpäähän, mikä kertoo sisällön vastaavan hyvin käyttäjien tarpeisiin.
    • Reittistä suosittelisi muille erittäin tai melko todennäköisesti (arvosanat 4–5) yhteensä 21 vastaajaa.
      Neutraalisti (arvosana 3) vastasi 4 henkilöä, ja 1–2 (ei kovin todennäköisesti suosittelevat) antoi 4 vastaajaa.

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Toimintamallin soveltaminen edellyttää riittäviä resursseja, selkeitä vastuita sekä monialaista osaamista. Keskeistä on varata aikaa ja osaamista palvelun kehittämiseen, ylläpitoon ja jatkuvaan parantamiseen. Toimintamalli on sovellettavissa eri kohderyhmille ja toimintaympäristöihin, kun sisältö ja toimintamallit muokataan paikallisiin tarpeisiin sopiviksi.

Alueellinen ja kansallinen yhteiskehittäminen on oleellista palvelun onnistuneelle suunnittelulle, toteutukselle ja pysyvälle käyttöönotolle. Loppukäyttäjät – sekä asukkaat että ammattilaiset – tulee ottaa mukaan suunnitteluun jo varhaisessa vaiheessa, jotta palvelusta muodostuu käyttäjälähtöinen, saavutettava ja aidosti tarpeita vastaava kokonaisuus. Yhteiskehittämisessä voidaan hyödyntää esimerkiksi kehittäjäasiakkaita, ammattilaisia, alueellisia kyselyitä sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mittareita.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonseptin käyttöönotto edellyttää kattavaa käyttöönottokoulutusta sekä ammattilaisille että asukkaille. Koulutus on keskeinen osa toimintamallin juurruttamista. Käyttäjille on tärkeää tarjota tukea myös hankekauden jälkeen, esimerkiksi video-ohjeiden, pääkäyttäjätuen ja selkeiden ohjeistusten avulla.

Hankekauden jälkeinen hallintamalli on syytä määritellä selkeästi. Vastuut, ylläpito ja kehittäminen tulee sopia etukäteen, jotta palvelun kehittäminen ei pääty hankkeen päättyessä ja asiakasohjaukseen tarkoitettu verkkopalvelu pysyy laadukkaana, ajantasaisena ja päivittyvänä.

Toimintamallin käyttöönotossa hyödynnetään markkinointisuunnitelmaa ja digitaalista jalkauttamista. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osaamisen vahvistaminen asukkaiden ja ammattilaisten keskuudessa edellyttää kevyitä ja helposti omaksuttavia toimintamalleja, jotta ne juurtuvat osaksi arkea. Hyte-palvelutarjotin kannattaa suunnitella osaksi hyvinvointialueen digiarkkitehtuuria ja mahd. helposti löydettäväksi, jotta oikea-aikainen palveluohjaus mahdollistuu. 

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Pohjois-Pohjanmaa
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)