Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Kehittämistyö on koskenut kaikkia Keski-Suomen kuntia. Kuntien lähtökohdat seksuaaliterveyspalveluiden osalta ovat olleet erilaiset ja seksuaalisuuteen liittyvää ohjausta ja neuvontaa on toteutettu vaihtelevin toimintamallein ympäri maakuntaa.
Tärkeä osa kehittämistyötä on ollut selvittää eri toimintatavat ja -mallit sekä niiden pohjalta lähteä yhtenäistämään käytäntöjä.
Seksuaaliterveyspalvelut ovat olleet hajautettuna eri palveluihin, joten yhtenäistä ja tasalaatuista ohjausta ja neuvontaa tietyin kriteerein ei ole aiemmin ollut tarjolla. Varsinaista seksuaalineuvontaa ei ole ollut mahdollista saada Keski-Suomessa perusterveydenhuollossa vaan asiakas on voinut saada seksuaalisuuteen liittyvää ohjausta ja mahdollisuuden keskustella esim. terveydenhoitajan kanssa äitiysneuvolakäynnillä. Perusterveydenhuollon ulkopuolella seksuaalineuvontaa on voinut saada Nuorten talolla alle 30-vuotiaat, nuorisovastaanotolla seksuaaliterapiaa 13-22-vuotiaat sekä lääkärin lähetteellä on ollut mahdollista päästä keskustelemaan erikoissairaanhoidon seksuaaliterveyspoliklinikalle.
Keski-Suomessa on sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, joilla on seksuaalineuvojan koulutus, mutta mahdollisuutta ei ole ollut toteuttaa varsinaista seksuaalineuvontaa.
Asiakkaat ovat olleet eriarvoisessa asemassa seksuaalineuvonnan ja -ohjauksen osalta riippuen siitä, onko kyseisellä työntekijällä ollut osaamista, halua tai resurssia keskustella seksuaalisuuteen liittyvistä teemoista.
Kehitystyöllä pyritään mahdollistamaan, että jokainen keskisuomalainen voi saada seksuaalineuvontaa asuinpaikasta riippumatta. Lisäksi on tärkeää saada ammattilaisten osaamista vahvistettua, että he voivat kohdata entistä paremmin asiakkaat myös seksuaalisuuden teemoissa ja osaavat tarvittaessa ohjata heidät oikean palvelun pariin.
Kohderyhmänä ovat olleet
- kaikki keskisuomalaiset
- raskauden ja seksitautien ehkäisyn tarpeessa olevat
- nuoret
- erityisryhmät
- ammattilaiset
Asiakasryhmiä on osallistettu kehittämistyöhön erilaisin kyselyin ja jalkautuen heidän pariin esim. erilaisiin tapahtumiin ja oppilaitoksiin.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Digitaalisten palveluiden avulla (seksuaalineuvonnan chat ja digitaaliset raskauden ehkäisypalvelut) saadaan parannettua seksuaaliterveyspalveluiden saatavuutta sekä saavutettavuutta.
Osaamisen vahvistamista varten tehtiin koulutussuunnitelma perustuen käytännön työntekijöiltä nousseisiin koulutustoiveisiin. Koulutuksia toteutettiin 2022-2023 erilaisten luentojen ja koulutusseminaarien avulla. Teemoina koulutuksissa oli mm. raskauden ehkäisyn aloitus ja seuranta, seksitautien ennaltaehkäisy ja hoito, seksuaalisuuden monimuotoisuus, erityisryhmien seksuaalisuus, hedelmällisyys- ja lisääntymisterveys. Lisäksi kysynnän perusteella järjestettiin Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) kanssa 5op seksuaaliterveyden päivityskoulutuskokonaisuus terveydenhoitajille sekä mahdollistettiin yksi seksuaalineuvojakoulutus.
Seksuaaliterveystiedon jalkauttamista tehtiin aktiivisesti koko hanke kauden ajan. Jalkautumista toteutettiin mm. oppilaitoksiin, nuorisopalveluihin, ikääntyneiden päivätoimintaan, omaishoitajien pariin, vammaispalveluihin sekä erilaisiin tapahtumiin. Jalkauttaminen koettiin kohderyhmien osalta tärkeäksi ja tervetulleeksi ja siitä on tarkoitus jäädä pysyvä toimintatapa hyvinvointialueelle.
Maksuttoman ehkäisyn kokeilu toteutettiin Keski-Suomessa alle 22-vuotiaille. Maksuton ehkäisy tarjottiin kaikille keskisuomalaisille ehkäisyä tarvitseville alle 22-vuotiaille nuorille. Keski-Suomessa oli maksuton ehkäisy jo edeltävästi ollut toiminnassa jokaisessa kunnassa, vaikkakin hieman erilaisin kriteerein. Osassa kuntia maksutonta ehkäisyä tarjottiin alle 20-vuotiaille, osassa tarjottiin maksuttomia ehkäisyvalmisteita ensimmäisen 9kk ajan ja parissa kunnassa maksuton ehkäisy koski kaikkia alle 25-vuotiaita. Hankkeen aikana yhtenäistettiin maksuttoman ehkäisyn tarjontaa niin, että jokaisessa kunnassa kaikki alle 22-vuotiaat saivat halutessaan maksuttoman ehkäisyn. Tarjolla oli laajasti eri valmisteita (pillerit, laastarit, renkaat, kierukat, kapselit, kondomit, suuseksisuojat.) Kivijalkapalveluiden kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä ja sovittiin mm. käytännön järjestelyistä, miten ja mistä nuori saisi haettua maksuttoman ehkäisyn joka oli aloitettu etävastaanotolla. Jokainen kunta ja yksikkö vastasi omista sairaala-apteekkitilauksista, tilastointia ja budjetin seurantaa varten tehtiin hankkeen puolelta tilastointimerkintöjä, joiden avulla saataisiin kerättyä tietoa ehkäisyvalmisteiden menekistä sekä mahdollisista kontaktien lisääntymisestä ehkäisypalveluissa. Hanke koordinoi myös keskitetysti maksuttomien kondomien ja suuseksisuojien tilauksen ja lähetyksen maakuntaan.
