Sensoriteknologia palvelutarpeen arvioinnin tukena kotihoidossa
Keusoten valitussa kotihoitoyksikössä säännöllisen kotihoidon asiakkailla pilotoitiin Suvanto Care -sensoriteknologiaa, jonka käytön tavoitteena oli arvioida, tuoko teknologia lisätietoa ja tukea ammattilaisen tekemään palvelutarpeen arviointiin.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Keusoten valitussa kotihoitoyksikössä säännöllisen kotihoidon asiakkailla pilotoitiin Suvanto Care -sensoriteknologiaa, jonka käytön tavoitteena oli arvioida, tuoko teknologia lisätietoa ja tukea ammattilaisen tekemään palvelutarpeen arviointiin.
Toimintamalli lyhyesti
Keusoten valitussa kotihoitoyksikössä säännöllisen kotihoidon asiakkaiden käyttöön otettiin Suvanto Care -sensoriteknologia, jonka käytön tavoitteena oli arvioida, tuoko teknologia lisätietoa ja tukea ammattilaisen tekemään palvelutarpeen arviointiin sekä miten
lisätieto heijastuu asiakkaan saamiin palveluihin.
Toimintamallissa sensoriteknologian käyttö suunnattiin kotiutuvien asiakkaiden palvelutarpeen arviointiin. Valituille asiakkaille asennettiin kotiin sensoreita, joiden kautta hoitajat saivat lisätietoa asiakkaan aktiivisuudesta, jääkaapin ja sähkölaitteiden käytöstä, wc- ja suihkukäynneistä sekä nukkumisesta. Teknologian käytön seurantaa toteutettiin syys-lokakuun 2023 ajan. Toimintamallin pilotoinnin kulku on kuvattu kuvassa 7. Pilottiin osallistuneita asiakkaita oli alle 10.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella ikääntyneiden määrä tulee kasvamaan huomattavasti, jolloin ikääntyneiden hoivan, hoidon ja kuntoutuksen tukitoimiin ja palveluihin tulee valmistautua vastaamaan uusin keinoin. Teknologia-avusteisesti voidaan saada tarkempaa ja oikea-aikaisempaa tietoa henkilön palveluntarpeesta, jolloin asiakkaalle voidaan mahdollistaa oikea-aikaisempi ja tarkoituksenmukaisempi palvelu, toteutustapa ja palvelumäärä.
Kohderyhmänä toimi kotihoidon asiakkaat, erityisesti sairaalahoidosta kotiutuvat asiakkaat. Asiakasmäärä jäi lopulta pilotissa hyvin vähäiseksi. Toimintamallin vaikutuksia arvioitiin asiakkaan, omaisen, ammattilaisten ja kustannusvaikutusten näkökulmista. Asiakas- ja omaisosallistujamäärän vähäisyyden vuoksi tuloksissa on asiakkaiden ja omaisten tietosuojan turvaamiseksi kuvattuna ainoastaan henkilöstön arvio teknologiasta sekä pilotin yleinen arviointi.
Pilotti mahdollistui hankkeen mahdollistamien kehittäjien (projektijohto ja toimintaa koordinoiva lähihoitaja) ja asiantuntijatuen avulla. Asiantuntijatuki mahdollisti pilotin systemaattisen suunnittelun, tutkimuslupamenettelyn, koulutukset sekä itse pilotoinnin toteutuksen ja erityisesti arvioinnin onnistumisen. Teknologian käytön
seurantaa toteutettiin syys-lokakuun 2023 ajan, jona aikana teknologiaa käytti 14 asiakasta.
Pilotin suunnittelu ja toteutus toteutuivat vuonna 2023 seuraavasti:
Kevät-kesä 2023:
- Päätös pilotin suunnittelusta ja asiantuntijatuen hankinta
- Pilotin kohderyhmän määrittely ja teknologian valinta
- Tutkimuslupahakemuksen valmistelu
- Koulutusten suunnittelu
Syksy 2023:
- Pilotin toteutus syys-joulukuu
- Pilotin seuranta hankkeen tuottaman arviointitiedon tuottamiseen syys-lokakuu
- Pilotin arviointitiedon koostaminen marraskuu
- Pilotin jatkon keskustelut myöhästyivät aiotusta, koska arviointitiedon saaminen viivästyi. Lopulta pilotoitua teknologiaa ei koettu hyödylliseksi jatkaa vaan pilotoitavaksi valittiin jatkoon toinen teknologia, joka tuottaisi tarkempaa tietoa juuri tähän kyseiseen toimintaan.
Toimintamallin vaikutuksia arvioitiin asiakkaan, omaisen, ammattilaisten ja kustannusvaikutusten näkökulmista. Asiakas- ja omaisosallistujamäärän vähäisyyden vuoksi tuloksissa on asiakkaiden ja omaisten tietosuojan turvaamiseksi kuvattuna ainoastaan henkilöstön arvio teknologiasta sekä pilotin yleinen arviointi. Tavoitteena oli arvioida, tuoko teknologia lisätietoa ja tukea palvelutarpeen arviointiin, ja kuinka tieto heijastuu asiakkaan palveluihin.
Toimintamallin vaikutusten ja vaikuttavuuden todentamiseksi asiakasmäärän tulisi olla suurempi ja teknologian käytön seuranta-aika pidempi. Toimintamallin alkuperäinen kohderyhmä oli säännöllisen kotihoidon kotiutuvat asiakkaat. Kohderyhmä kuitenkin muuttui pilotin aikana, sillä kotiutuvia asiakkaita ei ollut alueella seurantajakson aikana niin, että suunniteltu toimintamalli olisi toteutunut. Yleisesti sekä asiakkaat että omaiset suhtautuivat teknologiaan joko neutraalisti tai positiivisesti, ja sen arvioitiin olevan hyödyksi erityisesti hoitajille. Teknologiasta ei koettu olevan haittaa, eikä ammattilaisille noussut sen käytöstä eettisiä kysymyksiä.
Hoitajat tutkivat ja kirjasivat asiakkaiden tietoja pääasiassa puhelimella, joka koettiin hieman hankalana ja hitaana pienen näytön vuoksi. Mobiilisovelluksen antamat tiedot koettiin epätarkoiksi verrattuna työpöytäversioon. Muuten teknologian käyttö oli helppoa ja opastus ja tuki riittävää. Teknologian tuottama tieto oli hyödyllistä sekä asiakkaan tai omaisen antaman tiedon vahvistamiseksi tai korjaamiseksi, asiakkaan terveydentilan tunnistamiseksi että asiakkaan kanssa käytyihin keskusteluihin. Lisätiedon perusteella tarjottiin lisäapua, mutta käyntimääriä tai sisältöjä ei muutettu. Lisätieto ei itsessään lisännyt eikä vähentänyt työn määrää, mutta mobiilisovelluksen opettelu koettiin lisätyöksi. Teknologian koettiin jonkin verran lisäävän työn mielekkyyttä. Teknologia ei herättänyt eettistä huolta tai kysymyksiä, vaan sen koettiin palvelevan asiakkaan hyvinvointia. Teknologia ei ollut täysin luotettavaa ajoittaisen sensorien toimimattomuuden tai vaillinaisen asennuksen vuoksi. Teknologian käyttöä halutaan jatkaa, ja hoitajat toivoivat, että sensoreita voisi valita yksilöllisemmin asiakkaan tilanteen mukaan.
Teknologiaa pilotoidaan hankeajan jälkeen kotona asumista tukevien palveluiden arviointi- ja kotikuntoutusjaksoilla.
Kansikuva
