Lastensuojelun  sijaishuollossa asuvat ja asuneet nuoret sekä sijaissisarukset pääsivät tuottamaan kokemustietoa ja luomaan omia ratkaisuehdotuksiaan lastensuojelun sijaishuoltoa koskeviin haasteisiin. 

 

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Sijaishuollon haastekisa
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Lastensuojelun  sijaishuollossa asuvat ja asuneet nuoret sekä sijaissisarukset pääsivät tuottamaan kokemustietoa ja luomaan omia ratkaisuehdotuksiaan lastensuojelun sijaishuoltoa koskeviin haasteisiin. 

 

Toteutuspaikka
Tampere
Paikkakunta tai maakunta
Valtakunnallinen
Toimintamallin rahoittaja
Muu rahoittaja
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)
Yritysrahoittaja
Liitteet ja linkit
Hissipuhe Sijaishuollon haastekisa toimintamallista. (Talentian Hyvä käytäntö -finalisti 2022, Innokylä)

Tekijä

Onni Westlund

Luotu

22.10.2021

Viimeksi muokattu

30.09.2022
Ratkaisun perusidea **

Haastekilpailut erilaisten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemisessa ovat yleistyneet Suomessa ja kansainvälisesti 2010-luvulta lähtien. Haastekilpailujen avulla haetaan parhaita ratkaisuja asetettuihin haasteisiin, lisätään ymmärrystä haasteista ja vahvistetaan ihmisten kykyä ongelmien ratkaisemiseksi. Suomessa haastekilpailuita ovat järjestäneet aiemmin esimerkiksi Sitra ja Itla.

Sijaishuollon haastekisan toimintamalli:

Tavoitteet 

Sijaishuollon haastekisan tavoitteet olivat 1) selvittää haastekilpailujen soveltuvuutta lastensuojeluun liittyvien haasteiden ratkaisemisessa yhdessä nuorten kanssa, 2) lisätä sijaishuollossa asuvien ja asuneiden nuorten, sijaisperheiden biologisten ja adoptoitujen lasten sekä sijoitettujen lasten kotiin jääneiden sisarusten osallisuuden kokemuksia, 3) löytää ratkaisuehdotuksia annettuihin haasteisiin, 4) lisätä nuorten tuottaman tiedon määrää lastensuojelua koskevista haasteista ja 5) tukea tiimejä ratkaisuehdotusten kehittelyssä. 

Haasteet ja niiden määrittely 

Haastekilpailuille olennaista ovat haaste tai haasteet, joita ratkaistaan. Sijaishuollon haastekisa kohdentui selkeästi tiettyyn kokonaisuuteen eli lastensuojelun sijaishuoltoon, mikä osaltaan ohjasi haasteiden määrittelyä. Lisäksi haasteista haluttiin sellaiset, joihin nuoret pystyivät tuottamaan ratkaisuehdotuksia ja tietoa omiin kokemuksiinsa ja näkemyksiinsä pohjaten. 

Sijaishuollon haastekisan ratkaistavat haasteet olivat: 

1) Miten voidaan vähentää nuorten päihteidenkäyttöä ja tukea nuoria kohti päihteettömyyttä sijaishuollossa ja sen jälkeen 

2) Miten voidaan vähentää nuorten hatkaamista ja toisaalta varmistaa nuorten turvallisuus hatkareissujen aikana. 

3) Miten lisätä nuorten tietoa lapsen oikeuksien sopimuksesta ja varmistaa niiden toteutuminen sijaishuollon arjessa. 

4) Miten saadaan aiheesta kiinnostuneet nuoret mukaan lastensuojelun kehittämis- ja vaikuttamistoimintaan.

Tuomaristo 

Haastekilpailuissa voittajat valitsee itsenäinen tuomaristo, jonka toimintaa haastekilpailujen järjestäjät tukevat, mutta jonka jäsenet toimivat roolissaan puolueettomina aiheeseen ja alaan liittyvinä asiantuntijoina. 

Sijaishuollon haastekisan tuomaristo koostui eri näkökulmista lastensuojelua, sijaishuoltoa, osallisuutta, sosiaalisia ongelmia ja niiden ratkaisemista sekä yhteiskunnallista päätöksentekoa tarkastelevia asiantuntijoita. 

Voittajien valinnan kriteerit 

Haastekilpailuissa on tärkeää valita kriteerit, joiden perusteella tuomaristo valitsee voittajat. Kriteerien avulla haastekilpailujen järjestäjät pystyvät määrittelemään sitä, mihin suuntaan kilpailuihin osallistuvia tiimejä halutaan ohjata. Tuomaristo arvioi ja tekee päätöksen voittajista pohjautuen yhteisiin, alusta asti kaikkien osallistujien tiedossa oleviin ja selkeästi määriteltyihin kriteereihin. Haastekilpailun voittajat eivät siis välttämättä edusta objektiivisesti kaikkein parasta ratkaisua tai ratkaisuehdotusta, vaan ne edustavat tuomariston mielestä parhaiten kriteereihin sopivaa ratkaisua tai ratkaisuehdotusta. 

Sijaishuollon haastekisassa kriteerejä oli kolme ja ne olivat kaikki keskenään samanarvoisia. Kriteerit olivat: 

1) Ratkaisuehdotuksen käytännöllisyys 

Ratkaisuehdotuksen käytännöllisyydellä tarkoitettiin sitä, että kehitelty ratkaisuehdotus olisi mahdollista toteuttaa ilman mittavia lakimuutoksia tai satojen miljoonien eurojen panostuksia. Ratkaisuehdotuksessa otettaisiin huomioon se, että se on mahdollista ottaa käyttöön osana lastensuojelussa tehtävää työtä. 

2) Ratkaisuehdotuksen vaikuttavuus 

Ratkaisuehdotuksen vaikuttavuudella tarkoitettiin sitä, että ratkaisuehdotus vastaa annettuun haasteeseen. Ratkaisuehdotuksessa oli perusteltu se, miksi ja miten sen ajatellaan hyödyttävän lastensuojelun sijaishuollossa asuvien lasten ja nuorten elämää tulevaisuudessa. 

3) Ratkaisuehdotuksen kokonaisvaltaisuus 

Ratkaisuehdotuksen kokonaisvaltaisuudella tarkoitettiin sitä, että ratkaisuehdotuksessa oli huomioitu eri näkökulmat. Ratkaisuehdotuksessa oli huomioitu se, mitä sen toteuttaminen ja toteutuminen vaatii lasten ja nuorten näkökulmasta, ammattilaisilta ja muilta ratkaisuehdotuksen kannalta merkittäviltä toimijoilta. 

Palkinnot 

Haastekilpailuissa palkinnot toimivat kehittämisen motivaattorina. Palkinnot voivat vaihdella huomattavasti kilpailun luonteesta johtuen. Riippuen kilpailusta palkinnot voivat olla esimerkiksi mahdollisuuksia päästä kehittelemään omaa ratkaisuehdotusta edelleen eteenpäin tuetusti voiton jälkeen, ne voivat olla tutkimusrahoitusta, tukea toimivan mallin skaalaukseen tai suoria hyödykkeitä voittajille. Koko haastekilpailujen ajatus perustuu kilpailulle, jossa tulee olla myös palkinto, joka houkuttelee kehittämiseen myös sellaisia toimijoita, jotka eivät välttämättä tavanomaisesti osallistuisi siihen. 

Sijaishuollon haastekisassa palkinnoiksi valikoitui voittajatiimin jäsenille uudet puhelimet, joiden myyntihinta olisi yli 500 euroa voittamisen ajankohtana. Huomattavalla pääpalkinnolla haluttiin yhtäältä nostaa esiin se, että nuorten ideoihin ja heidän panostukseensa kisaan liittyen uskottiin ja toisaalta haluttiin löytää nuoria houkutteleva ja mukaan motivoiva palkinto.  

Pääpalkinnon lisäksi haastekisassa jaettiin kolme kunniamainintaa. Maininnan lisäksi kunniamaininnan saaneiden tiimien jäsenet saivat lahjakortit suorituksestaan.  

Haastekisan eteneminen: 

Nuoret ilmoittautuivat mukaan haastekisaan 2–5 hengen tiimeinä. Alle 18-vuotiaiden tiimeissä tuli lisäksi olla mukana yksi tiimin toimintaa tukeva aikuinen. 

Tiimit tapasivat toisensa ensimmäistä kertaa etäyhteyksillä Sijaishuollon haastekisan aloitustapaamisessa. Aloitustapaamisessa käytiin myös kilpailun järjestäjien toimesta läpi koko haastekisan prosessi ja siihen liittyvät keskeiset seikat.  

Tiimien työskentelyä kohti omia ratkaisuehdotuksia tuettiin järjestämällä kolme sparrauskertaa. Ensimmäisillä ja toisilla sparrauskerroilla kilpailun järjestäjät tapasivat kunkin tiimin yksitellen ja kolmannessa tapaamisessa tavattiin 5–7 tiimiä kerrallaan. Viimeistään ensimmäisellä sparrauskerralla tiimit valitsivat haasteen, jonka ratkaisemiseksi he halusivat kehitellä oman ehdotuksensa. Ensimmäisellä ja toisella sparrauskerralla tiimien kanssa käytiin läpi ongelmanratkaisuun liittyviä vaiheita, tuettiin tiimejä niiden käyttämisessä ja ohjattiin prosessissa eteenpäin. Kolmansilla sparrauskerroilla tiimit esittelivät alustavat ratkaisuehdotuksensa muille tiimeille, jotka antoivat heille palautetta ehdotusten edelleen kehittämiseksi.  

Kolmannella sparrauskerralla tiimejä tuettiin myös niiden lopputöiden tekemiseen liittyvissä asioissa. Lopputyöt sisälsivät tiimien viralliset kilpailutyöt eli ratkaisuehdotukset annettuihin haasteisiin. Tämän lisäksi lopputöissä nuoret kuvasivat haasteeseen liittyviä seikkoja omista kokemuksistaan käsin ja kertoivat vapaasti, minkälaista hyötyä haastekisaan osallistumisesta oli tiimille ja sen jäsenille ollut. 

Voittajat 

Haastekisan tuomaristo valitsi voittajat ja kunniamaininnan saajat tiimien palauttamien kilpailutöiden pohjalta, minkä jälkeen voittajat ja kunniamaininnan saaneet tiimit sekä lyhyet kuvaukset heidän ratkaisuehdotuksistaan julkaistiin. 

Haastekisan raportti 

Haastekisasta toimitettiin loppuraportti, jossa on kuvattu koko haastekisan prosessi, sen paikantuminen lastensuojelun kentälle ja arviointi sen onnistumisesta. Raportista löytyvät kaikkien tiimien tuottamat ratkaisuehdotukset ja heidän oppinsa haastekisaan osallistumisesta. Lisäksi raportista löytyy rinnakkain nuorten kanssa hieman erilaisella konseptilla toteutetun ammattilaisten haastekisan kuvaus, tiimien ratkaisuehdotukset ja yhteenveto. 

Toimintaympäristö **

Suomessa lastensuojelun sijaishuollossa asuvien ja asuneiden nuorten osallisuudesta erilaisissa kehittämis- ja vaikuttamisprosesseissa on puhuttu enenevissä määrin 2010-luvun alkupuolelta saakka. Tietä tälle on raivattu Pesäpuu ry:ssä sekä Soccan Heikki Waris-instituutin ja Helsingin kaupungin yhteisessä kehittämishankkeessa (Barkman, Inkinen, Isoniemi & Vario 2017; Socca 2021).

Vuonna 2021 tarve lastensuojelun asiakkaana olevien ja olleiden nuorten osallistumiseen kehittämis- ja vaikuttamisprosesseihin on suurempi kuin koskaan aiemmin. Nuorten kokemuksista lastensuojeluun liittyen ollaan kiinnostuneita eri toiminnan tasoilla, aina eduskunnasta ja muista valtion toimielimistä alkaen (esim. TrVM 5/2019 vp; TrVL 1/2021 vp). Tarve nuorten äänen kuulemiselle on tunnistettu ja tuotu osaksi lastensuojelun kehittämistä myös mm. Kansallisessa Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa jo vuodesta 2016 saakka (THL 2021a) sekä sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamissa lastensuojelun monialaisissa kehittämishankkeissa (STM 2020).

Kansalliselta tasolta alueelliselle ja kuntakohtaiselle tasolle tarpeet ja toiveet nuorten osallisuudelle ja kokemustiedolle vahvistuvat entisestään. Nuoria toivotaan mukaan erilaisiin alueellisiin ja kuntakohtaisiin kehittämishankkeisiin, työpajoihin, seminaareihin, paneeleihin ja muihin vastaaviin tilaisuuksiin, erityisesti lastensuojeluun liittyvissä toiminnoissa, aina suunnittelusta toteutuksen kautta palveluiden toimivuuden arviointiin (Barkman ym. 2017; Leinonen 2019; Tampereen kaupunki 2021).

Nuoria toivotaan lisäksi aktiivisesti mukaan esimerkiksi tulevien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksiin ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa sekä ammattikouluissa (Osallisuuden Aika 2021; SOS-lapsikylä 2021). Lastensuojelussa merkittävä osa palveluista on yksityisten palveluntuottajien tuottamia (Porko, Heino & Eriksson 2018). Palveluntuottajat ovat usein kiinnostuneita erityisesti omien palveluidensa laadusta ja kehittämisestä yhdessä nuorten
kanssa. Nuoret osallistuvatkin aktiivisesti ja erilaisin tavoin myös näiden palveluiden kehittämiseen. (Esim. Kantola 2020).

Tarve nuorten osallisuudelle monenkirjavissa kehittämis- ja vaikuttamisprosesseissa onkin usein jo huomattavasti suurempaa, kuin sen varmistamiselle ja vahvistamiselle suunnatut resurssit.

Sijaishuollon haastekisa edustaa yhtä ratkaisua, jolla pystytään samanaikaisesti tuottamaan kokemuksellista tietoa lastensuojeluun liittyvistä haasteista, nuorten omia ratkaisuehdotuksia näihin haasteisiin ja vahvistamaan heidän osallisuuden kokemustaan osana lastensuojelun kehittämis- ja vaikuttamistoimintaa. Lisäksi haastekisa tuottaa laajempia hyötyjä vahvistamalla nuorten osallisuuden kokemusta myös omassa elämässä ja osana tiimiä sekä vahvistaa kokemusta omasta toimijuudesta ja positiivisesta minäkuvasta.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Sijaishuollon haastekisan ensisijaisina kohderyhminä olivat lastensuojelun sijaishuollossa asuvat ja asuneet 15-29-vuotiaat nuoret sekä heidän sisaruksensa. Sijaishuollossa asuvat nuoret mm. kohtaavat muita nuoria enemmän syrjivää kiusaamista ja ulossulkemista koulussa sekä osattomuuden kokemuksia elämässään (Ikonen ym. 2020). Sijaishuollossa asuneilla nuorilla on myös muita nuoria suurempi riski jäädä syrjään yhteiskunnasta (Kestilä ym. 2012). 

Vahvistamalla sijaishuollossa asuvien ja asuneiden nuorten osallisuuden kokemuksia heidän omassa elämässään, yhteisöissään ja kehittämis- ja vaikuttamisprosesseissa pystytään tehokkaasti vahvistamaan myös heidän omaa toimijuuttaan sekä luomaan positiivista minäkuvaa, joka vaikuttaa positiivisesti nuorten hyvinvointiin (esim. Fattore ym. 2009).

Pesäpuussa lastensuojelun sijaishuollossa asuvien ja asuneiden nuorten kanssa on kehitetty ja vaikutettu lastensuojelun palveluihin jo useiden vuosien ajan, mikä on kerryttänyt vahvaa osaamista ja ymmärrystä kohderyhmän kanssa yhdessä toimimisesta (esim. Barkman ym. 2017; Kaijanen ym. 2022).

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Tarkka ja selkeä suunnitelma kokonaisuudesta alusta saakka

Hyvällä ja kokonaisvaltaisella suunnittelulla on mahdollista viestiä kilpailusta selkeästi osallistujille, tuomaristolle ja kilpailua sivusta seuraaville henkilöille. Selkeän suunnitelman tekeminen vaatii aikaa ja paneutumista, mutta huolella tehty suunnitelma tukee koko prosessia alusta loppuun saakka.

Riittävän aikaisin aloitettu ennakkoviestintä

Vaikka haastekilpailuja on järjestetty Suomessa jo jonkin verran eivät ne välttämättä ole kuitenkaan kaikille entuudestaan tuttuja. Tästä syystä on tärkeää, että haastekilpailulle varataan riittävästi aikaa ennakkoviestintää ja ilmoittautumista varten. Riittävällä ja riittävän aikaisin aloitetulla ennakkoviestinnällä ja ilmoittautumisajalla voidaan varmistaa, että kaikilla halukkailla on mahdollisuus muodostaa oma tiimi, päätöstä mukaan lähtemisestä voi punnita rauhassa ja viesti saavuttaa kohderyhmän. Viestinnän tueksi voi suunnitella erilaisia osallistumista tukevia toimia, kuten esimerkiksi osallistumisesta kiinnostuneille suunnattuja hakuklinikoita.

Haasteiden muotoilu ja määrä
Haasteiden muotoilu on haastekilpailun onnistumisen kannalta keskeistä ja siihen tulisikin käyttää riittävästi aikaa. Haasteiden muotoilussa kannattaa panostaa selkeyteen ja ymmärrettävyyteen. Haasteita ei kannata muotoilla yksin, vaan sitä on tärkeä ja hyvä tehdä yhdessä laajemman joukon kanssa, jotta haasteista saadaan mahdollisimman ymmärrettäviä ja selkeitä. Haasteiden muotoilussa on tärkeä olla mukana niitä henkilöitä, joiden toivotaan osallistuvan myös itse haastekilpailuun.

Haasteiden määrää kannattaa aina miettiä suhteessa tavoitteeseen eli siihen, mitä haastekilpailulla halutaan saavuttaa. Haasteiden iso määrä vaikeuttaa lopullisten töiden vertailua ja voittajan valintaa. Pienempi määrä haasteita on myös helpommin hallittavissa kokonaisprosessin näkökulmasta, kun järjestäjien ei tarvitse huomioida prosessin aikana useampia haasteita.

Yhteinen alusta työskentelylle

Haastekilpailun osallistujien ja järjestäjien välinen vuorovaikutus on keskeistä kilpailun tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Mahdollisimman tehokasta ja sujuvaa molemminpuolista vuorovaikutusta palvelisi yhteinen alusta, jossa työskentelyä voidaan toteuttaa ja jonka käyttämiseen kaikki sitoutuvat. Parhaimmillaan samalla alustalla pystyisi toteuttamaan kaiken viestinnän, mutta myös sparraukset, tapaamiset ja vastaavat. Tällaisia alustoja ovat esimerkiksi Discord ja Howspace.

Tiimien välinen vuorovaikutus

Haastekilpailun ideana on, että tiimit kisaavat toisiaan vastaan  voitosta. Tästä huolimatta myös tiimien välinen yhteinen sparraus, kokemusten, ajatusten ja näkemysten vaihto voi tukea tiimien työskentelyä ja oppimisprosesseja sekä ratkaisuehdotusten kehittelyä. Rajatulle kohderyhmälle, kuten sijaishuollon piirissä oleville nuorille, suunnatussa kilpailussa hyötyinä ovat lisäksi esimerkiksi kokemukset vertaisuudesta.

Kokeiltujen menetelmien käyttö

Minkä tahansa menetelmän käyttämisessä auttaa se, että sitä on kokeillut itse. Kokeilun myötä voi arvioida menetelmän soveltuvuuttaa käyttöön eri toimintaympäristöissä ja on helpompi ohjata toisia menetelmän käytössä.

Tiimien työskentelyä ohjaavien aikuisten rooli

Kun haastekilpailuja toteutetaan erityisesti lasten ja nuorten parissa, on tärkeää pohtia mukana olevien aikuisten roolia. Jos tiimeissä on nuorten lisäksi tiimin toiminnasta vastaava aikuinen, hänen roolinsa tulee olla selkeästi mietitty, määritelty
ja viestitty alusta saakka. Aikuisten asenne ja kiinnostus onkin keskeinen tekijä sille, että erityisesti nuoremmat lapset voivat osallistua.

Osallistujien rajaaminen

Kansainvälisesti ja Suomessa aikaisemmin järjestetyissä haastekilpailuissa, joihin on kuulunut iteratiivinen kehittelyprosessi, osallistuvien tiimien määrää on yleensä rajattu. Tälle on olemassa useita perusteluja taloudellisista näkökulmista aina työmäärään ja tiimeille annettavaan tukeen saakka. 

Järjestäjien tukirakenne

Haastekilpailun kaltaisen prosessin vieminen läpi sellaisessa muodossa, vaatii myös sen järjestäjiltä monenlaista osaamista. Järjestäjillä on tärkeä olla riittävästi tukea, neuvoja ja konsultaatiota saatavilla kokonaisuuden toteuttamiseksi.

Tiimit ja lopputyöt

Tiimit ja niiden jäsenten välinen vuorovaikutus on keskeisessä roolissa haastekilpailuissa. Sitä, ketkä voivat muodostaa tiimin ja osallistua kilpailuun, on tärkeä pohtia riittävästi etukäteen haastekilpailun tavoitteiden näkökulmasta. Sijaishuollon haastekisassa osallistujajoukko oli suhteellisen rajattu erityisesti nuorten osalta. Tavoitteena oli saada sijaishuollosta kokemusta omaavilta nuorilta myös kokemustietoa ja siihen pohjaavia ratkaisuehdotuksia osana kisaa.

Kilpailun prosessin ja lopputöiden sisällön kannalta ei ole yhdentekevää, ketkä muodostavat osallistuvat tiimit. Se, missä muodossa, kuinka laajasti ja mitä haastekilpailussa sekä lopullisessa kilpailutyössä osallistuvilta tiimeiltä vaaditaan, on
hyvä suhteuttaa siihen, ketkä osallistuvat. Nuorten kanssa haastekilpailujen järjestämisessä voikin olla perusteltua jatkossa järjestää erikseen sarjat esimerkiksi yli tai alle kaksikymmenvuotiaille. Näin prosessin kaikissa vaiheissa on mahdollista ottaa paremmin huomioon nuorten ikä- ja kehitystasot.

Katoavat osallistujat

Riittävällä ennakkosuunnittelulla ja -viestinnällä on mahdollista välttää osallistujien pois jääminen kesken haastekilpailun, kun kaikilla mukaan tulevilla on mahdollisimman tarkka kuva siitä, mihin he ovat osallistumassa. Sijaishuollon haastekisaan
ilmoittautuneista 21 nuorten tiimistä 17 tiimiä osallistui kisaan loppuun saakka. Vastaavasti viidestä ammattilaisten tiimistä kolme palautti oman ratkaisuehdotuksensa kisassa. Ammattilaisten kahden tiimin vetäytyminen johtui työkiireistä. Niin ikään nuorten tiimien osalta ainakin kaksi vetäytymistä haastekisaan osallistumisesta johtui ammattilaisten työkiireistä ja kahteen muuhun tiimiin ei enää saatu yhteyttä tietyn vaiheen jälkeen.

Viestinnän lisäksi on tärkeää panostaa erityisesti alkuvaiheen työskentelyyn yhdessä tiimien kanssa, jotta kaikki pääsevät mukaan ja kokevat kilpailun sellaisena asiana, johon halutaan sitoutua.

 

Tuomariston työskentely

Haastekilpailun tuomariston valintaan on tärkeä kiinnittää riittävästi huomiota. Sijaishuollon haastekisassa tuomariston valinnassa haluttiin saada mukaan hieman erilaisista näkökulmista lastensuojelua, sijaishuoltoa ja haastekilpailuja tarkastelevia henkilöitä. Tuomariston työskentely on hyvä olla myös suunniteltuna mahdollisimman hyvin jo koko kilpailun suunnitteluvaiheessa, jotta tuomaristolla on realistinen käsitys siitä, mitä tuomaristossa toimiminen vaatii.

 

Rahoitus ja kustannusvaikuttavuus

Haastekilpailujen, kuten minkä tahansa kehittämistoiminnan, järjestäminen vaatii rahoituksen. Koko toiminnan budjetointi alusta alkaen on hyödyllistä, jotta toiminnalle on asetettu selkeät raamit. Budjetissa on tärkeää huomioida myös mm. palkintojen mahdolliset verovaikutukset palkinnon saajiin. Lisäksi esimerkiksi järjestötoimijoiden tulee huomioida rahoittajan ehdot ja säännöt rahoituksen käyttöä koskien, kuten onko esimerkiksi palkintojen ja muiden kulujen
kattaminen mahdollista olemassa olevasta rahoituksesta vai pitääkö ne kattaa muilla tuotoilla.

Alustavien arvioiden mukaan ja verrattuna samankaltaiseen toimintaan sijaishuollon haastekisan kustannuksia voidaan pitää erinomaisina suhteessa kisan tuottamaan hyötyyn ja vaikutuksiin. Suoria kustannuksia sijaishuollon haastekisan
järjestämisestä syntyi noin 7 500 euroa. Summa sisältää esimerkiksi palkinnot ja nuorten muistamiset (noin 4 500 €) ja  raportin taitto- ja painokulut (noin 2 000 €). Summa ei kuitenkaan sisällä haastekisan järjestämisestä vastanneiden työntekijöiden tai siihen muuten osallistuneiden (tuomaristo, tiimien vastaavat aikuiset) palkkoja, käytettyjä laitteita tai vastaavia kuluja.

 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Nuorten palaute haastekisasta

Haastekisaan osallistuneiden nuorten loppukyselyn (N=60)  sekä haastekisan aikana kuullun palautteen perusteella suurin osa nuorista koki, että haastekisaan osallistuminen oli mielekäs ja kiva tapa osallistua lastensuojelun kehittämis- ja vaikuttamistoimintaan. Nuorten kokemusten mukaan haastekisassa pääsi hyödyntämään omia kokemuksia ja ajatuksia sekä vaikuttamaan siihen, että tulevaisuudessa lapsilla olisi turvallisempi ja parempi olla lastensuojelussa. Lisäksi nuoret kokivat, että he saivat kisan aikana puhua ja kuulla lastensuojeluun liittyvistä kokemuksista muiden nuorten kanssa, joilla on samankaltaisia ajatuksia ja kokemuksia. Haastekisaan liittyvää työmäärää nuoret pitivät keskimäärin sopivana ja ohjeistuksia selkeinä.

Monet nuorista kertoivat oppineensa kisan aikana uusia tietoja ja taitoja, kuten tiimityöskentely- ja ongelmanratkaisutaitoja. Muita opittuja asioita olivat esimerkiksi aikatauluttamisen oppiminen, sen oivaltaminen, että saman ilmiön taustalla voi olla useita syitä tai ihmisillä voi olla erilaisia näkökulmia sekä lastensuojelun käytäntöjen, prosessien ja toimintatapojen oppiminen. Näiden lisäksi nuoret olivat oppineet luottamaan muihin ihmisiin enemmän, tekemään varsinaisen työn tietokoneella ja oppineet siitä, miten voi oikeasti vaikuttaa asioihin. Näitä kaikkia voidaan pitää todella merkittävinä oppimiskokemuksina koko elämää ajatellen.

Kisa koettiin areenana, jossa sai jakaa ajatuksia ja ilmaista mielipiteensä, jopa vuosia itseä mietityttäneistä asioista. Nuoret kertoivat päässeensä vaikuttamaan, auttamaan muita ja tekemään itselle merkityksellistä asiaa. Haastekisa myös vahvisti kiinnostusta lastensuojelun kehittämistyötä kohtaan ja innosti miettimään ratkaisuja. Kisan aikana saatiin uutta tietoa ja se syvensi ymmärrystä siitä, miten tärkeitä käsitellyt aiheet ovat yhteiskunnallisesti. Yhtäältä kisa lisäsi ymmärrystä siitä, millaiset asiat ovat huonosti lastensuojelussa tällä hetkellä, ja toisaalta kisan aikana osa nuorista huomasi, miten asiat ovat kehittyneet siitä ajasta, kun on itse asunut sijaishuollossa.

Kokonaisuudessaan nuoret pitivät haastekisaa loistavana ja ainutlaatuisena tilaisuutena. He myös toivoivat, että jatkossa tulisi vastaavia kisoja ja tapahtumia, joissa pääsisi kehittämään lastensuojelua ja joissa muutkin nuoret pääsisivät osallistumaan. Haastekisaan osallistuminen tuotti nuorten mielestä uusia kokemuksia, hyvää mieltä, hauskaa tekemistä ja ajanvietettä korona-ajan tylsyyteen. Loppukyselyssä nuoret kuvasivat haastekisaa esimerkiksi näin: huikea konsepti, silmiä
avaava, kiinnostava prosessi, terapeuttinen kokemus. Haastekisaan osallistumista pidettiin hauskana, innostavana, jännittävänä, palkitsevana, opettavaisena, ihanana ja mukavana. Osallistuminen saattoi vaatia itsensä haastamista ja sitä pidettiin hienona, että kisassa haettiin ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin. Palautteessa nousi esiin myös toive siitä, että kaikkia ratkaisuja hyödynnettäisiin jatkossa, sillä niitä pidettiin erittäin käyttökelpoisina ideoina.

Nuorten työskentelyä tukemassa olleiden aikuisten ja tuomariston jäsenten antama palaute

Nuorten työtä tukeneet aikuiset olivat nuorten kanssa yhtä mieltä palautteen perusteella siitä, että haastekisa oli nuorille mielekäs tapa osallistua lastensuojelun kehittämis- ja vaikuttamistoimintaan, ja että haastekisa tarjosi vertaistukea sekä tuki tiimityöskentely- ja ongelmanratkaisutaitojen kehittymistä. Ohjaajat pitivät tärkeänä sitä, että nuoret pääsivät pohtimaan tärkeäksi kokemaansa asiaa yhdessä, osallistumaan ja tulemaan kuulluksi, ja että ratkaisuehdotusten levittäminen ja sitä kautta nuorten mahdollisuus vaikuttaa omien kokemusten kautta toteutettiin järjestäjien toimesta.

Ohjaajien mukaan kisa tuotti nuorille uusia kokemuksia ja järkevää tekemistä arkeen. He näkivät, että kisan aikana nuoret olivat pohtineet omaa sijoitustaan sijaishuoltoon ja kokemuksiaan sijaishuollosta sekä sitä, miten voisivat toiminnallaan ja
kisaan osallistumisella auttaa sijaishuollossa asuvia lapsia tulevaisuudessa. Haastekisan nähtiin vaikuttavan kärsivällisyyden, pitkäjänteisyyden ja ryhmässä toimimisen kehittymiseen. Työmäärää pidettiin sopivana tai jonkin verran liian suurena. Tiimityöskentelyyn liittyen ohjaajilla oli nuorten näkemyksiä vastaavalla tavalla vaihtelevia kokemuksia. Aikataulu, etätyöskentely, vaihteleva motivaatio, sitoutuminen ja työmäärä toivat haasteita. Aikuisen rooli ja ohjaus korostui joissakin tiimeissä.

Haastekisan tuomariston näkemysten mukaan haastekisa teki näkyväksi nuorten kokemuksia haasteisiin liittyen, ja nuorten tuottama tieto sekä ratkaisuehdotukset koettiin mahdollisiksi ottaa osaksi lastensuojelun kehittämis- ja vaikuttamistyötä. Nuorten osallisuuden ja kuulluksi tulemisen vahvistamisen nähtiin itsessään vaikuttavan positiivisesti lastensuojelun kehittämiseen sen lisäksi, että ratkaisuehdotuksissa koettiin olevan käytännössä toteutettavissa olevia elementtejä ja kokonaisuuksia. Nuorten näkökulmia lastensuojeluun pidettiin tärkeinä ja haastekisaa onnistuneena sekä jatkamisen arvoisena kokonaisuutena.

Onnistumisesta kertoi tuomariston palautteen mukaan esimerkiksi se, miten suuri määrä tiimejä innostui lähtemään kisaan mukaan ja miten kaikki tiimit olivat tehneet upeaa työtä ratkaisuehdotusten kanssa. Tuomariston näkemyksen mukaan nuorten nähtiin voimaantuneen kisaan osallistumisen myötä. Onnistumisena pidettiin myös kattavaa, sitoutunutta ja osaavaa tuomaristoa sekä järjestäjien toteuttamaa haastekisan ideointia, nuorten sparrailua ja kokonaisuuden hallintaa. Tuomaristo arvioi, että nuorten tuottamat ratkaisuehdotukset vastasivat hyvin asetettuja haasteita ja ne olivat helposti luettavassa muodossa, minkä arveltiin johtuvat selkeistä ohjeistuksista ja rajauksista. Tuomariston toiminnan osalta työmäärää pidettiin sopivana, työskentelyn ohjeistuksia kohtalaisen selkeinä ja tuomaristoon osallistumista innostavana.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Haastekilpailuissa on paljon yksityiskohtia ja osa niistä on sellaisia, joita ei ole välttämättä aikaisemmin kohdannut tai pohtinut eikä tästä syystä tule heti mieleen. Ennakkoon tehty suunnittelu ja kokonaisuuden osalta mahdollisimman selkeä suunnitelma helpottavat haastekilpailun järjestämisestä. Suunnittelun pohjaksi kannattaa lukea haastekilpailuista tehtyjä raportteja ja oppaita, joita ovat julkaisseet Suomessa esimerkiksi Sitra, kansainvälisesti Deloitte ja Nesta (esim. Nesta 2010; Mitchell ym. 2014; Toivonen ym. 2018). Etukäteen kannattaa tutustua myös esimerkiksi Itlan, Vuosisadan rakentajien ja Longitude Prizen nettisivuihin (Itla 2021; Vuosisadan rakentajat 2021; Longitude Prize 2021).

Lisäksi kannattaa lukea sijaishuollon haastekisan loppuraportti, jossa koko prosessi, arviointi ja kehittämistarpeet on kirjoitettu auki.

Haastekilpailuita olisi mahdollista kytkeä joustavasti osaksi lastensuojelun kehittämistä esimerkiksi aina opiskelijoiden opinnoista lähtien, palveluntuottajien –ja tarjoajien kautta kansallisiin kehittämisprosesseihin. Haastekilpailun avulla lastensuojelun kehittämiseen voisi saada mukaan myös sellaisia ihmisiä, jotka eivät tyypillisesti osallistu kehittämistyöhön. Haastekilpailuja olisi mahdollista liittää myös suoraan lastensuojelun arjessa tehtävään työhön, jolloin suunniteltuja ratkaisuehdotuksia voisi kokeilla käytännössä.

Ei ole nähtävissä mitään selkeitä syitä sille, miksi haastekilpailut eivät voisi toimia laajemminkin sosiaalihuollon kehittämisessä.

TerveSOS-kilpailun kysymykset:

1. Miksi juuri tämä toimintamalli pitäisi palkita?

Sijaishuollon haastekisa on yksi osoitus siitä, että lastensuojelun sijaishuollossa asuvat ja asuneet nuoret pystyvät, osaavat ja ovat kiinnostuneita osallistumaan lastensuojelun kehittämiseen. Ammattilaisten tehtävä on tarjota näitä mahdollisuuksia nuorille. Sijaishuollon haastekisan palkitseminen olisi osoitus nuorille, jotka tekivät usean kuukauden ajan töitä omien ratkaisuehdotustensa eteen, että heidän kokemuksellisesta viisaudesta kumpuavaa osaamista arvostetaan.

Edelleen Sijaishuollon haastekisa oli osoitus siitä, että kehittämistyötä on mahdollista kytkeä ihmisten arkeen. Oli kyse sitten palvelujen käyttäjistä tai ammattilaisista. Ratkaisua yhteiskunnallisiin ja sosiaalisiin ongelmiin on mahdollista löytää lähellä ihmisiä, jossa muutokset synnyttävät positiivisia muutoksia ihmisten elämään.

Sijaishuollon haastekisan tulokset ja vaikutukset ovat huomattavasti sen tuottamia ratkaisuehdotuksia suuremmat. Kisaan osallistuneet nuoret oppivat kisaan osallistumisen myötä taitoja, jotka auttavat heitä toivottavasti tulevaisuudessa löytämään ratkaisuja myös muihin haasteisiin, henkilökohtaisiin tai yhteiskunnallisiin. 

Sijaishuollon haastekisa teki näkyväksi sen, kuinka jokainen meistä voi olla muutoksentekijä ja oppia muutoksen tekemiseen liittyviä taitoja. Sille pitää vain antaa mahdollisuus.

2. Näkyykö toimintamallissanne esimerkiksi hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sote-alan työn imun vahvistaminen tai pakolaisuuteen, maahanmuuttoon tai turvallisuuteen liittyvät asiat?

Sijaishuollon haastekisa yhtäältä vahvisti siihen osallistuneiden nuorten osallisuuden, toimijuuden ja minäpystyvyyden kokemuksia, jotka ovat keskeisiä yksilöiden hyvinvoinnin kannalta. Toisaalta haastekisa tuotti ratkaisuehdotuksia, jotka sellaisenaan, jatkokehitettyinä ja/tai yhdistettynä voisivat lisätä merkittävästi lastensuojelun sijaishuollossa asuvien lasten ja nuorten hyvinvointia tulevaisuudessa.

Sijaishuollon haastekisan yhteydessä tehtiin pienimuotoinen kokeilu myös sosiaalialan ammattilaisille suunnatusta kisasta. Ammattilaiset ideoivat ratkaisuehdotuksia lastensuojelun työntekijöiden pysyvyyden lisäämiseksi. Ainakin yksi ratkaisuehdotuksista eteni jo kokeiluvaiheeseen kisan aikana. Haastekisan konseptia olisi mahdollista tulevaisuudessa hyödyntää ammattilaisten omien työn imua vahvistavien ratkaisujen etsimiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Näin ammattilaisten omaa osaamista ja osallisuuden kokemusta omassa työssään olisi mahdollista lisätä. Samalla ammattilaiset oppisivat muutoksen tekemiseen liittyviä taitoja, jotka voisivat edelleen auttaa heidän omassa työssään uudenlaisten ratkaisujen syntymistä.

Kansikuva
"Opin uusia asioita, sain vaikuttaa ja ilmaista omat mielipiteeni" - Lastensuojelun sijaishuollon haastekisa

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis

Kohderyhmä