Sosiaalihuollon työllistymistä tukeva palvelupolku/ Helsinki
Työkykyisempi Stadi –hankkeessa on tarkennettu sosiaalihuollon työllistymistä tukevaa kokonaisuutta. Erityisesti palvelupolut kohti avoimia työmarkkinoita ovat rakentuneet vammaisten työtoimintaan sekä kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvien asiakkaiden kohdalta.
Oivalla ja ymmärrä
Helsingin kaupungin sosiaalihuollon työllistymistä tukevaa toimintaa toteutetaan kaupungin sisällä eri toimintayksiköissä ja eri toimialoilla, vammaistyössä sekä aikuissosiaalityön toimintayksiköissä. Kaupungin työllisyyspalvelut ovat hallinnollisesti osa kaupunginkansliaa, joka toimii kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajiston yleisenä suunnittelu-, valmistelu-ja toimeenpanovirastona. Eri hallinnon aloilla tunnistetaan tarve yhtenäisempien toimintamallien edistämiselle.
Työnantajien kanssa tehtävän yhteistyön lisäämiselle sekä yleisesti työllistymisorientaation vahvistamiselle palveluissa on tarve.
TE-palvelut eivät välttämättä ole aina tarkoituksenmukaisimpia palveluita ja ne eivät ole aina riittäviä avoimille työmarkkinoille työllistymiseksi.
Taustalla ajatus siitä, että sosiaalihuollon palveluissa on nykyistä enemmän panostettava toimiin, joilla edistetään asiakkaiden työllistymistä.
Sosiaalipalvelut ja TE-hallinnonpalvelut tulisi olla kaikkien vammaisten henkilöiden käytössä rinnakkain – ei toisiaan poissulkevina.
SHL vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta ja työtoiminta
27 d § Vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevalla toiminnalla tarkoitetaan erityisien työhön sijoittumista edistävien kuntoutus - ja muiden tukitoimien järjestämistä.
27 e § Vammaisten henkilöiden työtoiminnalla tarkoitetaan toimintakyvyn ylläpitämistä ja sitä edistävää toimintaa. Työtoimintaa järjestetään työkyvyttömille henkilöille, joilla vammaisuudesta johtuen ei ole edellytyksiä osallistua 27 d §:ssä tarkoitettuun työhön ja joiden toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviin etuuksiin.
- Sisällöltään monimutkaisia erityisesti siltä osin kuin on kysymys palvelujen piiriin kuuluvien henkilön edellytysten määrittelystä, ja palvelut myös sekoittuvat keskenään. Lainsäätäjän tarkoitus avoimille työmarkkinoille etenevästä polusta ei ole käytännössä täyttynyt.
- Käytännössä sosiaalipalveluna järjestettävä toiminta voi olla monelle vammaiselle ”päätepiste”, josta ei edetä avoimille työmarkkinoille.
- Työkykyohjelmassa sosiaalihuollon palvelupolun vahvistaminen tarkoittaa vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevan toiminnan ja työtoiminnan sisällöllistä kehittämistä niin, että toiminnot selkeästi eroavat sosiaalihuoltolain mukaisesta päiväaikaisesta toiminnasta sekä kehitysvammaisille järjestettävästä muusta virikkeitä antavasta toiminnasta.
Kehitysvammaisten työtoiminta ja työhönvalmennus
Kehitysvammaisten erityishuoltolaki 2 § työtoiminta sekä 35 § 2 mom. työhönvalmennus, työtoiminta ja muu virikettä antava toiminta
- Palvelut käytännössä: Toimintakyvyn ylläpitäminen ja arviointi, mielekäs tekeminen ym.
- Palkkatyöhön ohjaavaa yksilöllistä palvelua on harvoin tarjolla
- Mikäli kehitysvammaisille pyritään löytämään ensisijaisesti työsuhteisia palkkatyöpaikkoja, joissa on resursoitu riittävästi työhönvalmennukseen sekä työpaikkojen etsintään, kehitysvammaiset ihmiset työllistyvät palkkatyöhön merkittävästi useammin
- Kehitysvammaliiton mukaan 30000 kehitysvammaisesta työikäisestä ihmisestä vain noin 600 on palkkatyössä, mutta 3000–6000 olisi potentiaalisia työllistyjiä
Kuntouttava työtoiminta
Kuntouttavalla työtoiminnalla tarkoitetaan palvelua, jonka tarkoituksena on parantaa henkilön elämänhallintaa sekä luoda edellytyksiä työllistymiselle ja jossa ei synny virkasuhdetta eikä työsuhdetta henkilön ja toimintaa järjestävän tai toteuttavan tahon välille (Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 2 §)
- Toiminnan sisältö on epäselvä, useita oikeudellisia epäkohtia käytännössä kuten mm. osa kuntouttavan työtoiminnan asiakkaista jää vaille laadukasta sosiaalipalvelua. Kuntouttavaan työtoimintaan työttömälle nimetty vastuuhenkilö ei aina ole sosiaalihuollon ammattilainen, palveluun ohjauksessa myös epäselvyyksiä
Vammaisuuden määritelmä (Vammaispalvelujen käsikirja)
Viimeisin virallinen kansainvälinen määritelmä vammaisuudesta on tehty YK:n vammaissopimuksessa:
- "Persons with disabilities include those who have long-term physical, mental, intellectual or sensory impairments which in interaction with various barriers may hinder their full and effective participation in society on an equal basis with others."
- "Vammaisiin henkilöihin kuuluvat ne, joilla on sellainen pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, joka vuorovaikutuksessa erilaisten esteiden kanssa voi estää heidän täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisensa yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa."
-
Vammaissopimuksen englanninkielisessä alkuperäisversiossa käytetään termiä ”persons with disabilities”. Suomeksi se kääntyy yleensä ”vammaiset henkilöt”, mutta ”disability” tarkoittaa vammaisuuden lisäksi toimintarajoitteisuutta. Suomalainen käännös ei tavoita sitä englanninkielisen käsitteen viestiä, että kyseessä on henkilö, jonka eräänä piirteenä on toimintarajoite. Näin ollen toimintarajoitteen käsite lähestyy vammaisuuden käsitettä, ja ne voidaan nähdä eri tilanteissa samaa tarkoittavina tai osittain toisistaan poikkeavina.
Työkykyisempi Stadi -hankkeessa sosiaalihuollon työllistymistä tukevan palvelupolun nykytilan kuvauksia on tehty laajan toimijajoukon kanssa. Palvelukuvauksien pohjana olemme lisäksi hyödyntäneet Helsingin työllisyyden kuntakokeilun valmisteluvaiheessa kerättyä materiaalia, joka meillä on ollut käytössämme. Palvelukuvauksista puuttuvia osasia on täydennetty yhteisissä keskusteluissa kunkin erityisalan ammattilaisten kanssa. Palvelupolkuja on tehty yhdessä kokemusasiantuntijan ja järjestöjen kanssa. Osassa palvelupolkuja on kuvattu järjestöjen roolia asiakkaan palvelupolun eri vaiheissa.
Työkykyisempi Stadi hankkeen päättyessä on mallinnettu sosiaalihuollon työllistymistä edistävä palvelupolku yhdessä kau-pungin työllisyys-, sosiaali-, terveys-ja koulutuspalveluiden sekä Uudenmaan TE-toimiston ja Kelan kanssa. Hankkeen päättyessä tämä palvelupolku on ollut käytössä sekä jatkuvan arvioinnin ja kehittämisen kohteena noin kaksi vuotta. Työ-ja toimintakyvyn arviointia sekä tukea tarvitseva asiakas ohjautuu oikea-aikaisesti ja palvelutarpeensa mukaisesti työllisyyspalveluista sosiaalihuollon ja kuntouttavien palveluidenpiiriin ja toisaalta sosiaalihuollon palveluista on rakennettu selkeät väylät kohti työtä ja työmarkkinoiden tarpeita vastaavaa koulutusta. Toiminnan vaikuttavuus on todennettavissa työllisyyskokeilun seurantatiedoista sekä sosiaalihuollon palveluiden asiakastiedoista. Näitä tietoja on seuraavien vuosien aikana tarkoitus hyödyntää työvoimapolitiikan palvelurakenteen kehittämiseen tähtäävässä lainsäädäntövalmistelussa.
Asiakaskohderyhmä:
- Kuntouttava työtoiminta
- Tuetun työllistymisen palvelu (työhönvalmennus)
- Kehitysvammaisten työtoiminta ja työhönvalmennus
- Vammaisten henkilöiden työtoiminta
- Vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta
Asiakkaat osallistuvat kehittämiseen Työkykyisempi Stadi -hankkeen aikana sekä hankekauden jälkeen. Asiakasymmärrystä kerätään asiakastyössä, työtoiminnan arjessa sekä erilaisten palautteiden muodossa. Tärkeä osa asiakasosallisuuden toteuttamista ovat erilaiset kohtaamiset ja keskustelut arjessa asiakkaiden ja työntekijöiden välillä. Hankkeen aikana on tehty ja tullaan tekemään erilaisia kyselyitä sekä järjestämään erilaisia yhteiskehittämisen työpajoja ja foorumeita. Hankkeessa toimi kokemusasiantuntijoista muodostuva kehittäjäryhmä, jonka jäsenet osallistuvat kehittäjinä erilaisiin työryhmiin ja tilaisuuksiin sekä työskentelivät hanketyöntekijöiden rinnalla.