Sote-keskuksen asiakaspäällikkö eli Case Manager
Asiakaspäällikkö eli Case Manager tarjoaa sote-keskuksen asiakkaalle intensiivistä tukea silloin, kun tuen tarpeen taustalla on mielenterveyteen ja/tai päihteiden käyttöön liittyvät pulmat. Case Manager tukee asiakkaan palvelujen koordinoinnissa.
Toimintamallin nimi
Asiakaspäällikkö eli Case Manager tarjoaa sote-keskuksen asiakkaalle intensiivistä tukea silloin, kun tuen tarpeen taustalla on mielenterveyteen ja/tai päihteiden käyttöön liittyvät pulmat. Case Manager tukee asiakkaan palvelujen koordinoinnissa.
Case Manager –toimintamallissa ammattilainen ottaa väliaikaisesti intensiivisen roolin asiakkaan palvelukokonaisuuden koordinoinnissa silloin, kun asiakkaalla on paljon haasteita, hän ei tilanteessaan saa itse palveluja hallintaansa tai palvelujen käyttö on epätarkoituksenmukaista.
Asiakaspäällikön tehtävät:
- Perehtyy asiakkaan tilanteeseen kokonaisvaltaisesti, kerätä kattavasti tietoa asiakkaan kokonaistilanteesta, palveluiden tarpeesta ja toiveista hoidon suhteen
- Suunnittelee asiakkaan hoitoa yhteistyössä asiakkaan, eri toimijoiden ja sidosryhmien kanssa.
- Kokoaa tarvittaessa moniammatillisen verkoston ja osallistuu jatkohoidon suunnitteluun. Toimii asiakkaan tukena ja yhteyshenkilönä verkostoyhteistyössä
- Seuraa hoidon ja palvelujen etenemistä
- Arvioi asiakkaan selviytymistä kotona tai jatkohoitopaikassa seurantapuheluin
- Asiakkuuden päättäminen
Sote-keskuksen Case Manager työskentelee tällä hetkellä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen oman tuotannon sote-keskuksissa Asikkalassa, Heinolassa, Hollolassa ja Padasjoella. Lisäksi Case Manager työskentelee Orimattilan sote-keskuksessa, jossa avosairaanhoito on vielä toistaiseksi ulkoistettu, mutta mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat omaa toimintaa. (Tilanne 12/2023.)
Yksi sote-uudistuksen suurimmista haasteista ovat paljon palveluita käyttävät asiakkaat. Tutkimusten mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaista noin 10 % tuottaa noin 80 % sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista. Näistä merkittävin osa on yhteydessä mielenterveyteen ja päihteiden käyttöön liittyviin tekijöihin.
Päijät-Hämeessä Case Manager -toiminta on vakiintunut osaksi terveydenhuoltoa vuodesta 2018. Kolme aiemmista hyvinvointialueen Case Managereista työskentelee keskussairaalassa ja yksi ikääntyneiden palveluissa. Sote-keskuksen lisäksi toimintaa ollaan laajentamassa Päijät-Hämeen hyvinvointialueella myös perhekeskukseen.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen oman tuotannon palveluissa perustason mielenterveys - ja päihdepalvelut siirtyivät vuoden 2023 alusta avosairaanhoidon alaisuuteen.
Case Managerointi on noussut esille valtakunnallisissa potilasturvallisuustapahtumissa.
Kohderyhmänä ovat epätarkoituksenmukaisesti sote-keskuksen palveluita käyttävät asiakkaat, joilla on taustalla mielenterveyteen ja/tai päihteiden käyttöön liittyvät haasteet. Kohderyhmänä ovat myös asiakkaat, jotka ovat vaarassa ajautua epätarkoituksenmukaisesti palveluita käyttäviksi ja henkilöstöllä herää huoli asiakkaasta.
Asiakkaalla voi olla esimerkiksi:
- Terveys ja toimintakyky alentunut
- Useita käyntejä tai yhteydenottoja eri puolilla sote-palveluja
- Epäselvyys hoitavasta tahosta
- Elämäntilanne epätasapainossa ja/tai palvelukokonaisuus ei vastaa asiakkaan tarvetta
- Vaikeus sitoutua hoitoon tai sovittuun palveluun
- Mahdollisesti riippuvuutta palveluiden käyttöön
- Mielenterveysongelmia ja/tai päihde-, tai muita riippuvuuksia
Asiakas on aktiivinen päätoimija omassa prosessissaan. Kehittäjäasiakkaiden ja asiakasosallisuuskoordinaattorin avulla vahvistetaan asiakkaiden osallisuutta, osallistumista sekä kuulluksi tulemista.
Asiakaspäällikkö on osa sote-keskusten moniammatillista tiimiä, osallistuu tiimi palavereihin ja tekee työtä koko hyvinvointialueella. Sote-keskuksen asiakaspäällikkö on osa hyvinvointialueen Case Managereiden tiimiä, johon kuuluu tällä hetkellä neljä muuta asiakaspäällikköä. Kaikki asiakaspäälliköt ovat koulutustaustaltaan sairaanhoitajia tai terveydenhoitajia. Sote-keskuksen asiakaspäällikön työkokemus on mielenterveys- ja päihdehoitotyöpainotteinen.
Epätarkoituksenmukaista palvelujen käyttöä ja "pyöröovi-ilmiötä" on saatu vähennettyä, kun asiakkaan tarpeet on tunnistettu ja asiakkaalle, jonka toimintakyky on alentunut, on tarjottu intensiivistä tukea. Samassa asiakkaita on onnistuneesti kiinnittynyt tarkoituksenmukaisiin palveluihin. Asiakkaan saadessa tarkoituksenmukaista palvelua asiakkaan kärsimys on vähentynyt ja asiakastyytyväisyys lisääntynyt. Myös asiakkaan läheisiltä on saatu positiivista palautetta palveluiden koordinointituesta.
Muun henkilökunnan kuormitusta on saatu vähennettyä ja ajankäyttöä lisättyä muuhun työhön.
Kansikuva
