Suunterveyden ja ravitsemuksen arviointi työparityöskentelynä
Tunnistetaan kotihoidon asiakkaan suunterveyden ja ravitsemuksen tila ja ohjaustarve ennaltaehkäisevästi ja varhain kotiin tuotavana palveluna. Koulutetaan yhtenäiset toimintamallit henkilöstölle. Toimintamallin mukaisen käyttöönoton tukeminen kotihoidossa.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Tunnistetaan kotihoidon asiakkaan suunterveyden ja ravitsemuksen tila ja ohjaustarve ennaltaehkäisevästi ja varhain kotiin tuotavana palveluna. Koulutetaan yhtenäiset toimintamallit henkilöstölle. Toimintamallin mukaisen käyttöönoton tukeminen kotihoidossa.
Toimintamalli lyhyesti
Kotihoidon kuntouttavalla arviointijaksolla asiakkaalle tehdään suun terveyden ja ravitsemuksen arviointi sekä tarvittaessa työparityöskentelynä (suuhygienisti-hoitaja) kotikäynti. Suuhygienisti arvioi suun terveyttä ja tekee suun tarkastuksen sekä antaa omahoidon ja-jatkohoidon ohjeistusta. Kotihoidon hoitaja tekee asiakkaalle ravitsemuksen arvion ja tarvittavat suunnitelmat . Ravitsemuksen arvioinnissa käytetään työkaluina MNA-testiä ja ruokavaliokyselyä. Suun terveys ja ravitsemus huomioidaan hoitosuunnitelmassa ja hoidon tarpeessa. Suun terveys ja ravitsemus huomioidaan myös kotihoidon säännöllisen avun piirissä olevilta asiakkailta toimintamallin mukaisesti. Tarvittaessa konsultoidaan ravitsemusterapeuttia ja/tai lääkäriä.
Kotihoidon asiakkailla suun terveydenhoito jää usein huomioimatta. Ongelmat suunterveydessä voivat lisätä myös vajaaravitsemuksen riskiä.
Ravitsemuksen ja suunterveyden ongelmien ja riskien varhaisen toteamisen ja omahoidon ohjauksen avulla parannetaan asiakkaiden yleisterveydentilaa, toimintakykyä ja elämänlaatua. Lisäksi estetään oikea-aikaisen hoidon viivästymistä sekä pienennetään suun tulehduksista aiheutuvien sairauksien hoidon kustannuksia.
Kotihoidon hoitajien osaamista lisätään koulutuksen kautta ja otetaan käyttöön toimintamallin mukainen toiminta suun terveyden ja ravitsemuksen arvioinnissa.
Kohderyhmänä ovat kotihoidon palveluja saavat asiakkaat sekä kotihoidon työntekijät. Lähtökohtana on tuottaa palvelu asiakkaan kotiin, jolloin palvelu on saavutettava asiakkaalle.
Kotihoidon kuntouttavalla arviointijaksolla arvioidaan suun terveyttä ja ravitsemusta. Tarvittaessa toteutetaan työparityöskentelynä (suuhygienisti/kotihoidon hoitaja) kotikäynti. Kotikäynnillä suuhygienisti tekee suun tarkastuksen ja antaa omahoidon ohjausta sekä ohjaa tarvittaessa jatkohoitoon.
Asiakaan ravitsemustilaa arvioidaan samalla toimintamallin mukaisesti. Asiakkaalle tehdään ravitsemustilan arviointi ja tarvittaessa suun – ja ravitsemuksen suunnitelma. Suun terveys ja ravitsemus huomioidaan hoitosuunnitelmassa ja hoidon päivittäisessä tarpeessa.
Hoitajien osaamisen lisääminen on edellytys toimintamallin käyttöönotolle. Asiakaslähtöinen ja osallistava suun terveyden ja ravitsemuksen arviointi toteutuu, kun mahdollisiin ongelmiin puututaan jo asiakkuuden alussa.
Kotihoidon säännöllisen asiakkaan ravitsemustilan ja suun arviointia toteutetaan toimintamallin mukaisesti. Suun terveyden ja ravitsemuksen huomioiminen sisältyy asiakkaan kokonaisvaltaiseen hoitoon.
Kotihoidon henkilöstön kouluttaminen ja osaamisen lisääminen suunterveyden ja ravitsemuksen osa-alueista on tärkeä tekijä toiminnan jatkumiseksi osana kotihoidon normaalia toimintaa. Hoidon jatkuvuus ja päivittäiset tukitoimet asiakkaalle voidaan taata paremmin, kun kotikäynnit toteutetaan työparin toimesta. Työparityön kautta hammashuollon ja kotihoidon yhteistyö toteutuu varmemmin.
Kotihoidon henkilöstölle on tuotettu koulutusvideot TulSote (PoSote 20) hankkeessa vuonna 2022. Samalla pilotoitiin Siilinjärvellä työparityöskentelyn mukaisia kotikäyntejä. Koulutusvideot sisältävät suunterveyden ja ravitsemuksen arvioinnin, omahoidon ohjaamisen ja riskien tunnistamisen lisäksi myös toimintamallien kuvauksen. Koulutusvideot ovat hyödynnettävissä sähköisellä alustalla Pohjois-Savon hyvinvointialueen työntekijöille. Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan LENTO-tutkimushankkeen tuottamia suunhoidon ja ravitsemuksen arvioinnin työvälineitä ikääntyneille on hyödynnetty koulutuksessa ja toimintamallissa.
Ikääntyneen virhe- ja aliravitsemusriskin arvioinnissa on käytetty MNA-testiä jo aiemmin kotihoidossa. Ravitsemustilan arvioinnin mukaisiin toimenpiteisiin ei ole ollut kuitenkaan käytössä yhtenäistä toimintamallia. Lisäksi suun terveydentilan arviointi koetaan kotihoidossa haasteelliseksi. Osaamisen lisääminen koulutuksen kautta on edellytys toimintamallin käyttöönotolle.
Säännöllisen suunhoidon ja riittävän ravitsemuksen toteuttamisen avulla kotihoidon asiakkaan elämänlaatuun ja terveyteen on saatu aikaan muutoksia parempaan suuntaan. Tehdyillä toimilla on voitu ylläpitää asiakkaan toimintakykyä.
Kotihoidon hoitajien osaamista on lisätty suun terveyden ja ravitsemuksen arvioinnin sekä omahoidon ohjauksen osalta.
Yhteistyö suun terveydenhuollon ja kotihoidon osalta on vahvistunut.
Kotihoidon ja ravitsemusterapeuttinen välille on lisätty yhteistyötä.
Kansikuva
