Talousneuvolassa tarjotaan viikoittain matalalla kynnyksellä ratkaisukeskeistä talousneuvontaa. Tavattavissa ovat aikuissosiaalityön työntekijä, talous- ja velkaneuvoja, ulosoton työntekijä ja kokemusasiantuntija.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Tampereen Talousneuvola
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Talousneuvolassa tarjotaan viikoittain matalalla kynnyksellä ratkaisukeskeistä talousneuvontaa. Tavattavissa ovat aikuissosiaalityön työntekijä, talous- ja velkaneuvoja, ulosoton työntekijä ja kokemusasiantuntija.

Toteutuspaikka
Tampereen kaupungin hyvinvointikeskukset
Paikkakunta tai maakunta
Tampere
Toimintamallin rahoittaja
Kunta
Muu ministeriö
Muu rahoittaja

Tekijä

Suvi Hiltunen

Luotu

11.03.2020

Viimeksi muokattu

29.09.2021
Ratkaisun perusidea **

Talousneuvolassa tarjotaan kansalaisille matalan kynnyksen talousneuvontaa. Talousneuvolaan voi saapua pienten tai suurten talouskysymysten kanssa – ratkaisuja etsitään yhdessä organisaatiorajat ylittävän Talousneuvola-tiimin kanssa. Talousneuvola auttaa kävijöitä oman talouden hallinnassa ja ehkäisee velkaongelmien syntymistä ja syvenemistä. Talousneuvolan tavoitteena on myös turvata asumista ehkäisemällä vuokravelkaantumista ja häätöjä. Talousneuvola on kehitetty Tampereen ASTA-hankkeen ja oikeusministeriön Ennakoiva talousneuvonta -hankkeen yhteistyössä.

Talousneuvolassa ovat tavattavissa aikuisosiaalityön työntekijä, talous- ja velkaneuvoja, ulosoton työntekijä ja kokemusasiantuntija. Työntekijät ovat tavattavissa kerran viikossa neljän tunnin ajan vuoroviikoin eri hyvinvointikeskuksissa sekä puhelimitse. Keskeisellä sijainnilla ja näkyvyyden lisäämisellä tavoitellaan talousasioiden puheeksi ottamisen ja avun hakemisen kynnyksen madaltamista. Talousneuvolassa kävijä kohdataan vaikeassakin elämäntilanteessa ratkaisukeskeisellä otteella. Talousneuvola pohjautuu ajatukseen, että riippumatta tilanteen vaikeudesta aina on mahdollista tehdä jotain. Avoimen ja ihmisen omia toimintamahdollisuuksia vahvistavan kohtaamisen avulla pyritään vähentämään talousvaikeuksiin liittyviä leimautumisen ja häpeän kokemuksia sekä parantamaan itsenäistä suoriutumista talousasioissa.

Talousneuvola-toiminnan tavoitteena on kansalaisten velkaantumisen ennaltaehkäisy ja pysäyttäminen sekä taloudenhallintaan liittyvien tietojen ja taitojen vahvistuminen. Lisäksi toimintamallilla pyritään ehkäisemään ja lievittämään velkaantumisen liitännäisongelmia, kuten mielenterveysongelmia ja asunnottomuutta.  Matalan kynnyksen palvelulla pyritään vähentämään muun muassa sosiaalipalvelujen sekä talous- ja velkaneuvonnan kuormitusta.

Toimintaympäristö **

Suomalaisten kotitalouksien velkaantuminen on noussut ennätyksellisen korkeaksi. Myös kotitalouksien ylivelkaantuminen on kasvava ongelma - Asiakastiedon tilaston mukaan jo lähes 400 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä. Todellisuudessa ylivelkaantuneita on vielä enemmän, sillä osalla ei ole maksuhäiriömerkintää. Velkatilanteiden kriisiytymisen ehkäisemiseksi on tärkeää, että kansalaisille on tarjolla matalan kynnyksen palveluja, joista he saavat talousohjausta ja -neuvontaa helposti ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Näin pystytään tarjoamaan kansalaisille keinoja velkaantumisen pysäyttämiseksi sekä velkakierteiden syvenemisen ja velkaantumisen seurausten, kuten asunnottomuuden, ehkäisemiseksi.

Marinin hallituksen hallitusohjelmassa on tavoitteena kansalaisten talousosaamisen ja talouden hallinnan kehittäminen sekä ylivelkaantuneiden avunsaannin parantaminen. Hallitusohjelman mukaisesti pyrkimyksenä on poikkihallinnollisen yhteistyön lisääminen velkakierteiden ehkäisemiseksi. Tähän tähdätään myös Talousneuvolan toiminnassa eri toimijoiden, kuten sosiaalipalvelujen, talous- ja velkaneuvonnan ja ulosoton, asiantuntemusta hyödyntäen ja yhdistäen.

Talousneuvolasta on tarkoitus kehittää tulevaisuuden sote-keskuksiin soveltuva malli, jossa kansalaiset saavat muiden palveluiden kanssa samasta paikasta ohjausta myös erilaisiin talous- ja velkahaasteisiin matalalla kynnyksellä.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Talousneuvola-palvelu on suunnattu kaikille kaupunkilaisille, joilla on pieniä tai suuria talouskysymyksiä. Ihmiset asioivat Talousneuvolassa monenlaisissa tilanteissa. Alla muutamia esimerkkejä:

  • isompien hankintojen rahoittaminen (esim. silmälasit, hammasproteesit, pesukone)
  • epätietoisuus siitä, mitä etuuksia voi hakea
  • impulsiivinen ostoskäyttäytyminen
  • rahojen riittäminen arjen menoihin
  • vuokravelat
  • yksittäiset laskut tai velat
  • huoli omasta velkatilanteesta ja velkojen kanssa pärjäämisestä
  • velkojen kokonaistilanteen selvittäminen
  • muuttuvaan taloudelliseen tilanteeseen varautuminen (esim. eläkkeelle tai työttömäksi jääminen)
  • useita vuosia kestänyt velkakierre, josta ei ole uskallettu puhua kenellekään
  • epäselvyydet sosiaaliturva-asioissa
  • huoli läheisestä, jolla on talousvaikeuksia
  • tarve keskustella omasta tilanteesta ja puntaroida eri vaihtoehtoja

Yleinen huoli kävijöillä on, miten rahat saisi riittämään arjen menoihin. Monimutkaisten velkatilanteiden selvittelyn lisäksi Talousneuvolassa annetaan neuvontaa yleiseen taloudenhallintaan. Kävijöitä ohjataan seuraamaan kulutustaan esimerkiksi erilaisten tehtävien, budjetin laatimisen ja taloudellisten valintojen tarkastelun avulla.

Talousneuvolassa voi asioida yksin tai yhdessä esimerkiksi sukulaisen, ystävän tai tukihenkilön kanssa. Myös esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset voivat tulla Talousneuvolaan yhdessä asiakkaansa kanssa.

Talousneuvolassa on ilmennyt tarvetta myös kieliavusteiselle asioinnille. Talousneuvolassa on asioinut henkilöitä esimerkiksi sosiaalipalveluiden työntekijän ja tulkin kanssa. Varatun tulkin kanssa asioivilla on tiedossa palvelun ajanvarauksettomuus. Jatkossa Talousneuvolassa otetaan laajemmin käyttöön ajanvaraukseton puhelintulkkaus. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Henkilöstö

Talousneuvola palvelee yhtenä päivänä viikossa neljän tunnin ajan. Paikalla olivat palvelun alkuvaiheessa syksyllä 2019 ASTA-hankkeen sosiaaliohjaaja tai sosiaalityöntekijä, talous- ja velkaneuvoja sekä Ennakoiva talousneuvonta -hankkeen erityisasiantuntija. Keväällä 2020 mukaan tulivat myös kokemusasiantuntija, ulosoton työntekijä ja lapsiperheiden aikuissosiaalityön sosiaaliohjaaja. Jatkossa Talousneuvolan toimintamallia voitaisiin täydentää myös esimerkiksi asumisneuvonnan tai Kelan palveluasiantuntijan asiantuntemuksella.

Mukana Talousneuvolassa on ollut yhteensä kuusi talous- ja velkaneuvojaa, jotka vuorottelevat Talousneuvolaan osallistumisessa. Sosiaalipalvelujen osalta sosiaaliohjaajat ovat myös vuorotelleet. Sosiaalipalveluissa koulutetaan parhaillaan lisää osaajia Talousneuvolaan, jotta palvelu saadaan tulevaisuudessa juurrutettua pysyväksi osaksi peruspalveluita. Vuorottelemalla työntekijöitä Talousneuvolaan osallistuminen ei kuormita liikaa yksittäistä työntekijää ja useampi työntekijä saa mahdollisuuden hyötyä verkostoyhteistyöstä.

Talousneuvolaa toteutetaan poikkihallinnollisesti ja tietosuojakysymykset on otettava toimintaa toteutettaessa huomioon. Vaikka kaikilla osallistuvilla viranomaisilla on salassapitovelvollisuus, on eri viranomaisilla erilaiset tiedonsaantioikeudet. Kävijällä on oikeus tietää asioinnin alussa, minkä organisaation edustajan kanssa hän keskustelee. Ulosottoviranomaisen rooli poikkeaa muista Talousneuvolan viranomaisista siten, että ulosottoviranomaista kohtaan asiakkaalla on velvoite puhua todenmukaisesti. Näin ollen kävijällä on erityisen olennaista saada tietää, jos hän keskustelee ulosottoviranomaisen kanssa.

Tilat

Toiminnan alkaessa Talousneuvola palveli viikoittain Tipotien hyvinvointikeskuksen aulatiloissa sijaitsevalla palvelukioskilla. Palvelukioskille on  helppo löytää opasteiden avulla, ja siellä on jaossa taloudenhallintaan liittyvää materiaalia kävijöille ja ohikulkijoille. Talousneuvolaan tulevan henkilön on mahdollista vetäytyä keskustelemaan asiantuntijan kanssa yksityisesti erilliseen neuvotteluhuoneeseen.

Talousneuvolalle valittiin kaupunkilaisten kannalta keskeinen sijainti, johon on helppo tulla mistä päin kaupunkia tahansa.  Hyvinvointikeskus valikoitui paikaksi siksi, että se on paikkana helposti lähestyttävä ja ihmiset käyttävät monipuolisesti hyvinvointikeskuksen palveluita. Esimerkiksi sijainti sosiaaliasemalla olisi voinut rajata kävijöitä pois.

Talousneuvolan toimintaa on laajennettu alueellisesti syksyllä 2020 jalkauttamalla Talousneuvola Tipotien lisäksi myös kahden suuren asuinalueen, Linnainmaan ja Hervannan, hyvinvointikeskusten palvelukioskeille. Molemmat palvelukioskit sijaitsevat kirjaston yhteydessä, mikä mahdollistaa entistä laajemman näkyvyyden Talousneuvolalle. Keväällä toiminta laajenee neljänteen hyvinvointikeskukseen Tesomalle, jotta palvelua voidaan tarjota laajasti eri puolilla kaupunkia.

Materiaalit

Talousneuvolaan on koottu talousasioiden haltuunotossa hyödyllisiä materiaaleja eri toimijoilta. Materiaaleihin kuuluu esimerkiksi:

  • budjettilaskelmapohjia
  • esimerkkibudjetteja
  • talous- ja velkaneuvonnan ja sosiaalipalvelujen esitteitä
  • Kelan yhteystiedot ja asiointikanavat
  • ruokalukkari, johon on koottu paikkakunnan edulliset ja ilmaiset ruokailumahdollisuudet
  • Mun talous -hankkeen materiaaleja (esim. Puhu rahasta -tehtäväkirja)
  • Taloustaitohankkeen materiaaleja 
  • Takuusäätiön kortteja ja oppaita (esim. Opas velkojen selvittelyyn, Läheinen rahavaikeuksissa -opas, Penno-opas)
  • ammattilaisten käyttöön Talous puheeksi -lomake

Tarvittaessa materiaaleja täydennetään ja uusia kehitetään asiakkaiden kysymysten ja tarpeiden mukaan.

Mainonta

Talousneuvolaa on markkinoitu sähköpostitse suoraan eri sidosryhmille (mm. sosiaali- ja terveyspalvelut, talous- ja velkaneuvonta, ulosottolaitos, nuorisotyö, mielenterveys- ja päihdepalvelut, työllisyyspalvelut ja kolmannen sektorin toimijat). Tampereen kaupunki ja ASTA-hanke ovat markkinoineet Talousneuvolaa omilla internet-sivuillaan ja some-kanavissaan. Paikallislehdissä on julkaistu artikkeleita palvelusta ja Talousneuvolan mainos näkyy terveysasemien ja hyvinvointikeskusten sähköisillä infonäytöillä.  Aamulehden Menovinkeissä on viikoittain ilmoitus Talousneuvolasta. Mainontaa on mahdollista laajentaa tarvittaessa esimerkiksi bussien sähköisille näytöille. Myös Talousneuvolan kävijät ovat jakaneet tietoa palvelusta tuttavapiireissään.

Talousneuvolan aukioloaikoina hyvinvointikeskusten hisseissä ja ovella on Talousneuvolaan ohjaavat kyltit perille löytämiseksi.

Puhelinneuvonta ja hybridimalli

Keväällä 2020 Talousneuvolan toiminta muutettiin puhelinneuvonnaksi koronatilanteen vuoksi. Puhelinneuvonta on toteutunut samalla konseptilla kuin fyysinen Talousneuvola: soittajan on mahdollista tavoittaa yhdellä puhelulla sosiaalipalvelujen työntekijä, talous- ja velkaneuvoja, ulosoton työntekijä sekä kokemusasiantuntija. Käytännössä puhelut on toteutettu neuvottelupuheluina eli asiakas on soittanut ensin sosiaaliohjaajan tai sosiaalityöntekijän numeroon, joka on ottanut puheluun mukaan puheluun muita asiantuntijoita soittajan tarpeen mukaan.

Syksyllä 2020 Talousneuvolaa ryhdyttiin toteuttamaan hybridimallilla, jossa kävijöiden on mahdollista ottaa yhteyttä puhelimitse tai tulla asioimaan paikan päälle hyvinvointikeskukseen. Hybridimallissa osa työntekijöistä ottaa etänä vastaan puheluita ja osa on paikan päällä palvelemassa kävijöitä. Sekä puhelinpalvelussa että fyysisessä asioinnissa on mahdollisuus saada moniammatillista neuvontaa kaikilta mukana olevilta asiantuntijoilta. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Toiminnan käynnistymisestä lähtien Talousneuvola on tavoittanut runsaslukuisesti kaupunkilaisia. Syksyn 2019 Talousneuvolan yhdeksän kerran kokeilujaksolla asiointeja oli yhteensä 90. Alkuvuonna 2020 Talousneuvolassa 11 kerran kokeilujaksolla asiointeja oli yhteensä 146. Koronakriisin myötä aloitetun puhelinpalvelun ja sitä seuranneen hybridimallin aikana asiakkaita on tavoitetettu ajanjaksolla 20.3.-30.12.2020 yhteensä 724. Yhteydenottoja on ollut kuukausittain noin 70-90 kappaletta. Puhelin- ja hybridipalvelun aikana kävijöiden on ollut mahdollistaa ottaa puhelimitse tai sähköpostilla yhteyttä sosiaalipalvelujen työntekijöihin myös muina aikoina kuin perjantaisin, mikä osaltaan selittää yhteydenottojen kasvua ensimmäisistä kokeilujaksoista. Toiminnan vakiintuessa yhä useampi ihminen on saanut tiedon palvelusta ja tullut hakemaan apua taloushaasteisiin. Käyntien runsaudesta ja lisääntymisestä voidaan päätellä, että Talousneuvolan kaltaiselle matalan kynnyksen palvelulle on todellinen tarve.

Myös Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen työntekijöille suunnatun kyselyn perusteella Talousneuvola-palvelu nädään tarpeellisena ja hyödyllisenä. Kyselyyn vastasi yhteensä 139 työntekijää. Heistä 97 prosenttia arvioi, että Talousneuvola-palvelulle on tarvetta ja 88 prosenttia arvioi, että Talousneuvolalla on vaikutusta asiakkaiden hyvinvointiin. Vastausten perusteella työntekijöiden mielestä Talousneuvolan hyötynä on se, että samaan palveluun on keskitetty eri organisaatioiden moniammatillista osaamista. Lisäksi hyödyllisenä pidettiin palvelun ennaltaehkäiseviä vaikutuksia asiakkaiden taloudelliseen tilanteeseen ja mahdollisuutta asioidan matalalla kynnyksellä ja monikanavaisesti. Työntekijät nostivat vastauksissaan esiin myös sen, että palvelu vapauttaa sosiaali- ja terveyspalveluissa resurssia muiden kuin talousasioihin liittyvien ydintehtävien hoitamiseen. 

Talousneuvolassa kävijöitä on autettu muun muassa tarkastelemaan kuukausittaisia tuloja ja menojaan ja laadittu näiden pohjalta budjetti. Kävijöille on annettu neuvoja taloudenhallintaan ja menojen karsimiseen. Näin ollaan saatu rahatilanne tasapainotettua ja ehkäisty mahdollista pikavippeihin turvautumista ja velkaantumista. Kävijöitä on ohjattu heille kuuluvien etuuksien piiriin, kuten hakemaan asumistukea tai toimeentulotukea talouden ja asumisen turvaamiseksi. Lisäksi asiakkaita on ohjattu hakeutumaan palveluihin, joissa he saavat tukea velkaantumisen syiden käsittelyyn, kuten mielenterveys- ja päihdepalveluiden piiriin.  Monet kävijät ovat kokeneet henkisesti voimaannuttavana Talousneuvolassa saamansa tuen ja mahdollisuuden keskustella rakentavassa hengessä taloushaasteistaan. Lisäksi kävijöille on annettu tietoa keinoista rahoittaa erilaisia hankintoja, ja he ovat näin voineet välttää korkeakorkoisten pikavippien ottamista. Kävijät ovat saaneet tietoja muun muassa velkojensa vanhenemisesta ja mahdollisuudesta pyytää velkojalta velan kohtuullistamista tai anteeksiantoa. Monia kävijöitä on ohjattu erilaisissa velkojen järjestelykeinoissa, ja he ovat näin saaneet katkaistua velkakierteen ja pysäytettyä velkaantumisen sekä osanneet hakea apua oikeasta paikasta velkatilanteen hoitamiseen. Kävijät ovat myös saaneet lisää tietoa ulosoton toiminnasta ja käytännöistä ja näin on pystytty poistamaan siihen liittyviä pelkoja ja ennakkoluuloja. Kävijät ovat saattaneet tästä rohkaistuneena pyrkiä esimerkiksi työllistymään, mikäli ovat aiemmin ajatelleet ulosoton vievän suurimman osan palkasta.

Kokonaisuudessaan Talousneuvola on tarjonnut onnistuneesti tukea taloushaasteisiin. Palvelun avulla on pystytty ennaltaehkäisemään yksilöiden velkaantumista lisäämällä taloudenhallinnan tietoja ja taitoja, ehkäisemään velkakierteiden syventymistä ja pysäyttämään velkaantuminen sekä murtamaan esimerkiksi ulosottoon ja velkaantumiseen liittyviä ennakkoluuloja. Palvelulla on myös pyritty helpottamaan talousasioiden puheeksi ottamista eri palveluissa tarjoamalla paikka, johon asiakkaat voi talouskysymystensä kanssa ohjata.

Tampereella Talousneuvolaa suunnitellaan juurrutettavaksi Tampereen kaupungin pysyväksi palveluksi. Lisäksi Talousneuvola-toiminta ollaan aloittamassa Tampereen mallin mukaisesti myös useissa muissa Suomen kunnissa oikeusministeriön Ennakoiva talousneuvonta -hankkeen tuella. 

Kävijöiltä kerättyä palalutetta

”Oli ihana kuulla kuinka voi selvitä taloudellisesti ja mistä päästä voi aloittaa avun hakemisen. Sain uuden näkökulman ja konkreettisia toimintaohjeita.”

”Sain hyviä vinkkejä, millä tavoin asiassani kannattaisi edetä. Tämän negatiivisen olon keskellä oli kiva saada huomioon ottavaa sekä kannustavaa keskustelua/palautetta.”

”Asiani otettiin tosissaan. Tulin kuulluksi ja ymmärretyksi ihmisarvolle sopivalla tavalla. Ei turhaa paapomista, mutta silti asiani otettiin tosissaan. En ehkä osaa nyt täysin pukea sanoiksi omia fiiliksiäni, mutta käynnistä jäi hyvä tunne. Kiitos <3”

”Käynti selkeytti tilannetta ja loi helpotuksen tunnetta asioihin, jotka oli päässä ”solmussa”. Antoi vaihtoehtoja.”

”Sain erittäin hyvää apua. Sain jonkinlaisen mielenrauhan ja kiitän työntekijää joka neuvoi minua ja kiitän itseäni, että kehtasin tulla viimein pyytään apua. Häpesin kertoa ja näyttää miten paljon on jo velkaa.”

”Sain selkeät ohjeet miten toimia. Toivottomuus muuttui toivoksi. Tulevaisuus näyttää valoisalta ja työnteko kannattavalta.”

”Sain rauhan sieluuni. Nyt haluan vain itkeä sekä epätoivon olosta, jota olen kokenut hyvin kauan, vuosia, sekä ilosta että uskalsin pyytää apua. Kiitos!”

”Toivon, että Talousneuvola jatkaa toimintaansa. Palvelusta pitäisi saada tietoa laajemmin apua tarvitseville. Itse vien asiasta tietoa eteenpäin varmasti! Kiitos!”

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Talousneuvola-palvelun ytimessä on moniammatillisuus ja kävijän mahdollisuus saada yhdellä käynnillä ohjausta ja neuvontaa eri alojen asiantuntijoilta. Talousneuvola-tiimin kokoonpanoa kannattaa miettiä ja kehittää asiakaskunnan tarpeiden mukaan. Ammattilaisia, joiden asiantuntemuksella Talousneuvolaa voitaisiin täydentää ovat esimerkiksi Kelan palveluasiantuntija, asumisneuvoja, kuluttajaneuvoja, työllisyyspalvelujen asiantuntija ja diakoniatyöntekijä. Yhteistyön toimivuuden takaamiseksi on mahdollista miettiä esimerkiksi erilaisia etäyhteyksien mahdollisuuksia.

Koska palvelua toteutetaan usean eri organisaation yhteistyössä, on tärkeää, että luodaan mahdollisuuksia yhteisten käytäntöjen luomiselle ja kehittämiselle. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi järjestämällä yhteisiä kehittämispäiviä tai -työpajoja, joissa ovat mukana kaikki Talousneuvola-toiminnassa mukana olevat työntekijät. 

Talousneuvolaa suunniteltaessa on tärkeää ottaa huomioon tilojen soveltuvuus. Talousneuvola-pisteen on hyvä olla helposti saavutettavissa olevalla paikalla, jotta matalan kynnyksen tavoite toteutuu. Lisäksi näkyvällä paikalla pyritään lisäämään näkyvyyttä ja normalisoimaan taloushaasteita. Toisaalta pisteen ei ole kuitenkaan hyvä olla liian keskeisellä paikalla, jotta kävijöiden on helppo ottaa oma avuntarpeensa puheeksi pisteelle tullessaan ilman, että lähistöllä on suuri määrä ohikulkijoita. On myös tärkeää, että pisteen lähellä on tarpeeksi tiloja, joihin kävijä ja työntekijä voivat vetäytyä keskustelemaan yksityisesti.

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Ready

Aihealueet

Aikuissosiaalityö Ennaltaehkäisy

Ilmiöt

Syrjäytyminen Toimeentulon epävarmuus

Kohderyhmä

Ikäihmiset Maahanmuuttajat Nuoret aikuiset Opiskelijat Perheet Työikäiset Työttömät