Terapianavigaattori osana ensivaiheen hoitoonohjausta Pirkanmaalla (RRP2, P4,I1)
Toimintamallissa implementoidaan terapianavigaattoria osaksi alueen mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden psykososiaalisen hoidon valinnan ja tarpeen arvioinnin prosessia sekä hoitoportaan valintaa.
Toimintamallin nimi
Toimintamallissa implementoidaan terapianavigaattoria osaksi alueen mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden psykososiaalisen hoidon valinnan ja tarpeen arvioinnin prosessia sekä hoitoportaan valintaa.
Terapianavigaattori on otettu osaksi mielenterveys- ja päihdeoireisen potilaan ensivaiheen hoitoon ohjautumisen prosessia. Potilaan ollessa yhteydessä soteaseman hoidontarpeen arvioon, häntä pyydetään täyttämään terapianavigaattori ja koosteraportti käsitellään yhdessä potilaan kanssa miepäammattilaisen toimesta. Ensijäsennyksen pohjalta potilas ohjataan sopivalle hoitoportaalle tai palveluihin.
Hyvinvointialueet käynnistivät toimintansa 1.1.2023. Täydellinen organisaatiomuutos ja toistuvat hyvinvointialueen muutosneuvottelut ovat haastaneet työn tekemistä. Muutokset ovat toistuvia ja jatkuvia. Työntekijöiden saatavuudessa on ollut myös haasteita. Myös koronapandemian aikana syntynyt merkittävä hoito-, kuntoutus- ja palveluvelka sekä pahoinvoinnin lisääntyminen ovat näkyneet Pirkanmaalla. Koronapandemia on vaikuttanut esimerkiksi nuorten aikuisten, ikäihmisten, mielenterveys- ja päihdeongelmaisten sekä pitkäaikaissairaiden ja muuten paljon palveluita käyttävien hyvinvointiin ja palvelutarpeeseen.
Hallituksen suunnittelemat leikkaukset järjestökenttään, hoitotakuulain palautuminen ( 3 kk) sekä asiakasmaksujen nousupaineet tulevat näkymään hyvinvointialueen toiminnassa jatkossa. Myös organisaatioralkennetta tarkastellaan ja muutoksia on siihenkin mahdollisesti tulossa.
Toimintamallia juuruutetaan tarjoamalla koulutuksia ammattilaisille ja arvioimalla säännöllisesti prosessin toimivuutta. Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden hoitamisen työnjako tulee olla ammattilaisille selkeä. Prosessin alkuvaiheessa iso osa mielenterveys- ja päihdeoireisista potilaista ohjautui ensijäsennykseen miepäammattilaisille ja se ruuhkautti ensijäsennyksen. Ruuhkautumisen myötä toimintatapaa on vuoden aikana kehitetty niin, että myös vastaanottotoiminnassa on alettu hyödyntää yhä laajemmin terapianavigaattoria lääkärin vastaanottokäynneillä sekä hoitajien kartoituskäynneillä. Näiltä käynneiltä potilaita ei enää ohjata ensijäsennykseen vaan suoraan asemien miepätiimeihin.
Terapianavigaattorin täyttöä, ensijäsennyksiä ja hoitoonohjauksia on seurattu Forms- lomakkeen ja siitä luodun Tabu- raportin avulla. Raporttia on kehitetty ammattilaisten ja käyttäjien palautteen pohjalta.
Terapianavigaattori on vakiinnuttanut paikkansa ensivaiheen hoitoonohjauksen prosessissa niin ammattilaisen kuin potilaankin välineenä sosiaali- ja terveysasemilla sekä mielenterveys- ja päihdeammattilaisten tiimeissä perustasolla.
Se on auttanut yhtenäistämään arvioiden tekoa ja oikean hoitomuodon ja portaan valintaa ja osallistanut potilasta omaan hoitoonsa. Terapianavigaattorin käyttö on laajentunut koko Pirkanmaalle. Lisäksi sitä on alettu käyttää osana Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön hoitoonohjausprosessia. Kuukausittainen täyttömäärä on vakiintunut noin 800-1000 täyttöön Pirkanmaalla.
Terapianavigaattorin ja ensijäsennyksen käyttöönotto on tehnyt näkyväksi mielenterveys- ja päihdeoireista kärsivien asiakkaiden määrän ja resurssien rajallisuuden sekä prosessin kehittämisen tarpeet.
Kansikuva
