Terveyssosiaalityön kehittäminen terveyskeskusvastaanotoilla Keski-Pohjanmaalla
Tavoitteena luoda terveyssosiaalityön toimintamalli perusterveydenhuollon vastaanottopalveluihin ja parantaa palvelun saatavuutta, tarpeen tunnistamista ja näkyväksi tekemistä. Selkeyttää tehtäväkuvaa ja -jakoa suhteessa aikuissosiaalityöhön.
Toimintamallin nimi
Tavoitteena luoda terveyssosiaalityön toimintamalli perusterveydenhuollon vastaanottopalveluihin ja parantaa palvelun saatavuutta, tarpeen tunnistamista ja näkyväksi tekemistä. Selkeyttää tehtäväkuvaa ja -jakoa suhteessa aikuissosiaalityöhön.
Projektin tavoitteena oli juurruttaa terveyssosiaalityö osaksi terveyskeskusvastaanottojen moniammatillista tiimityöskentelyä.
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue on yksi Suomen 21 hyvinvointialueesta. Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue on aloittanut toimintansa 1.1.2023 ja tunnetaan tuttavallisesti nimellä Soite. Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut siirtyivät Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueelle 1.1.2023 alkaen. Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue muodostuu Kokkolan ja Kannuksen kaupungeista sekä Toholammin, Kaustisen, Vetelin, Halsuan, Lestijärven ja Perhon kunnista ja niiden n. 70 000 asukkaasta. Soitessa työskentelee eri alan ammattilaisia runsaat 4 000 henkilöä sekä yli 300 sivutoimista palokuntalaista.
Soitessa halutaan yhdistää palvelut asiakas- ja potilaslähtöisellä tavalla, jossa sekä sosiaali- että terveydenhuollon yksiköt toimivat tiiviissä moniammatillisessa yhteistyössä. Tavoitteena on aito sisällöllinen asiakas- ja potilaslähtöinen palvelujärjestelmä, jossa saadaan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä perus- ja erikoispalveluiden raja-aitoja madallettua ja tuotettua palveluita maakuntamme ja lähialueen väestölle entistä saumattomampien palveluketjujen muodossa.
Soite-kuntayhtymän tunnuslause on ”Ihminen keskiössä”. Tuon tunnuslauseen ja perusperiaatteen ympärille tiivistyy koko keskipohjalainen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän perusajatus.
Kohderyhmänä ovat Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen terveyskeskusvastaanottojen asiakkaat, joilla on tarvetta terveyssosiaalityölle. Perusterveydenhuollossa asiakasjakauma on vauvasta vaariin. Asiakastilastointi osoittaa, että valtaosa perusterveydenhuollon terveyssosiaalityöhön ohjautuneista asiakkaista ovat työikäisiä sekä ikäihmisiä.
Työikäisten kanssa selvitetään työkykyyn, koulutukseen tai kuntoutukseen liittyviä asioita moniammatillisesti. Ikäihmisten kohdalla tarve liittyy usein palveluiden tarpeen arviointiin ja sosiaaliturvaan. Nämä asiakasryhmät tarvitsevat usein sosiaaliohjaajan mukaan lääkärin vastaanotolle sanoittamaan tarvetta esim. lisätutkimuksille, lääkärin lausunnoille yms.
Asiakkaan osallistaminen: Asiakkaan ääntä kuullaan ja hänen näkökulmaansa kunnioitetaan. Asiakkaalle annetaan tietoa eri palveluista ja niiden piiriin pääsemisen edellytyksistä. Asiakkaan kanssa yhdessä mietitään, miten juuri hänen palvelupolkunsa voisi muodostua ja autetaan asiakasta tarpeen mukaan, esimerkiksi autetaan varaamaan aikaa lääkärille tai tutkimuksiin, autetaan sanoittamaan palvelun- / hoidontarvetta, avustetaan erilaisten hakemuksien täyttämisessä yms. Huomioidaan asiakkaan omat voimavarat.
Projektin alussa ja sen aikana vastaanottojen henkilökuntaa on tiedotettu terveyssosiaalityön olemassaolosta ja yhteydenoton kriteereistä. Sosiaaliohjaajat ovat käyneet esittäytymässä ja kertomassa toiminnastaan palavereissa, jolloin toiminta on saanut kasvot. Haasteena on terveyssosiaalityön tunnistettavuus. Henkilöstön vaihtumisen johdosta säännöllinen muistutus terveyssosiaalityön saatavuudesta on paikallaan.
Soiten strategian mukaisesti myös vastaanottojen terveyssosiaalityötä viedään enenevässä määrin kohti digitaalisia palveluita ja sosiaaliohjausta toteutetaan mahdollisuuksien mukaan puhelinkontakteina tai ohjaamalla asiakas käyttämään DigiSoiten palveluita. Tarvittaessa sosiaaliohjaajat ovat tehneet yhteydenottopyynnön muulle viranomaiselle tai ohjanneet asiakkaan suoraan muiden palvelujen piiriin.
Asiakkailta on kerätty palautetta kirjallisella asiakastyytyväisyyskyselyllä, jossa mitattiin asteikolla 1-5, kuinka tyytyväinen asiakas oli saamaansa sosiaaliohjaajan palveluun; miten hyvin asiakas koki tulleensa kuulluksi ja ymmärretyksi; miten hyvin asiakas on päässyt sosiaaliohjaajan palvelun piiriin ja suosittelisiko asiakas palveluita muille. Kirjallinen ja suullinen palaute asiakkailta on ollut suurimmaksi osin positiivista. Tarpeeseen on vastattu nopeasti ja jalkauduttu tarvittaessa myös maakuntiin, mikä on ollut monelle asiakkaalle todella tärkeää. Negatiivisena palautteena nousi esiin terveyssosiaalityön yhteystietojen vaikea saatavuus.
Terveyssosiaalityön tarvetta ja saatavuutta on mitattu henkilökunnalta kohdennetulla Webropol-kyselyllä. Kysely lähetetiin osastonhoitajien kautta henkilöstölle, eikä ole tarkkaa tietoa kuinka monelta vastausta pyydettiin. Vastanneita oli 18 henkilöä.Yllätyksenä tuli, että suurella osalla kyselyyn vastanneista (13/18) ei ollut riittävästi tietoa terveyssosiaalityön palveluista. Kuitenkin vastanneista (10/18) ilmoitti kokevansa terveyssosiaalityön palvelut hyödyllisiksi/ tarpeellisiksi.
Terveyssosiaalityö vastaanotolla - hankkeessa on ollut suoritteita 1124 kpl ajalla 1.3.22-31.12.23. Vuonna 2022 suoritteita oli 542 kpl ajalla 1.3. - 31.12.22 ja vuonna 2023 suoritteita oli 710 kpl ajalla 1.1. - 31.12.23.
Jatkoa ajatellen ja palvelun juurtumisen kannalta viestinnän merkitys eri ammattiryhmille korostuu. Suurin osa yhteydenotoista sosiaaliohjaajiin on tullut lääkäreiltä, jonkin verran hoitajilta ja esimerkiksi kuntoutuksen työntekijöiltä.
Kansikuva
