Ryhmässä nostetaan esille lasten/nuorten pärjäävyyttä ja onnistumisia sekä vahvistetaan sosiaalisia taitoja ohjatun harjoittelun kautta. Malli toteutetaan lapsen/nuoren arkiympäristössä ja se sisältää vanhempia sekä ammattihenkilöstöä kohtauttavia käytänteitä.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Toimintaryhmät lapsille ja nuorille
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Ryhmässä nostetaan esille lasten/nuorten pärjäävyyttä ja onnistumisia sekä vahvistetaan sosiaalisia taitoja ohjatun harjoittelun kautta. Malli toteutetaan lapsen/nuoren arkiympäristössä ja se sisältää vanhempia sekä ammattihenkilöstöä kohtauttavia käytänteitä.

Toteutuspaikka
Varhaiskasvatus- ja kouluympäristö
Paikkakunta tai maakunta
Pohjois-Karjala
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)
Liitteet ja linkit

Tekijä

Jaana Ylönen

Luotu

29.05.2020

Viimeksi muokattu

30.11.2020
Ratkaisun perusidea **

Toimintaryhmä pyrkii vastaamaan tarpeisiin, jotka liittyvät lapsen/nuoren arkitilanteissa koettuihin ja havaittuihin haasteisiin esimerkiksi käyttäytymisen ja tunteiden säätelyn sekä sosiaalisten tilanteiden osalta. Tarkoituksena on löytää keinoja ja käytänteitä, jotka pyrkivät vahvistamaan pärjäävyyttä sekä luovat ja vahvistavat onnistumisen kokemuksia. Ryhmätoiminta toteutuu matalan kynnyksen periaatteella, joten lapsille/nuorilla ei tarvitse olla diagnooseja. Ryhmätoiminta ei myöskään korvaa ryhmäterapiaa.

Toimintaryhmä toteutetaan pienryhmämuotoisesti (max. 4-6 osallistujaa) lapsen/nuoren varhaiskasvatus- tai kouluympäristössä. Tapaamiskertoja on yhteensä 5 kpl. Ryhmään osallistuvien lasten/nuorten vanhemmat ja ammattihenkilöstö saavat ajantasaisesti tietoa ryhmäprosessin etenemisestä sekä lasten/nuorten osallisuutta vahvistavista keinoisuuksista. 

Vanhempien ja ammattihenkilöstön yhteistyön ja yhteisen ymmärryksen vahvistamiseksi tarvitaan heitä kohtauttavia käytänteitä. Toimintaryhmä-malliin sisältyy yhteistyötapaaminen, jossa käsitellään  ryhmätoiminnasta kertyneitä kokemuksia ja havaintoja vanhempien ja ammattihenkilöstön näkökulmista. Vuoropuhelussa synnytetään yhteistä ymmärrystä lapsia/nuoria auttavista käytänteistä. 

Toimintaympäristö **

Tämän päivän kasvatus- ja oppimisympäristöjä kehitetään yhä avoimempaan suuntaan ja ne muuntuvat jatkuvasti etsittäessä parhaiten oppimista tukevia ratkaisuja. Inklusiivinen malli - kaikille oppijoille yhteinen koulu - ohjaa opetuksen järjestämistä. Samanaikaisesti erityisen tuen tarve on kasvava ilmiö. 

Lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttaa merkittävästi kokemus pärjäämisestä sosiaalisessa yhteisössä - päiväkodissa ja koulussa. Suuret ryhmäkoot, odotukset itseohjautuvasta oppimisesta, riittämätön tuki sekä neuro-/nepsykirjon piirteet muodostavat riskin sille, että päivittäiset sosiaaliset tilanteet ja toiminnot muodostuvat lapsen/nuoren näkökulmasta liian kuormittaviksi. 

Herää kysymys: miten vahvistaa sekä helpottaa lasten ja nuorten vertaissuhteita sekä päivittäistä olemista eri arkiympäristöissä? Ja miten vahvistaa vanhempien ja ammattihenkilöstön keskinäistä ymmärrystä sekä yhteisiä toimintatapoja?

Lähteet:

Kokko, Anna Kristiina & Hirsto Laura (2020). From physical spaces to learning environments: processes in which physical spaces are transformed into learning environments. https://link.springer.com/article/10.1007/s10984-020-09315-0

Sandberg, Erja (2016). Ihanteena täydellinen inkluusio ja integraatio koulussa? https://www.erjasandberg.eu/ihanteena-taydellinen-integraatio-ja-inkluusio-koulussa/

Sadberg, Erja & Harju-Luukkainen, Heidi (2017). ”Opettajan asenne heijastui suoraan oppilaan koulumenestykseen” Riittävät ja riittämättömät tukitoimet koulussa ADHDperheiden näkökulmasta viime vuosien aikana. https://bulletin.nmi.fi/wp-content/uploads/2017/08/sandberg.pdf

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Toimintaryhmän kohderyhmänä ovat lapset ja nuoret, joilla on neurologisia/neuropsykiatrisia erityispiirteitä. Lisäksi heidän vanhempansa sekä varhaiskasvatuksen/perusopetuksen/nuorisotyön ammattilaiset.

Toiminta perustuu yhteiskehittämisen periaatteelle. Saatuaan tiedon pienryhmätoiminnan tarpeesta Perpe-keskuksen työntekijät jalkautuvat yhteistyökumppanin luokse ns. alkuinfon merkeissä kertoen tarkemmin toiminnan tarkoituksesta. Samalla keskustellaan tarkemmin kumppanin tarpeista ja niistä pulmakohdista, joita lasten/nuorten päivittäisiin tilanteisiin eri yhteisöissä voi liittyä. 

Ennen ryhmän aloitusta ollaan yhteydessä vanhempiin ja kysytään tietoa lasten/nuorten tarpeista ja mielenkiinnon kohdista sekä vanhempien toiveista.

Ensimmäisellä ryhmän kokoontumiskerralla toimintaan osallistuvilta lapsilta/nuorilta kootaan toiveita tapaamiskertojen sisällöiksi ja toimintarunko muodostetaan toiveiden pohjalta. Lapsilta/nuorilta kysytään palautetta jokaisella tapaamiskerralla, ja tämä ohjaa tulevien tapaamiskertojen suunnittelua.

 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Toimintaryhmän toteuttamiseen tarvitaan kaksi ohjaajaa. Heillä on oltava ryhmäkertojen lisäksi aikaa toiminnan suunnittelulle, havaintojen kirjaamiselle sekä yhteistyölle vanhempien ja ammattihenkilöstön kanssa.

Ohjaajilla on oltava yhteinen näkemys ohjannan lähtökohdista; huomion kiinnittäminen lasten/nuorten vahvuuksiin sekä toiminta ratkaisukeskeisten periaatteiden mukaisesti. Ohjaajilta tarvitaan ymmärrystä ja kokemusta nepsy-piirteisyyksistä, arjessa auttavista keinoista sekä niiden soveltamisesta lasten/nuorten erilaisiin tarpeisiin. Toiminta muotoutuu osallistujien toiveiden ja yhteissuunnittelun pohjalta. Ohjaajien osaamista tarvitaankin siinä, että toiminta muotoutuu tavoitteelliseksi ja lasten/nuorten taitoisuuksia vahvistavaksi sisällöstä riippumatta.

Toimintaryhmän juurtuminen osaksi varhaiskasvatuksen/koulun toimintaa edellyttää ohjaajien sitoutumista. Ryhmän periaatteet on tehtävä näkyväksi yhteisön henkilöstölle, jotta osattaisiin tunnistaa juuri ne lapset/nuoret, jotka hyötyisivät pienryhmätoiminnan tarjoamasta vahvistavasta tuesta. 

Vanhempien ja ammattihenkilöstön yhteisen ymmärryksen vahvistuminen on yksi ryhmän keskeisistä tavoitteista. Onnistunut ryhmäprosessi edellyttää vanhempien ja ammattihenkilöstön mukaan ottamista prosessiin tasavertaisina kumppaneina. Tiedonkulun prosessin etenemisestä on oltava ajantasaista ja läpinäkyvää kaikkien osapuolien suuntaan. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Toimintaryhmään osallistuneet lapset ja nuoret ovat kokeneet ryhmän mielekkäänä. Ryhmästä on saatu kokemuksia arjessa auttavista konkreettisista keinoista, esim. rentoutushetkistä, aistisäätelyn keinoista ja ajan hahmottamisen apuvälineistä.

Lasten ja nuorten vanhemmat ovat kokeneet tulleensa kuulluksi ja saaneensa riittävästi tietoa ryhmäprosessin etenemisestä. Lasten/nuorten on nähty hyötyneen ryhmästä ja arkeen on saatu konkreettisia keinoja. Opetushenkilöstö on saanut lisätietoa oppilaasta, ja myös heidän näkökulmastaan oppilaiden on nähty hyötyvän toiminnasta. Vanhemmat ja opetushenkilöstö ovat kokeneet tärkeänä ryhmäkertojen kuulumisten välittämisen molemmille osapuolille. Havaintona on ollut se, että pienryhmämuotoinen toiminta on mahdollistanut lapselle/nuorelle hetken, jossa on saanut olla oma itsensä ja vapaa suurempien ryhmien sosiaalisesta paineesta.

"Ryhmä on hyvä keino saada keskusteluyhteys lapsiin, joiden kanssa on muuten vaikea saada keskustelua syntymään. Tämä tukee koulun suunnitelmaa ja mahdollistaa luottamuksen syntyä."

Vanhempien ja ammattihenkilöstön yhteistilaisuus on koettu merkityksellisenä yhteisen ymmärryksen vahvistajana. Tapaamisissa on päästy aitoon vuoropuheluun, ja on syntynyt oivalluksia siitä, miten pienillä arjen keinoilla lapsen/nuoren osallistumista voi helpottaa.

"Päiväkirja (koosteet toiminnasta) on ollut tosi hyvä."

Yllättävää on ollut se, miten vaikuttava lyhytkestoinen ryhmä voi olla lasten/nuorten pärjäävyyden vahvistamisessa. 

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Toimintamalli soveltuu hyvin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen arkiympäristössä toteutettavaksi. Se vaatii henkilöstöresursseina kaksi ohjaajaa. Perpe-keskuksen kumppanitahoilta ohjaajaparina on toiminut esim. koulun hyvinvointiohjaaja tai koulukuraattori. Kyseisillä työntekijöillä on ollut näköalapaikka lasten/nuorten päivittäiseen arkeen. Tämän myötä he ovat toimineet keskeisinä ryhmätoiminnan hyötyjen ja jatkuvuuden juurruttajina.

Keskeistä on se, että ohjannan keskiössä ovat lasten/nuorten vahvuudet. Toiminta perustuu osallistujien toiveisiin, ja tämä jo itsessään kasvattaa motivaatiota. Erityistä huomiota on kiinnitettävä ennen ryhmän aloitusta siihen, että lapsi/nuori itse on halukas osallistumaan toimintaan. Osallistumiskynnystä voi madaltaa se, että sovitaan ensimmäisen tapaamiskerran olevan tutustumiskerta, jonka jälkeen halukkuutta jatkoon voi miettiä.

Yhteydenpito vanhempien ja ammattihenkilöstön suuntaan ryhmäprosessin kaikissa vaiheissa on erityisen merkittävää. Ryhmäkuulumisten välittäminen läpinäkyvästi ja yhdenmukaisesti molempiin suuntiin on edellytys yhteisen ymmärryksen rakentumiselle. Yhteistapaamisissa syvennetään näkökulmia lapsen/nuoren toiminnasta ja pohditaan sitä, miten kotona, koulussa ja ryhmätoiminnassa esille tulevat vahvuudet saataisiin näkyväksi kaikissa lapsen toimintaympäristöissä; millaisia toiminnan muutoksia tarvittaisiin?

 

Kansikuva
Tehdään yhdessä

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis

Aihealueet

Yhteiskehittäminen Erityistä tukea tarvitseva lapsi Koulut Varhaiskasvatus Nuorisotyö

Ilmiöt

Osallistuva yksilö

Kohderyhmä

Ammattilaiset Lapset ja varhaisnuoret Nuoret Omaiset