Toipumisorientaatiotyöryhmä, viitekehyksen ja arjen yhdistäjä
Toipumisorientaatiotyöryhmä on malli tukemaan mielenterveystoipujien ja ammattilaisten yhteistä toipumisorientoituneen arjen tutkimista ja kehittämistä. Työskentelymallin avulla toipumisorientaatiota käsitellään arjen konkreettisten tekojen kautta.
Toimintamallin nimi
Toipumisorientaatiotyöryhmä on malli tukemaan mielenterveystoipujien ja ammattilaisten yhteistä toipumisorientoituneen arjen tutkimista ja kehittämistä. Työskentelymallin avulla toipumisorientaatiota käsitellään arjen konkreettisten tekojen kautta.
Toipumisorientaatiotyöryhmä mahdollistaa toipujien ja henkilöstön yhteisen, yhdenvertaisen foorumin jossa jokainen osallistuja on toipumisorientaation asiantuntija omien kokemustensa kautta. Työryhmän tapaamisissa rakenne on aina sama, mikä luo turvallisuuden ja ennakoitavuuden kokemusta. Toipumisorientaation avaaminen keskustelun kautta ja arjesta nousevin esimerkein lisää ymmärrystä viitekehyksestä. Koska jokainen toimintayksikkö on vuorollaan tapaamisen järjestämisvuorossa, kaikilla toimintayksikön porukoilla - niin henkilökunnalla kuin myös asukkailla - on mahdollisuus osallistua tapaamiseen. Järjestävä toimintayksikkö ideoi tapaamisessa nousseista ajatuksista jonkun toipumisorientoituneen toiminnon omaan arkeensa, jota työstetään tapaamisessa nimettyjen työntekijä-asukas työparin/porukan kanssa työryhmän kokoontumisen jälkeen koko yhteisön hyödyksi. Toiminto voi olla uusi tai vaihtoehtoisesti jonkun vanhan käytännön viilaamista entistä paremmaksi. Näin toipumisorientaatio jää elämään arkeen myös työryhmän tapaamisten väliseksi ajaksi.
Toipumisorientaatio on ollut Lilinkotisäätiön toiminnan ja ajattelun viitekehyksenä jo lähes kymmenen vuoden ajan. Osallisuuden vahvistaminen, toivon ylläpitämisen tärkeys, kohtaamisen merkitys ja yksilön kuin myös yhteisön toimijuuden tukeminen ovat keskeistä arjen työssä läpi organisaation. Vaikka toipumisorientaation teemat ja teoria ovat niin asukkaille kuin myös henkilöstölle tuttuja, teorian ja arjen yhteenliittämisen tueksi on kaivattu välinettä.
Toipumisorientaation käsitteet on myös toisinaan koettu haasteellisiksi avata vakavia mielenterveydenhäiriöitä sairastaville toipujille: Mtä osallisuus on, millaisilla eri tasoilla se meidän kaikkien elämissä näyttäytyy? Kuinka sanoittaa toivon ja toiveikkuuden voiman näkyväksi jos toipuja ei pysty kertomaan unelmistaan tai tulevaisuuden odotuksistaan?
Toipumisorientaatiotyöryhmä -mallin kehittäminen käynnistettiin vuonna 2022 Lilinkotisäätiön ympärivuorokautisen palveluasumisen ja yhteisöllisen asumisen yksiköissä. Toipumisorientaatiotyöryhmä on perustettu työskentelyfoorumiksi yksilöille sekä asumisyhteisöille. Työryhmän työskentelyn avulla tarjotaan mahdollisuus löytää välineitä elämän polulle konkretisoimalla toipumisorientaation toteutumista arjessa. Toipujille työryhmän kokoontumiset sekä niissä syntyvät tuotokset luovat puitteet, jossa heidän ajatuksensa ja kokemuksensa ovat rauhallisessa, kiireettömässä hetkessä täysin yhdenvertaiset henkilökunnan edustajien ajatusten kanssa. Ammattilaisille työryhmä tarjoaa pysähtymisen foorumin tutkia omaa työskentelyä, kuulla kiireettömästi asukkaiden toiveita sekä kokemuksia ja huomata, ettei toipumisorientoituneessa työskentelytavassa tule koskaan valmiiksi: Prosessi on jatkuvaa, tietoista oman ajattelun ja toiminnan tarkastelua.
Toipumisorientaatiotyöryhmä kokoontuu yhden kerran kuukaudessa vuorotellen jokaisessa Lilinkotisäätiön toimintayksikössä. Näin kaikilla toipujilla ja henkilökuntajäsenillä on mahdollisuus osallistua tapaamisiin vaikka liikkuminen toiseen toimintayksikköön tuntuisi vaikealta. Kaikki ovat tervetulleita ja toivottuja mukaan kokoontumisiin ja keskusteluihin.
Jokaisesta toimintayksiköstä on nimetty työryhmään henkilökuntajäsen ja varajäsen. Henkilökuntajäsenen vastuulla on viestiä toipumisorientaatiotyöryhmän tapaamisajankohdista huolehtimalla tapaamisajankohtamainokset toimintayksikön tiedotuskanaviin (ilmoitustaulu, yhteisökokousten asialista ym.) sekä huolehtia, että omasta toimintayksiköstä osallistutaan jokaiseen tapaamiseen. Vaikka koko toimintayksikön henkilöstön vastuulla on muistuttaa toipujia tapaamisista, päävastuu linkkinä työryhmän ja oman toimintayksikön välillä on työryhmän henkilökunta jäsenellä.
Toipujien osallistuminen työryhmän tapaamisiin on täysin vapaaehtoista. Porukoita muistutetaan tapaamisista ja motivoidaan mukaan erityisesti omassa toimintayksikössä kokoontuvan tapaamiskerran lähestyessä. Toipujia muistutetaan, että työryhmään voi tulla vaikka vain hetkeksi ja tapaamisesta voi lähteä kesken pois jos siltä tuntuu. Tapaamiseen on myös mahdollista palata. Työryhmän tapaamisiin luodaan rento ja helposti liittyttävä tunnelma, jossa jokainen pääsee jakamaan ajatuksiaan ja kokemuksiaan. "Vääriä" tai "teemaan liittymättömiä" puheenvuoroja ei ole kenenkään mahdollista tuottaa, tapaamisen vetäjän sekä henkilökuntaosallistujien tehtävänä on tukea toipujia keskusteluissa: linkityksiä teemaan löytyy kaikista arjen kokemuksista.
Jokaisen henkilökunnan edustajan odotetaan osallistuvan vähintään kerran vuodessa työryhmän tapaamiseen työryhmän toimiessa saman aikaisesti myös sisäisenä toipumisorientaatiokoulutuksena. Toiminnan kohderyhmää ovat siis yhdenvertaisesti niin henkilökunta kuin myös toipujat.
-
Työryhmän tapaamisajankohdat ja paikat ( 1 x kk) sovitaan aina puoleksi vuodeksi kerralla ja tapaamisajankohdista tehdään tuloste ilmoitustauluille sekä toipujille heidän niin halutessa.
-
Jokaisesta toimintayksiköstä nimetty henkilökuntajäsen ja varajäsen, tehtävänä huolehtia että toimintayksiköstä edustus mukana työryhmän tapaamisissa ja viestintä tapaamisista sekä motivointi mukaan tavoittaa kaikki toipujat.
-
Jokainen toipuja on tervetullut, jokainen kohdataan vähintäänkin nimikierroksella ("tervetuloa Matti")
-
Työryhmän tapaamisen rakenne joka kerta sama: Paikallaolijoiden nimikierros ja tervetulleeksi toivottaminen etunimen maininnan kera.
-
Työryhmän tapaamisessa on tapaamisen vetäjä ja sihteeri.
-
Muistiota kirjoitetaan reaaliaikaisesti niin, että osallistujat näkevät näytöltä mitä kirjataan.
-
Työryhmän tapaamiset on hyvä olla avoimissa, yhteisissä tiloissa jotta myös "ohikulkijat" voivat liittyä ja tilasta on mahdollisuus poistua jos siltä tuntuu.
-
Ilmapiiri työryhmän tapaamisessa on oltava, keskusteleva, rento ja mahdollistettava eritahtisten osallistujien liittymisen keskusteluun. tapaamisen vetäjä viimekädessä huolehtii ja ystävällisesti rajaa/kannustaa osallistumisessa yhteisen asian äärelle.
-
Pohdittaessa, mitä "toipumisorientaatio tarkoittaa arjessa" ei ole mahdollista tulla vääriä vastauksia: keskusteluun osallistujat tukevat toisiaan löytämään toipumisorientoituneen näkökulman ajatukseen.
-
Tapaamisen järjestävä toimintayksikkö koko työryhmän tuella kehittää omaan toimintayksikköönsä jonkun toipumisorientoituneen toiminnon. Myös muut toimintayksiköt voivat ideoida tai käynnistää toiminnon omassa yhteisössään. Toimintojen ideat nousevat lähes aina keskusteluissa, mitä toipumisorientaatio arjessa tarkoittaa: Toipujat sanottavat toiveitaan ja kehittämisehdotuksia ja niihin tartutaan.
-
Kauden lopuksi tutkaillaan yhdessä, kuinka moninaisia toimintoja on luotu ja kehitetty. Myös osallistujamääristä ja aktiivisuudesta annetaan positiivista palautetta toimintayksikkökohtaisesti.
Työryhmä ja siellä käytävät keskustelut ovat tuoneet toipumisorientaation käsitteitä lähemmäs arkea. Niin toipujien kuin myös henkilöstön ymmärrys toipumisorientoituneista työtavoista lisääntyy ja pohdinta oman työskentelyn tavoista sekä toimintayksikön käytänteistä aktivoituu. Yhteisissä tilaisuuksissa Lilinkotisäätiön kaikken toimintayksiköiden henkilöstön ja toipujien kanssa löydetään yhteistä ymmärrystä siitä, kuinka haluamme arjessa toimia. Toipumisorientaatiotyöryhmä toimii siis kuukausittaisena sisäisenä koulutuksena, jossa on myös mahdollista olla ylpeä oman toimintayksikön työskentelystä ja jakaa toimivia käytänteitä.
Työntekijöiden kommentteja, mitä työryhmään osallistuminen on antanut:
"Ehtii pysähtymään pohtimaan arkea: esim. Montako asiaa ehdit hoitaa vs ajan vietto asukkaan kanssa ja kohtaaminen"
"Näkee asukkaita edellisistä yksiköistä ja voi muistella onnistumisia: "Muistatko kun siivottiin yhdessä, kyllä oli välillä raskasta ku väännettiin mutta oli helpotus ku saatiin yhdessä tehtyä?"
"Itse ryhmässä kuulee asukkaiden ajatuksia ja toiveita ja pääsee pohtimaan oman työn tekemisen näkökulmasta, keskittymään toipumisorientaatioon missä jo toimii sen mukaisesti ja mihin voi omassa työnteossa kiinnittää huomiota"
"Oon osallistunut kolme kertaa, vaikka rakenne ja sisällöt on aina samat, aina tulee uusia ideoita ja huomaa uusia asioita"
"Ymmärtää ja muistaa että pienet asukkaan askeleet tosi tärkeitä, kun ite on tottunu harppomaan "
"Toipumisorientaatio terminä tuntuu vaikealta itselle ja myös asukkaille avata – isoja kysymyksiä: esim. Unelmat ym. Tässä aukeaa arjen tasolla"
"Täällä aina muistaa asioiden sanottamisen tärkeyden"
"Keskustelujen kautta olen ymmärtänyt, kuinka tärkeää on "Pienten jalokivien kerääminen": Että iloitsee niistä pienistäkin onnistumisista ja kantaa niitä mukanaan"
"Täällä (työryhmässä) muistuu mieleen se omaohjaajuuden tärkeys - pitää olla henkilö kehen luotat ja voit keskustella avoimesti."
"Ohjaaja vs. Hoitaja asetelmaa olen pohtinut. Kaikkia rooleja tarvitaan, on muistettava antaa arvo sille ihmisen kohtaamiselle, myös sen kollegan kohtaamiselle"
"Anteeksipyytämisen taito. Voi "vääntää" napakastikin mutta sitten voi sanoa asukkaalle, että mua jäi harmittaa."
"Matka ihmisen luo on tosi pitkä. Antaa sekä itselleen että asukkaalle aikaa jaa luottamuksen rakentua, tulla sun luo."
"Adaptoituminen asukkaan tasolle: Hienolle rouvalle puhutaan eritavalla kun stadin kundille"
"Aina kun mä tulen tänne (työryhmän tapaamiseen), mietin että täällä ei varmaan tule mitään uutta, mutta kun tää loppuu niin oon taas innostunut että olipas taas hyvä!"
Toipujien kokemuksia työryhmän työskentelyyn osallistumisesta:
"Mä sanoin ohjaajalle että tulin tänäänki iloseks, et kun tästä (toipumisorientaatiotyöryhmästä) lähtee pois niin tuntee itsensä ihmiseks. Kun on ollut pitkään poissa työelämästä ja muualta niin tuntee itsensä normaaliks ihmiseks."
"Minä oon ainaki tykänny, on ollu mielenkiintosta kun on päässy keskustelemaan meitä kaikkia koskevista asioista, niin ohjaajia ku asukkaita"
“oli kiva keskustella, kiitos että sain osallistua tähän tänään”
“Tää on kyl paras ryhmä, mä en käy missään muussa ryhmässä mut tässä mä käyn säännöllisesti. Tänne mä tuun joka kerta”
"Keskustelu on hyvä asia, saa sanoa oman kannan asioihin. Kiva ryhmä että saa sanoa mielipiteitä ja että vielä kirjataan ylös"
" täällä voi sanoa niitä omia ajatuksia hyvin, sillä tavalla että kukaan ei ajattele että nyt mä jostain valitan"
"Kyllä mä yritän tulla (toiseen toimintayksikköön) seuraavaan tapaamiseen mukaan vaikka se lähteminen on niin vaikeeta"
Kansikuva
