Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus Etelä-Karjalassa
Asukkaat saavat asiakasohjauksen kautta asian vireille yhdellä yhteydenotolla, hoidon jatkuvuus toteutuu. Moniammatillisesti vastataan asiakastarpeeseen. Sotekeskuksessa on lähi, etä, digi ja liikkuvia sekä ennaltaehkäiseviä palveluita.
Toimintamallin nimi
Asukkaat saavat asiakasohjauksen kautta asian vireille yhdellä yhteydenotolla, hoidon jatkuvuus toteutuu. Moniammatillisesti vastataan asiakastarpeeseen. Sotekeskuksessa on lähi, etä, digi ja liikkuvia sekä ennaltaehkäiseviä palveluita.
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus on ihmiskeskeinen
- Ihminen saa tarvitsemansa avun yhdellä yhteydenotolla
- Sosiaali- ja terveyskeskuksessa työskentelee moniammatillisesti toistensa vahvoina kumppaneina sosiaalihuollon ja terveydenhuollon eri ammattilaisia mukaan lukien erityistyöntekijät (esim. psykologit, toiminta-, fysio-, ravitsemus- ja puheterapeutit) hyödyntäen työnjakoa ja sovittuja konsultaatiokäytäntöjä
- Sosiaali- ja terveyskeskuksen palveluina tarjotaan väestön tarpeiden mukaisia perusterveydenhuollon, suun terveydenhuollon, sosiaalihuollon, perustason mielenterveys- ja päihdehuollon palveluja, avokuntoutuspalveluja, kansansairauksia ehkäiseviä palveluja sekä neuvolapalveluja ja lisäksi muita ehkäiseviä, liikkuvia ja kotiin vietäviä sekä sähköisiä palveluja
- Sosiaali- ja terveyskeskuskokonaisuus sisältää sekä fyysisten (walk-in), sähköisten (digi) että liikkuvien palvelujen toimintamallit
Käsikirja asiakaskeskeisen palvelukokonaisuuden kehittämisen tukena
Joulukuussa 2023 julkaistiin Etelä-Karjalan sotekeskuksen - Ihmiskeskeinen sotekeskus- käsikirjan 2. versio (liitteenä). Käsikirja kuvaa Etelä-Karjalan hyvinvointialueen sotekeskuksen tavoitetilan ja toimii punaisena lankana Etelä-Karjalan sotekeskuksen ja sen palveluiden kehittämisessä. Käsikirjan kohdeyleisö on Etelä-Karjalan johto, esihenkilöt, henkilöstö, kehittäjät.
Käsikirja kiteyttää sotekeskuksen asiakaskokemuksen lähtökohdat erilaisten asiakkaiden näkökulmasta. Sotekeskuksen palvelukokonaisuutta määritetään ja käsikirjan sisältöjä muokataan edelleen vuoden 2024 aikana yhdessä henkilöstön ja hyvinvointialueen johdon kanssa.
Käsikirja kuvaa:
- Sotekeskuksen asiakkaan strategisen palvelupolun tavoitetilan.
- Kehitystä ohjaavat asiakaskokemuksen kulmakivet.
- Alueen asukkaiden tarpeita vuorovaikutukseen, sujuvuuteen ja asiointikanaviin liittyen tarvepohjaisten segmenttien kautta.
Käsikirjan sisältö ja työkalut on luotu hyödyntämällä palvelumuotoilua ja asiakaskeskeistä suunnittelua. Mukana työskentelyssä on ollut asiantuntijoita, johtoa ja kehittäjiä sekä yhteistyökumppanina strateginen asiakaskokemus- ja innovaatiotoimisto Hellon Oy.
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksen kehittämiseen vaikuttanut poliittinen ja valtakunnallinen sysäys ovat olleet Marinin hallituksen sote-uudistus ja siihen liittyvä Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma. Kehittämisen rahoittajana toimii sosiaali- ja terveysministeriö, joka myös ohjaa sote-uudistukseen liittyvien hankkeiden toteuttamista yhdessä THL:n kanssa. Etelä-Karjala on rahoitushakemuksessaan Yhteinen tulevaisuus – Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus Etelä-Karjalassa -hankkeelle määritellyt tulevaisuuden sotekeskusmallin peruspiirteet. Alueellisesti kehittämiseen on vahvasti vaikuttanut Etelä-Karjalan lähtökohta. Etelä-Karjalan alueella on toiminut integroitu sosiaali ja terveyspiiri, Eksote vuodesta 2010. Eksotessa on kehitetty sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatiota jo paljon ennen sote-uudistusta. Tästä tilanteesta jatketaan sotekeskuksen palvelukokonaisuuden asiakaskeskeistä kehittämistä.
Kaikki alueen peruspalveluita käyttävät asukkaat ovat sotekeskuskehittämisen kohderyhmää. Lisäksi kehittämisen kohderyhmää ovat sotekeskuksessa ja peruspalvelussa työskentelevät sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset.
Kehittämisen kuluessa olemme kerryttäneet asiakasymmärrystä ja samalla mahdollistaneet alueen asukkaiden osallistumisen kehittämiseen mm. erilaisin kohderyhmille suunnatuin kyselyin ja keskusteluin otakantaa.fi-palvelussa, erilaisten kohdennettujen kyselyiden ja haastatteluiden avulla, työpajoissa sekä ottamalla yhteiskehittämiseen mukaan kokemusasiantuntijoita ja järjestöjä.
Käsikirjaa käytetään tukena palveluiden kehittämisessä aina strategiselta tasolta käytännön tasolle asti. Kehittäminen "sidotaan" osaksi käsikirjaa. Vahvistetaan tiedottamista.
Kansikuva
