Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus/TTO Päijät-Häme

Ammattilaisilla on sote-keskuksessa selkeä prosessi ja osaamista työ- ja toimintakyvyn tukeen, työkyvyn heikkenemisen riskin tunnistamiseen sekä tarvittavien palveluiden monialaiseen suunnitteluun, järjestämiseen ja arviointiin. Palvelupolut ovat sujuvat ja vastuut selvät.

 

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus/TTO Päijät-Häme
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Ammattilaisilla on sote-keskuksessa selkeä prosessi ja osaamista työ- ja toimintakyvyn tukeen, työkyvyn heikkenemisen riskin tunnistamiseen sekä tarvittavien palveluiden monialaiseen suunnitteluun, järjestämiseen ja arviointiin. Palvelupolut ovat sujuvat ja vastuut selvät.

 

Toteutuspaikka
Päijät-Häme
Paikkakunta tai maakunta
Päijät-Häme
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Luotu

28.05.2021

Viimeksi muokattu

31.08.2021
Toimintaympäristö **

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä (Phhyky/Päijät-Sote) tuottaa perustason sosiaali- ja terveyspalvelut maakunnan 10 kunnalle sekä erityistason palvelut 12 kunnalle. Heinola ja Sysmä tuottavat omat perustason sote-palvelunsa itse. Päijät-Soten Myrskylä ja Pukkila ovat osa Uudenmaan maakuntaa ja siten kuuluvat Uudenmaan Työ- ja elinkeinopalveluiden piiriin. Päijät-Hämeen väkiluku on 200 629 (2019) ja työttömien määrä on 13 690 (6/21).

Työikäisen väestön rakenteellinen työttömyys ja nuorisotyöttömyys ovat keskimääräistä korkeammalla tasolla. Tarkasteltaessa työttömien osuutta työvoimasta, Päijät-Häme sijoittuu maakuntien välisessä vertailussa kahden suurimman prosenttiosuuden joukkoon. Vaikka työttömyys on viime vuosina kääntynyt laskuun, vaatii Päijät-Hämeen tilanne yhä palvelujen kehittämistä ja toimialat ylittävää yhteistyötä työllistymisen edistämiseksi. Rakennetyöttömyyden aste, eli vaikeasti työllistyvien osuus, on Päijät-Hämeessä maakunnista toiseksi korkein. Vaikeasti työllistyvät ovat työikäisiä, joilla on vaikeuksia työllistyä avoimilla työmarkkinoilla, jonka seurauksena he liikkuvat työttömyyden, työvoimapoliittisten palveluiden ja lyhyiden työsuhteiden välillä.

Myös nuorisotyöttömyys sekä syrjäytymisriskissä olevien 18-24 vuotiaiden nuorten osuus on keskimääräistä korkeammalla tasolla. Ikä, osatyökykyisyys, terveydelliset ja psykososiaaliset ongelmat luovat haasteita työllistymiselle. Lisäksi elinkeinorakenteen muutos ja työelämän vaativuus ovat vaikeuttaneet osaamista vastaavien työpaikkojen löytymistä (alhainen koulutusaste ja mielenterveys- ja päihdeongelmat haasteita).

Lisäksi Päijät-Hämeen alueen väestö ikääntyy ja vähenee. Väestöllinen huoltosuhde onkin keskimääräistä korkeampi. On ennustettu, että 65-vuotiaiden osuus väestöstä tulee olemaan maan 6. suurin vuonna 2030 ja 0-17-vuotiaiden osuus pienempi kuin maassa keskimäärin.

Syksyn 2019 THL:n asiantuntija-arvion mukaan Päijät-Hämeen tunnusluvut kertovat alueen väestön suuresta palvelun tarpeesta ja antavat merkkejä ylisukupolvisesta huono-osaisuudesta. Alueen ennaltaehkäiseviä perustason palveluita on vahvistettava ja monialaisen varhaisen tuen toimia kehitettävä.

 

 

 

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Hankkeen ensisijainen kohderyhmä on sote-ammattilaiset. Hankkeen tavoitteena on osaamisen lisääminen ja vahvistaminen työ- ja toimintakykyyn liittyvissä asioissa.  Tätä varten heidän tietojaan on kartoitettu mm. aikaisempien hankkeiden tulosten pohjalta sekä kuultu kentän ajatuksia ja mielipiteitä.  Sote-ammattilaiset otetaan mukaan kehittämistyöhön, esim. pilotteja suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan yhdessä ammattilaisten kanssa. Tämä on ensisijaisen tärkeää osallistamisen ja sitouttamisen näkökulmasta. Ilman asiakkaiden, sote-ammattilaisten osallisuutta, hankkeen tavoitteiden juurruttaminen on haastavaa, jopa mahdotonta.

Hanke on järjestänyt sote-ammattilaisten kanssa yhteisiä työpajoja, jossa on haettu palvelumuotoilun keinoin yhteistä ymmärrystä liittyen työkyvyn tukeen ja siihen liittyviin ydinkäsitteisiin. Yhteisen työskentelyn tuloksena on syntynyt työkyvyn tuen aurinko, joka kulkee kehittämistyössä mukana koko hankeajan. Työpajatyöskentely jatkuu edelleen.

Vallitsevasta koronatilanteesta johtuen (työn kuormittavuus) hankkeella on ollut haasteita saada perusterveydenhuollon henkilöstöä mukaan kehittämisyhteistyöhön. Elokuussa alkaneen terveydenhuollon henkilöstölle suunnatun KuumaLinjan avulla yhteistyöavauksia on saatu myös sinne. Hankkeen osa-aikainen lääkäri on keskeisessä roolissa yhteistyön kehittämisessä.

Päijät-Hämeen alueella toimii neljä työttömien terveydenhoitajaa, joista yksi on osa-aikainen. Yksi terveydenhoitaja hoitaa Hollolan, Asikkalan, Padasjoen, Hartolan, Myrskylän, Pukkilan ja Orimattilan. Toisella terveydenhoitajalla on Iitti, Kärkölä, Nastola, Lahden TYP, Lahden ympäristöpaja sekä työpaja OVI. Sysmän terveydenhoitaja tekee työttömien terveystarkastuksia osa-aikaisena. Heinolassa on oma terveydenhoitaja. Lahden osalta työttömien terveystarkastukset tehdään perusterveydenhuollossa, ns. oman työn ohella. Työttömien terveydenhoitajien lukumäärä suhteessa työttömiin ja työmäärään on hyvin niukka.

Hankkeen toissijainen kohderyhmä on työttömät työnhakijat, joiden työ- ja toimintakyky on alentunut. Asiakasosallisuuden näkökulmaa hankkeen kehittämiseen tuo kehittäjäasiakas ja palvelumuotoilija. Työkykytiimi- pilotissa asiakkaan on itse mahdollista osallistua moniammatillisen tiimin tapaamiseen. Asiakasta myös motivoidaan osallistumaan. Työkyky- tiimin asiakkaille on tarkoitus tehdä asiakaskysely ja Kykyviisari.

Hanke on tavannut ja sopinut yhteistyöstä Päijät-Hämeen Hyvinvointiyhtymän työikäisten palveluiden asiakasraatien vetäjien kanssa. Raateja tullaan hyödyntämään hankkeen aikana, esim. pyytämällä kommentteja asiakkaan näkökulmasta. Yhteistyö tarkentuu hankkeen edetessä.

 

Kehittämisen vaihe

icon/bulb Created with Sketch. Kehitteillä

Aihealueet

Asiakas- ja palveluohjaus Monialaisuus Moniammatillisuus Työkyky Toimintakyky

Ilmiöt

Syrjäytyminen

Kohderyhmä

Ammattilaiset Työikäiset Työttömät