Työkyvyn tuen tiimi Siun sotessa

Pohjois-Karjalassa on pitkät perinteet monialaryhmien työskentelystä. Kun kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminnan lakisääteisyys päättyi vuonna 2015, päätettiin maakunnassa jatkaa vastaavaa toimintaa. Monialaryhmissä työskentelevät KELA:n työkykyneuvojat, TE-toimiston asiantuntijat, työikäisten sosiaalipalveluista sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja sekä terveydenhuollon edustaja. Lisäksi asiakkaan omaa verkostoa on kutsuttu tarpeen mukaan. Asiakaskohderyhmänä ovat olleet enemmän kuntoutukseen tai eläkkeelle suuntaavat asiakkaat, kuin työelämään suuntaavat. Heidät puolestaan on tähän saakka pyritty ohjaamaan suoraan monialaiseen työllistymistä edistävään palveluun (TYP). 

Työkykyohjelman myötä monialaryhmien kehittämistarpeita kartoitettiin ja sen jälkeen perustettiin monialaryhmän kehittämistyöryhmä, joka koostuu ryhmien asiantuntijoista koko maakunnan alueelta. Monialaryhmiä toimii maakunnassa 17 kappaletta, joiden kokoonpano vaihtelee hieman alueen resurssien mukaan. Terveydenhuollosta on saatu kiinnitettyä resurssiksi kunkin alueen työttömien terveydenhoitaja, sillä lääkäreitä alueella ei riitä ko. toimintaan. Tämä onkin osoittautunut erittäin toimivaksi käytännöksi, sillä Siun sotessa työttömien terveydenhoito on keskitetty ja sitä on kehitetty jo vuosia.  

Kehittämistarpeissa nähtiin tärkeänä ryhmään osallistuvien asiantuntijoiden perehdyttäminen, asiakaskohderyhmän kuvaaminen ja palveluun ohjaamisen kynnyksen madaltaminen. Lisäksi asiantuntijoiden roolien ja vastuiden selkeyttämistä toivottiin ja että asiakkaat ohjautuisivat myös työelämäsuuntautuneina ja aikaisemmassa vaiheessa, jolloin myös useammat toimenpiteet ovat mahdollisia tarjota. Tällä hetkellä Siun soten alueella puhutaan jo työkyvyn tuen tiimeistä, sillä nimenvaihdos monialaryhmistä koettiin tarpeelliseksi palveluiden selkiyttämiseksi ja kohderyhmää sekä toimijoita paremmin kuvaavaksi. 

Työkyvyn tuen tiimeihin on saatu linkitettyä hankkeen rahoituksella hankittua lääkäriresurssia, joka tekee työkykyarviointeja sekä paikallisen Topakka-hankkeen työkykykoordinaattoreita, jotka ovat jalkautuneet terveysasemille. Koska Topakka-hanke ei toimi koko maakunnan alueella, on työkykyohjelmalle palkattu oma työkykykoordinaattori, joka on lähtenyt Topakan ulkopuolisille terveysasemille kartoittamaan ko. työskentelyn tarvetta. Tavoitteena on saada kiinnitettyä nämä työkykykoordinaattorit pysyväksi resurssiksi maakunnan sote-keskuksiin, jolloin he toimivat suorina linkkeinä työkyvyn tuen tiimeihin, pystyen ottamaan myös asiakasvastaavan roolia asiakkaan prosessissa, silloin kun kukaan tiimin asiantuntija ei toimi selkeästi asiakasvastaavana. Näin varmistetaan asiakkaan prosessin eteneminen ja seuranta sekä riittävä tuki asiakkaalle. 

Työkykykoordinaattoreiden avulla pilotoitiin työkyvyn tuen koontilomaketta (liitteenä), jonka avulla myös perusterveydenhuollon lääkäreiden on mahdollista kirjoittaa kattavia lausuntoja työkyvyn tuen tarpeeseen. Koontilomaketta voidaan hyödyntää myös työkyvyn tuen tiimeissä, TYP:ssa, työttömien terveydenhuollossa, yhteisasiakasohjauksessa jne. Koonti sisältää myös suunnitelmaosion, jolloin asiakkaan oma tavoite ja jo sovitut toimenpiteet on kaikkien tiedossa. 

Tavoitteena on saada kiinnitettyä työkykykoordinaattorit pysyväksi resurssiksi maakunnan sote-keskuksiin, jolloin he toimivat suorina linkkeinä työkyvyn tuen tiimeihin, pystyen ottamaan myös asiakasvastaavan roolia asiakkaan prosessissa, silloin kun kukaan tiimin asiantuntija ei toimi selkeästi asiakasvastaavana. Näin varmistetaan asiakkaan prosessin eteneminen ja seuranta sekä riittävä tuki asiakkaalle.  Tällä hetkellä työkykykoordinaattori toimii vakituisena jäsenenä työkyvyn tuen tiimissä Kiteellä. Tämä toiminta olisi mahdollista ottaa käyttöön myös muissa työkyvyn tuen tiimeissä Siun Soten alueella. 

Kehittämistyön avulla saadaan siis kiinnitettyä työkyvyn tuen tiimit tulevaisuuden sotekeskuksiin sekä työ- ja toimintakyvyn osaamiskeskukseen, jossa on sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon toimintoja. Asiakaskohderyhmä selkiytyy ja laajenee, jolloin asiakkaita ohjataan jatkossa entistä matalammalla kynnyksellä tiimin konsultoitavaksi. Jatkossa entistä useampi asiakas voidaan konsultoida paperikonsultaationa, kun riittävä koonti on tehty taustatyöksi. Tarvittaessa asiakkaalle kuitenkin varataan aina mahdollisuus tiimin tapaamiseen. Työkyvyn tuen tiimin työskentely on pääsääntöisesti kertaluonteista, mutta on tärkeää, että asiakasvastaava pystyy seuraamaan prosessin etenemistä ja tarvittaessa palauttamaan asiakkaan tiimin konsultoitavaksi. 

Työkyvyn tuen tiimistä sovittua:

Monialaryhmän kehittämistyön tuloksena päädyttiin tiimien nimen vaihtamisesta työkyvyn tuen tiimeiksi. Työkyvyn tuen tiimin työskentely on pääsääntöisesti kertaluonteista. Kohderyhmänä palvelulle ovat kaikki työikäiset, jotka voisivat hyötyä työkyvyn tuen tiimin palvelusta, mitään erityisryhmiä esim. kehitysvammaiset ei rajata pois, mutta erityisryhmien kohdalla varmistetaan riittävä osaaminen esim. asiakkaan oman palveluohjaajan läsnäololla. Pääsääntöisesti asiakasryhmänä ovat kuitenkin työterveyshuollon ulkopuolella olevat. Yhteistyötä työterveyshuollon kanssa tehdään tarpeen mukaan. Tiimiin voi ohjata asiakkaita matalalla kynnyksellä, sillä palveluun pääsy ei esimerkiksi edellytä tiettyä työttömyysaikaa jne. Yleisinä ohjeina tiimiin ohjaamiselle voidaan pitää seuraavia asioita. Asiakkaalla on tarve monialaiselle tuelle sekä monelle palvelulle samanaikaisesti. Hän tarvitsee koordinoidusti palveluita.

• Työikäinen työtön työnhakija tai työvoiman ulkopuolella oleva asiakas. Taustalla voi olla useita erillisiä työttömyyspätkiä.
• Toisen asteen koulutus voi puuttua tai asiakkaalla on useita kesken jääneitä opintoja.
• Asiakkaan kokonaistilanne on jumiutunut, sillä yksittäisistä palveluista ole löytynyt ratkaisua tilanteen edistämiseksi. Ei ole selkeää tietoa, miksi asiakas ei ole työllistynyt.
• Asiakas on suostuvainen palveluun.

Työkyvyn tuen tiimien kokoonpanot vaihtelevat kunnittain, mutta ryhmässä tulee olla vähintään Kelan, TE-toimiston, sosiaalitoimen ja terveydenhuollon edustus. Siun sotessa jokaisessa kunnassa toimii työkyvyn tuen tiimi ja Joensuun alueella ryhmiä on useampia. Yhteensä tiimejä on 17. Asiakas voi halutessaan pyytää tiimiin mukaan niin itselle tärkeitä työntekijöitä kuin tukihenkilönkin. Toisinaan tiimi myös ehdottaa esim. hoitavan tahon läsnäoloa ja työntekijän osallistumiseen kysytään asiakkaalta lupa.

Työkyvyn tuen tiimin sekä työkykykoordinaattoritoiminnan koordinointi hyvinvointialueen toimesta on sovittu toimivaksi malliksi jatkotyöskentelyn suhteen.  Siun sotella on jo työ- ja toimintakyvyn osaamiskeskus, jossa on erityistä osaamista osatyökykyisten toimintoihin liittyen. Samasta yksiköstä koordinoidaan mm. työttömien terveystarkastustoimintaa. Tiimien toiminnan tehostamiseksi ja edelleen kehittämiseksi nähtiin tarpeelliseksi kehittää työkyvyn tuen tiimien kehittämisryhmä. Ryhmän vetäjänä toimii työ- ja toimintakyvyn osaamiskeskuksen palveluesimies. Jokainen työkyvyn tuen tiimiin osallistuva taho nimeää oman edustajansa ryhmään, keskeistä on, että osallistuja työskentelee itse työkyvyn tuen tiimissä, jotta pystyy näkemään kehittämistarpeet. Kehittämistiimin tehtävänä on järjestää esimerkiksi yhteisiä koulutuspäiviä, käsitellä kehittämisehdotuksia, kehittää perehdyttämistä jne. Ryhmässä käsitellään pääsääntöisesti kaikkia 17 tiimiä koskevia asioita. Paikallisen tason haasteet ratkaistaan kuten tähänkin saakka, jokaisen alueen omassa tiimissä. Ryhmän vetäjä huolehtii tiedon viemisestä esimiestasolle ja esimerkiksi TYP-kehittämistyöryhmään. Työkyvyn tuen tiimin kehittämisryhmän perustamisen lisäksi on tärkeää huolehtia jokaisen organisaation omasta perehdyttämisestä tiimiin tuleville uusille jäsenille. Työkyvyn tuen tiimin koordinointi ei tarkoita esimiestyötä, vaan eri toimijoilla on edelleenkin vastuu tiimien resurssoinnista ja perehdyttämisestä omaan substanssiinsa liittyen.

Työkyvyn tuen tiimeihin luotiin palvelumuotoilu palveluntuottajan avustuksella käsikirja, joka on jatkossa toimijoiden käytössä.

Liitteenä työkyvyn tuen tiimin asiakasprosessi.

Liitteenä hakemus työkyvyn tuen tiimin asiakkuuteen.

Liitteenä työkyvyn tuen tiimin roolit ja vastuut.

Liitteenä huolen tunnistamisen ensiapu.

Työkyvyn tuen tiimien sijoittumiskartta, Siun sote

Työkykykoordinaattori terveysasemalla

Siun soten terveysasemilla pilotoitiin työkykykoordinaattoritoimintaa. Pilotointia oli ajateltu hankeaikana toteutettavan 2–3 terveysasemalla. Hankeaikana toimintaa käynnistettiin kuitenkin yhdeksällätoista (19) terveysasemalla. Siun Soten alueen terveysasemilla on työskennellyt yhteensä seitsemän työkykykoordinaattoria, joista kuusi on toiminut Topakka-hankkeen kautta. Terveysasemilla on toiminut työkykyhankkeen aikana myös muiden hankkeiden toimijoita ja siksi esimerkiksi kehittäjäsosionomien ja työkykykoordinaattoreiden asiakasrajapintaa on kuvattu.  

Työkykykoordinaattoritoimintaa koordinoitiin Siun soten työkykyohjelmasta ja Joensuun kaupungin työllisyyspalveluiden hallinnoimasta Topakka-hankkeesta, jossa myös Siun sote on osallisena. Kokeilun tavoitteena oli luoda malli, jossa monialaiset palvelut olisivat työkykykoordinaattorin kautta saatavilla omilta terveysasemilta. Kokeilulla pyrittiin myös ennakoimaan uuden työnhakumallin käyttöönottoa ja erilaisten työkykyarvioiden tarpeen kasvua. Jokaiselle terveysasemalle luotiin ohje työttömän asiakkaan ohjaamisesta terveysasemalla. Ohjeessa on selkeät ohjeet millaisissa tapauksissa asiakkaan voi ohjata työkykykoordinaattorin palveluihin, työttömien terveystarkastukseen, yhteisasiakasohjaukseen tai työikäisten sosiaalipalveluihin. Jokaisessa ohjeessa on paikkakuntakohtaiset yhteistiedot. 

Siun soten työkykyohjelman toteuttamassa kartoituksessa nousi esiin tarve ammattilaisten osaamisen vahvistamiselle työkykyyn liittyvissä asioissa. Työkykykoordinaattoritoimintaa voidaan pitää ikään kuin tukipalveluna terveysasemille, jotta asiakkaat saisivat mahdollisimman hyvää palvelua. 

Työkykykoordinaattori toimii asiakkaan koordinoivana henkilönä monista toimijoista muodostuvassa verkostossa ja ohjaa asiakasta palvelupolun eri vaiheissa. Työkykykoordinaattorin palveluja kohdennetaan pääsääntöisesti työelämän ulkopuolella oleville osatyökykyisille, joilla on työkyvyn haastetta tai työkyvyn tuen tarvetta. Työkykykoordinaattorit tuovat terveysasemille monialaista osaamista, työkyvyn tuen verkoston tuntemusta ja ajallista resurssia tukea niin asiakkaita kuin ammattilaisia työkyvyn tuen asioissa. 

Siun soten työkykyohjelmassa päädyttiin rekrytoimaan hankkeeseen oma työkykykoordinaattori, jonka työtehtäviin kuului konsultointiapuna toimiminen työkykyyn liittyvissä asioissa maakunnan terveysasemilla niissä kunnissa, joissa topakka hanke ei toiminut. Työtehtäviä suoritettiin työ- ja toimintakyvyn osaamiskeskuksen palveluesimiehen ohjauksessa. Työ- ja toimintakyvyn osaamiskeskuksen alaisuudessa toimii Siun sotessa mm. työttömien terveystarkastus sekä yhteisasiakasohjaus. Työ- ja toimintakyvyn osaamisyksikön palveluesimies toimii myös Topakka hankkeen palvelukoordinaattorina. Näin saavutetaan toiminnallista synergiaetua sekä yhteisiä toimintatapoja työkykykoordinaattoritoiminnan suhteen. 

Työkykykoordinaattorin työ yhdisti työkykyhankkeessa kehittämistyön ja käytännön asiakastyön osatyökykyisten palvelujen asiantuntijana. Työkykykoordinaattoreiden työpanoksella mallinnettiin, levitettiin ja juurrutettiin uutta toimintamallia. 

Topakka hankkeen kunnissa työkykykoordinaattorit jatkavat vuodelle 2023, hankkeen rahoituksen jatkuessa. Työkykykoordinaattorit ovat Topakan mallissa kuntien työllisyyspalvelujen palkkaamia. 

Työkykykoordinaattori toiminnan pilotoinnin aikana on saatu rakennettua malli / prosessi työkykykoordinaattori toiminnan toteuttamiseksi terveysasemalla. Työkykykoordinaattoritoiminta kuvattiin prosessiksi, jotta jatkossa terveysaseman henkilöstöllä olisi parempi ymmärrys työkykykoordinaattoripalvelun kokonaisuudesta. Prosessia ei voinut kuvata tarkalla asiakasprofiililla, sillä jokaisen asiakkaan tilannetta käsitellään hyvin yksilöllisesti. Prosessikuvaus voi kuitenkin selventää työkykykoordinaattorin roolia terveysasematyössä. 

Prosessin suhteen suurimmiksi eroiksi toteuttamisen kannalta Siun soten ja Topakan työkykykoordinaattoreiden työssä nousivat potilastietojärjestelmän käyttö ja Topakan tarjoama mahdollisuus ottaa pidempi aikaista työkyvyn selvittelyä tai ohjausta tarvitseva asiakas Topakan asiakkuuteen hanketyössä. Kokemukset työkykykoordinaattorin työstä ja työnkuvasta ovat pilotoinnin aikana osoittaneet, että terveysasemalla tehtävä työ soveltuu ensisijaisesti lyhyiden ja nopeammin edistettävissä olevien asiakkuuksien hoitamiseen. Vaikka pidempi aikaista tukea vaativia asiakkaitakin ohjauksessa on ollut, ovat prosessit kuitenkin olleet haastavammin toteutettavissa.   

Asiakkaiden ohjautumista työkykykoordinaattorin palveluun ei ole pilotoinnin aikana tarkemmin rajattu, muutoin kuin kohdentumaan työttömiin työnhakijoiden. Tämä on osaltaan auttanut, myös hahmottamaan millaisia asiakkuuksia terveysasemalla tehtävässä työkykykoordinaattorin työssä on mahdollista toteuttaa.   

Potilastietojärjestelmän käyttöoikeudet ovat helpottaneet ja nopeuttaneet asiakkaan prosessin etenemistä sekä tietojen vaihtamista työkykykoordinaattorin ja terveysaseman henkilöstön välillä. Asiakas on voitu myös ohjata suoraan terveysasemalta työkykykoordinaattorille tiedoksi-viestin välityksellä potilastietojärjestelmässä. Lisäksi esimerkiksi lääkärinvastaanotto käyntiä varten asiakkaasta ja hänen tilanteestaan tehty työkyvyn tuen koonti on ollut mahdollista skannata potilastietojärjestelmään, jolloin se on ollut käytettävissä vastaanottoajalla. Työkykykoordinaattori on tehnyt asiakasta koskevat kirjaukset potilastietojärjestelmään ja kartoittaessaan asiakkaan tilannetta skannannut myös mm. aiemmin toteutuneiden kuntoutusten palautteet potilastietojärjestelmään, jolloin ne voisivat hyödyttää myöhempiäkin tilanteita. Mahdollisuudella potilastietojärjestelmän käyttämiseen on voitu myös ehkäistä päällekkäisten suunnitelmien tekemistä.  

Terveysasemien henkilöstöltä pyydettiin palautetta ja kokemuksia työkykykoordinaattoritoiminnasta terveysasemilla. Palautetta pyydettiin lisäksi niiden terveysasemien lääkäreiltä erikseen, joiden terveysasemilla työkykykoordinaattorin ja lääkärin yhteistyö oli aktiivista. Palautteiden mukaan työkykykoordinaattoreiden arvo terveysasemalla oli merkittävä, sillä asiantuntemus työkykyprosessiin liittyen terveysasemilla on koettu tähän saakka puutteelliseksi. Lisäksi työkykykoordinaattoritoiminnan arvioitiin lyhentävän työkykyasiakkaan lääkäriaikaa puolella, kun lääkäri on saanut kaikki tarvittavat esitiedot asiakkaasta valmiina. Myös hoitohenkilöstön ajallinen hyöty työkykykoordinaattoritoiminnan vuoksi koettiin merkittävänä. 

Terveysaseman työntekijöiltä saatujen suullisten palautteiden mukaan pilotoinnin aikana kehitetty prosessi työkykykoordinaattori toimintaan on koettu toimivana ja terveysaseman henkilöstöä palvelevana. Usein kuultuna palautetta on tullut myös työkykykoordinaattorin asiantuntemuksesta työkykyprosesseihin ja ns. terveydenhuollosta puuttuvana palasena toimimisesta.   

Osastonhoitajien tai tiimivastaavien kanssa käydyissä keskusteluissa joka terveysasemalla nousi esille, että palvelu on koettu hyödyllisenä ja sitä toivottiin olevan saatavilla myös jatkossa. Haasteina nähtiin terveysaseman puolelta kiire sekä uuteen toimintamalliin paneutumisen haasteet.  

Hyödyt / toiminnan tulokset;  

Terveysasemille

-Työkykykoordinaattorin tekemän työn kautta on saatu säästettyä lääkärin työaikaa, asiakkaasta valmiiksi kootuilla tiedoilla esim. lausunnon tekemistä tai tilanteen kokonaisarvioita varten.   

-Toiminnan tuloksena on saatu jaettua työkykyyn ja työkykyprosessiin liittyvää tietoutta terveysasemien henkilöstölle. Se on auttanut lisäämään ymmärrystä työkyky asioissa.   

-Työkykykoordinaattori toiminta on avannut ymmärrystä terveydenhuollon puolella myös siihen, miksi työttömänkin työnhakijan työkykyä tulisi arvioida ja mahdollisuuksien mukaan hoitaa/ kuntouttaa.   

Asiakkaalle   

-Asiakkaat ovat antaneet hyvää palautetta siitä, että heidät ja heidän tilanteensa on huomioitu kokonaisuutena.   

-Asiakkaat ovat saaneet neuvoa ja ohjausta työkyvyn asioissa omalla terveysasemallaan.   

-Asiakkaiden tilanteita on pystytty edistämään ja joidenkin osalta pitkään jumiutuneita tilanteita on saatu eteenpäin.  

-Asiakkaat ovat kokeneet hyötyneensä työkykykoordinaattoritoiminnasta ja ovat toivoneet, että sitä olisi saatavilla jatkossakin.   

Verkostoille ja yhteistyökumppaneille   

-Tehdyn yhteistyön myötä myös verkostojen tietämystä ja tuntemusta työkykyprosesseissa ja työkykyyn vaikuttavissa tekijöissä erityisesti kokonaisuuksien kannalta on pystytty lisäämään.   

-Verkostot ovat hyödyntäneet mahdollisuutta konsultoida työkykykoordinaattoria työkyvyn asioissa ja osa on selkeästi tuonut esille tuen tarpeen näissä asioissa ja toivovat palvelun olevan hyödynnettävissä jatkossakin.  

-Asiakkaiden tilanteiden eteenpäin saaminen on hyödyttänyt myös verkostoja.  

Yhteistyöhön eri toimijoiden ja asiakkaan verkostojen kanssa on muotoutunut, asiakkaan kannalta tarpeellisten tahojen kanssa tehtävä yhteistyö ja yhteydenpito. Verkostotyötä on tehty asiakasta osallistaen. Yhteisistä käytänteistä ja niiden luomisesta sekä toiveista ja käytänteiden toimivuudesta on käyty keskustelua enemmän yhteistyössä olleiden verkostojen kanssa, mm. kuntakokeilun tai te-palveluiden.   

Kelan kanssa tehtävään yhteistyöhön on rakennettu malli, jossa työkykykoordinaattoreiden on ollut mahdollista viikoittain konsultoida Kelan työntekijöitä asiakas asioissa asiakkaan luvalla. Tämä on nopeuttanut Kelan suunnalta tarvittavien tietojen saamista asiakasprosessin edistämiseksi.  Tunnin aikana ehditään käsitellä 5–15 sellaista asiakastapausta, joiden asiat tarvitsevat edistyäkseen monialaista tietoa ja osaamista. 

Kuten työkykykoordinaattori toiminnan pilotoinnin aikana on huomattu, on työkykykoordinaattori toiminnan prosessi istutettavissa ja jalkautettavissa kaikille terveysasemille, huomioiden terveysasemien paikalliset eroavaisuudet ja toiminnan tarve. Pilotointiin käytettävissä ollut lyhyt aika vaikutti toiminnan kunnolla käyntiin saamiseen kaikilla terveysasemilla. Myös uuden palvelun tunnetuksi saamiselle on varattava oma aikansa, ja palvelua ei varmastikaan osattu sen vuoksi hyödyntää yhtä paljon, kuin mikäli se olisi ollut käytettävissä jo pidemmällä aikavälillä.  Lisäksi usealla terveysasemalla tehtävän työn koettiin haastaneen työkykykoordinaattori toiminnan jalkauttamista ja juurruttamista kaikille terveysasemille. Myös työkykykoordinaattorille ohjautuneiden asioiden / asiakkaiden prosessien työllistävyydessä on ollut suuriakin eroja, jonka vuoksi pelkkien palveluihin ohjautuneiden asiakkaiden määristä paikkakuntien välillä ei voi tehdä suoranaisia johtopäätöksiä työkykykoordinaattorin palvelun tarpeesta paikkakunnalla.   

Suositeltavaa olisikin, että työkykykoordinaattorilla olisi hoidettavaan vain yksi tai muutama terveysasema. Näin ollen kunnat voisivat miettiä esimerkiksi yhteisen työkykykoordinaattorin palkkaamista, mikäli asiakasmäärät ovat pienempiä. Tavoitteena työkyvyn tuessa sote-keskuksissa on ollut saada kiinnitettyä työkykykoordinaattorit pysyväksi resurssiksi maakunnan terveysasemille, jolloin he toimivat suorina linkkeinä työkyvyn tuen tiimeihin. 

Työkykykoordinaattoritoiminta on koettu hyödylliseksi niin terveysaseman henkilöstön kuin työllisyyspalvelujenkin näkökulmasta, koska työkykykoordinaattori on toiminut puuttuvana yhdystekijänä näiden kahden toimijan välillä. Topakka-hankekunnissa työkykykoordinaattoritoiminta jatkuu terveysasemilla vuoden 2023 aikana, mutta muissa kunnissa pilotointi on päättynyt hankkeiden toimesta. Kunnille pidettiin aluekohtainen infotilaisuus työkykykoordinaattoritoiminnan tulevaisuusnäkymistä, sillä jatkossa työkykykoordinaattoritoiminta voisi siirtyä kuntien työllisyyspalvelujen toiminnaksi. Koordinointivastuu olisi hyvinvointialueen työ- ja toimintakyvyn osaamiskeskuksella, vaikka esimiesvastuu olisikin kunnilla. Työ- ja toimintakyvyn osaamiskeskuksen rooli on toimia linkkinä terveysasemille. Kuntien työllisyyspalvelujen päätettäväksi jää, haluavatko he ottaa työkykykoordinaattorin osaksi omaa palveluaan.  

Kuntien kanssa on käyty keskusteluja työkykykoordinaattoritoiminnan hyödyistä, jolloin heillä on ajankohtainen tieto päätöksenteon tukena, mikäli he haluavat lähteä palkkaamaan työkykykoordinaattoreita. Kootusti tietoa työkykykoordinaattorin toimintaan liittyvistä asioista löydät tästä dia-esityksestä.

Työkykykoordinaattori sote-keskuksissa.

Siun sote työttömän asiakkaan ohjaaminen perusterveydenhuollossa.