Vire- etäryhmävalmennusmalli, Lapin HVA (RRP, P4, I1)
Vire- etäryhmävalmennuksen tavoitteena on valmennettavan toimintakyvyn ja arjen tukeminen sekä vertaistuellinen kohtaaminen. Valmennuskokonaisuudet on rakennettu nuorille ja aikuisille.
Lapin hyvinvointialue on laaja maantieteellinen, pitkien välimatkojen alue. Osa alueesta on harvaanasuttua, mikä tarkoittaa myös, että ammattilaisia ja osaamista on harvassa osalla alueista. Kuitenkin jokaisella lappilaisella pitäisi olla yhdenvertaiset mahdollisuudet saada tarvitsemaansa palvelua joko lähi- tai etäpalveluna.
Neuropsykiatrisen palvelupolun näkökulmasta katsottuna Lapissa, kuten muuallakin maassa, palveluihin hakeutuu ja siellä on jo ihmisistä, jotka kohtaavat arjessaan ja omassa toimintakyvyssään haasteita, jotka eivät välttämättä vielä täytä minkään tarkemman tutkimisen tai arvioinnin tarvetta. Vire- etäryhmävalmennus rakennettiin tähän tarpeeseen; vastaamaan matalalla kynnyksellä toimintakyvyn ja arjen tuen tarpeisiin sekä mahdollistamaan vertaistuellinen kohtaaminen toisten samassa tilanteessa olevien kanssa. Vire- etäryhmävalmennus toteutetaan tietoturvallisena etätapaamisena.
Vire- etäryhmävalmennuksessa yhdistyvät ammattilaisten osaaminen, apua ja tukea tarvitsevat kansalaiset sekä tietoturvalliset digitaaliset ratkaisut.
Vire- etäryhmävalmennus on rakennettu vastaamaan tietoturvallisesti matalan kynnyksen tuen tarpeeseen pitkien välimatkojen Lapissa. Lapissa on neljällä palvelualueella hyvin erilaiset ammattilaisresurssit tarjota matalan kynnyksen tukea lähipalveluna. Myös ihmiset Lapissa asuvat toisistaan ja suhteessa ammattialaisiin pitkien välimatkojen päässä, joten lähipalveluun ei aina ole mahdollisuutta osallistua. Vire- etäryhmävalmennuksen avulla voidaan hyödyntää ja kohdentaa ammattilaisresurssia tehokkaasti ja tarjota samalla saavutettavaa palvelua, joka osaan Lappia matalan kynnyksen tukea tarvitseville ihmisille.
Vire-etäryhmävalmennusta on ollut suunnittelemassa joukko neurokirjon ja valmennuksen ammattilaisia. Tarve palvelulle on noussut sekä kansalaisille että ammattilaisille suunnatusta kyselystä, missä kartoitettiin tuen ja palvelun tarpeita liittyen neuropsykiatrisiin palveluihin.
Tavoiteltu muutos tapahtuu Vire-etäryhmävalmennuksessa toivon mukaan valmennettavan toimintakyvyssä ja arjen hallinnassa. Etäryhmävalmennuksen myötä myös vertaistuellinen kohtaaminen mahdollistuu ja toivon mukaan valmennettavat saavat tukea toisilta samassa tilanteessa olevilta.
Vire- etäryhmävalmennukseen haetaan sähköisen hakulomakkeen kautta. Hakulomakkeessa kysytään arkeen ja elämään liittyviä tarkentavia kysymyksiä sekä oman koetun toimintakyvyn arvio. Toimintakyvyn arvion taustalla on käytetty Spiral- toimintakyvyn menetelmää. Sähköisten hakulomakkeiden sisällöt liitteenä esimerkkinä.
Vire- etäryhmävalmennuksen jokaisen kuuden valmennuskerran jälkeen valmennettavat ja valmentajat antavat palautteen kerrasta. Aikuisten kevään 2025 palautelomakkeet liitteenä esimerkkinä.
Valmennuksen viimeisellä kerralla valmennettavat täyttävät loppupalautteen valmennuksesta ja tässä palautteessa he vastaavat jälleen hakulomakkeessakin olleeseen arjenhallinnan ja toimintakyvyn kysymyksiin. Hakulomakkeen ja loppupalautteen koetun toimintakyvyn arvioista saadaan toimintakyvyn ja arjen hallinnan muutos valmennuksen aikana. Aikuisten pilottivalmennuksen loppupalautelomakkeet syksyltä 2024 liitteenä esimerkkinä.
Vire- etäryhmävalmennus on hyvin intensiivinen valmennuskokonaisuus ja toimintakyvyn ja arjen isot muutokset eivät välttämättä ole mahdollisia, mutta valmennuksella tavoitellaankin pieniä muutoksia parempaan sekä antaa eväitä jatkaa harjoitteita valmennuksen jälkeen omassa arjessaan.
Toteutuakseen Vire-etäryhmävalmennus tarvitsee osaavat ammattilaiset valmentajiksi. Heillä tulee olla osaamista mm. valmentamisesta, toimintakykyyn liittyvistä kokonaisuuksista etäyhteyksien hallintaa sekä etäryhmien vetämisestä.
Vire- etäryhmävalmennus tarvitsee myös valmennettavia. Aikuisten osalta huolta ei isommin noussut; tiedettiin, että tarvetta tällaiselle valmennukselle on ja sinne ihan varmasti saadaan osallistujia. Nuorten kohdalla tunnistettiin haaste saada nuoria hakemaan mukaan sekä laaja ikähaarukkaa valmennuksessa.
Tavoiteltuun muutokseen tarvitaan myös hyvin suunniteltu ja strukturoitu materiaali, minkä pohjalta valmentajat voivat vetää valmennuskerrat läpi. Materiaalissa pääpainon tuli olla valmennuksellisuudessa, konkretiassa sekä toiminnallisuudessa, jotta motivaatio pysyy valmennettavilla yllä ja he kokevat saavansa valmennuksesta oikeasti jotain hyötyä itselleen.
Vire- etäryhmävalmennuksen alkuperäisinä kohderyhminä olivat 13–17-vuotiaat nuoret (suomenkieliset ja saamenkieliset) sekä yli 18- vuotiaat aikuiset.
Vire- etäryhmävalmennuksen varsinaiseen suunnitteluun ei osallistettu asiakkaita, vaan ammattilaiset hyödynsivät kokemuksiaan aikaisemmista valmennuksista sekä asiakkaistaan rakentaessaan valmennuskokonaisuutta.
Tarkemmat asiakaskokemukset saatiin sitten molempien valmennusten piloteista.
Me tiedostimme valmennuksen suunnitteluryhmän kanssa, että tällä hetkellä on olemassa paljonkin erilaisia ryhmämalleja ja tutustuimmekin niihin. Kuitenkin lähes kaikki, mitä tarkastelimme, kosketti jollain tavoin diagnoosin saamisen jälkeistä aikaa ja tukea siihen. Meidän lähtökohtainen tavoitteemme oli päinvastainen eli tavoittelimme rakennettavan valmennus hyvin varhaiseen vaiheeseen, missä jotain huolta omasta arjesta ja toimintakyvystä herää. Tällaista me emme suoraan löytäneet, joten lähdimme työstämään omaa.
Syksyllä 2024 saimme valmennuspaketin valmiiksi ja meillä oli valmentajat (6kpl) valmiina testaamaan valmennusta. Tässä pilotissa halusimme testata ohjautumisen ja haun valmennukseen sekä itse valmennuspaketin kokonaisuutena. Pilotissa oli haut auki aikuisille sekä suomen- ja saamenkielisille nuorille omiin ryhmiinsä.
Valmennukseen ohjautumisen testaus tarkoitti aikuisten osalta sitä, että pidimme infotilaisuuden kaakkoisen alueen / Rovaniemen Mieli -tiimin sekä psykiatrisen poliklinikan kanssa, missä kävimme läpi valmennuksen perusidean ja miten toivoisimme, että ammattilaiset lähtisivät ohjaamaan aikuisia hakemaan valmennukseen.
Valmennukseen ohjautumisen testaus tarkoitti nuorten osalta sitä, että pidimme infotilaisuuden opiskeluhuollon ammattilaisten esihenkilöille, missä esittelimme valmennuksen perusidean sekä toimintamallin nuorten ohjaamiseen valmennukseen hakemiseen.
Teimme ammattilaisille valmista materiaalia valmennukseen ohjaamiseen asiakkaiden kanssa (liitteenä).
Haku pilottivalmennukseen oli auki kolme viikkoa ja sen jälkeen oli hakijoita: aikuisten ryhmään seitsemän, suomenkieliseen ja saamenkieliseen ryhmään molempiin yhdet.
Keväällä 2025 tehtiin uusi kokeilu pilotista nuorten osalta. Hakemuksia saatiin neljä, joista kolme oli suomenkieliseen ryhmään ja yksi saamenkieliseen. Tässä kohtaa päätettiin yhdistää ryhmät, jotta saadaan kaikki nuoret mukaan. Ikähaarukka nuorilla oli 12- 17 v. Tässä kohtaa jälleen todettiin, että tämä voi olla ryhmän ja vertaistuen kannalta haastavaa, mutta valmentajat olivat optimistisia ja halusivat lähteä testaamaan konseptia.
Kuva
Kuva
Kuva
Pilotin tavoitteena meillä oli päästä testaamaan etäryhmävalmennusta konseptina sekä valmennuksen materiaalia.
Syksy 2024
Nuorten osalta ei saatu pilottiryhmiä kasaan. Tässä kohtaa kävimme reflektiokeskustelun ammattilaisten kanssa, mitä teemme seuraavalla kerralla toisin. Totesimme, että nuoret on lähtökohtaisesti haastava kohderyhmä tällaiseen palveluun, vaikka tarvetta matalan kynnyksen toimintakyvyn ja arjen tuelle on olemassa. Totesimme myös, että nuorille markkinointi vaatii osaamista: pilotin markkinoinnin todettiin osuvan enemmän ammattilaisiin ja nuorten vanhempiin kuin nuoriin itseensä. Markkinointia tehtiin siis suoraan vain ohjaustahoille ja heidän kautta materiaalin avulla tietoa nuorille ja vanhemmille.
Aikuisten pilottiryhmä saatiin puolestaan kasaan ja seitsemästä hakijasta kuusi lähti mukaan valmennukseen ja heistä viisi kävi koko valmennuksen läpi asti. Ohessa liitteenä tarkemmat pilotin lopputulokset. Lyhyesti koostettuna valmennettavien koetussa toimintakyvyssä tapahtui positiivista muutosta: 20 toimintakyvyn kohdasta 19 oli valmennettavat kokeneet kohentumista ja kokemus oli pysynyt samana kuin hakuvaiheessa. Ainoastaan siis yhdessä kategoriassa (rahankäyttötaidot) oli koettu toimintakyky laskenut hieman. Suurimmat koetut toimintakyvyn positiiviset muutokset valmennettavat kokivat ystävyyssuhteissa ja ruokavaliossa.
AikuistenVire- etäryhmävalmennuksen kaiken kaikkiaan:
- Kohensi valmennettavien kokemusta omasta toimintakyvystä
- Kohensi jonkin verran valmennettavien kokemusta omasta arjenhallinnasta
- Kohensi valmennettavien kokemusta vertaistuesta
- Koettiin toimivaksi konseptiksi
Kevät 2025
NuortenVire- etäryhmävalmennus saatiin pilottiin neljällä nuorella. Näistä kaksi päätti lopettaa valmennuksen toisen valmennuskerran jälkeen ja kaksi jatkoi.
Pilotti päättyy 22.4.2025. Sen jälkeen saadaan tulokset.
Vire- etäryhmävalmennus on matalan kynnyksen palvelua, missä tuetaan valmennettavan toimintakykyä ja arjen hallintaa. Valmennuksella mahdollistetaan myös vertaistuellinen kohtaaminen. Vire- etäryhmävalmennus koostuu AikuistenVireestä ja NuortenVireestä.
Vire- etäryhmävalmennus sisältää kuusi valmennuskertaa, joista yksi kestää kaksi tuntia kerrallaan. Valmennuskerrat on tiiviisti kahden viikon välein ilta-aikaan. Valmennus tapahtuu tietoturvallisella etätapaamisella.
Vire- etäryhmävalmennuskertojen teemat ovat seuraavat:
- Mitä on toimintakyky ja miten se näkyy minussa?
- Tunnetaidot ja itsetuntemus
- Oman toiminnan ohjaus ja keinoja arkeen
- Kuormittuminen, vahvuudet ja voimavarat
- Sosiaaliset suhteet ja vuorovaikutus
- Tulevaisuus ja arjen hallinta
Kuva
.png)