Vire- etäryhmävalmennusmalli, Lapin HVA (RRP, P4, I1)

Vire- etäryhmävalmennuksen tavoitteena on valmennettavan toimintakyvyn ja arjen tukeminen sekä vertaistuellinen kohtaaminen. Valmennuskokonaisuudet on rakennettu nuorille ja aikuisille. Nuorten kokonaisuus myös pohjoissaamen kielellä.

Toimintaympäristö

Lapin hyvinvointialue (Lapha) on aloittanut toimintansa 1.1.2023. Lapin hyvinvointialue jakautuu neljään eri palvelualueeseen: kaakkoinen, lounainen, itäinen ja pohjoinen. Lapin hyvinvointialue on laaja maantieteellinen, pitkien välimatkojen alue. Osa alueesta on harvaanasuttua, mikä tarkoittaa myös, että ammattilaisia ja osaamista on harvassa. Kuitenkin jokaisella lappilaisella pitäisi olla yhdenvertaiset mahdollisuudet saada tarvitsemaansa palvelua joko lähi- tai etäpalveluna. 

Neuropsykiatrisen palvelupolun näkökulmasta katsottuna Lapissa, kuten muuallakin maassa, palveluihin hakeutuu ja siellä on jo ihmisistä, jotka kohtaavat arjessaan ja omassa toimintakyvyssään haasteita, jotka eivät välttämättä vielä täytä minkään tarkemman tutkimisen tai arvioinnin tarvetta. VASA2 - Vahva sote Lapin hyvinvointialueelle -hankkeen Vire-etäryhmävalmennus rakennettiin tähän tarpeeseen; vastaamaan matalalla kynnyksellä toimintakyvyn ja arjen tuen tarpeisiin sekä mahdollistamaan vertaistuellinen kohtaaminen toisten samassa tilanteessa olevien kanssa. Vire- etäryhmävalmennus toteutetaan tietoturvallisena etätapaamisena.

Koska VASA2-hankkeessa kehitetään suomenkielisen neuropsykiatrisen palvelupolun lisäksi saamenkielistä palvelupolkua lapsille ja nuorille, oli luonnollista kehittää Vire-etäryhmävalmennus myös saamenkielisenä, tarkemmin ottaen pohjoissaameksi. Lapin hyvinvointialueen saamenkielisissä palveluissa korostuu pohjoissaame, sillä suurin osa ammattilaisista ovat pohjoissaamenkielisiä. Myös saamenkieliset neurokirjon ammattilaiset ovat pääosin pohjoissaamenkielisiä.

Vire- etäryhmävalmennuksessa yhdistyvät ammattilaisten osaaminen, apua ja tukea tarvitsevat kansalaiset sekä tietoturvalliset digitaaliset ratkaisut. 

Liitteet
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Vire-etäryhmävalmennus on rakennettu vastaamaan tietoturvallisesti matalan kynnyksen tuen tarpeeseen pitkien välimatkojen Lapissa. Lapissa on neljällä palvelualueella hyvin erilaiset ammattilaisresurssit tarjota matalan kynnyksen tukea lähipalveluna. Saamenkielisiä (neurokirjoon liittyviä) matalan kynnyksen palveluita ei ennen VASA2-hanketta ole ollut ollenkaan. Myös ihmiset Lapissa asuvat toisistaan ja suhteessa ammattialaisiin pitkien välimatkojen päässä, joten lähipalveluun ei aina ole mahdollisuutta osallistua. Niin ikään saamenkieliset palvelut ovat myös hyvin hajanaiset. Digitaalisen Vire- etäryhmävalmennuksen avulla voidaan hyödyntää ja kohdentaa suomen- ja saamenkielistä ammattilaisresurssia tehokkaasti ja tarjota samalla saavutettavaa palvelua ympäri Lappia matalan kynnyksen tukea tarvitseville ihmisille. 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Vire-etäryhmävalmennuksella tavoitellaan muutosta 

  • asiakkaalle saavutettavaa ja yhdenmukaista matalan kynnyksen palvelua ja tukea varhaisessa vaiheessa saatavilla
  • saamenkielinen matalan kynnyksen palvelu, joka tukee asiakasta varhaisessa vaiheessa
  • suomen- ja saamenkielisten ammattilaisten resurssit tehokkaaseen käyttöön, pystytään tukemaan varhaisessa vaiheessa tukea tarvitsevia
  • hyvinvointialueen näkökulmasta etäryhmävalmennuksella tavoitellaan paremmin voivia kansalaisia ja mahdollisesti säästettyjä euroja raskaammista palveluista
Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Vire-etäryhmävalmennusta on ollut suunnittelemassa joukko suomen- ja saamenkielisiä neurokirjon ja valmennuksen ammattilaisia. Tarve palvelulle on noussut sekä kansalaisille että ammattilaisille suunnatusta kyselystä, missä kartoitettiin tuen ja palvelun tarpeita liittyen neuropsykiatrisiin palveluihin. 

Tavoiteltu muutos

Tavoiteltu muutos tapahtuu Vire-etäryhmävalmennuksessa toivon mukaan valmennettavan toimintakyvyssä ja arjen hallinnassa. Etäryhmävalmennuksen myötä myös vertaistuellinen kohtaaminen mahdollistuu ja toivon mukaan valmennettavat saavat tukea toisilta samassa tilanteessa olevilta. 

Muutoksen mittaaminen

Vire- etäryhmävalmennukseen haetaan sähköisen hakulomakkeen kautta. Lomake saatavilla suomeksi ja pohjoissaameksi. Hakulomakkeessa kysytään arkeen ja elämään liittyviä tarkentavia kysymyksiä sekä oman koetun toimintakyvyn arvio. Toimintakyvyn arvion taustalla on käytetty Spiral- toimintakyvyn menetelmää. Sähköisten hakulomakkeiden sisällöt liitteenä esimerkkinä.

Vire-etäryhmävalmennuksen jokaisen kuuden valmennuskerran jälkeen valmennettavat ja valmentajat antavat palautteen kerrasta. Aikuisten kevään 2025 palautelomakkeet liitteenä esimerkkinä. 

Valmennuksen viimeisellä kerralla valmennettavat täyttävät loppupalautteen valmennuksesta ja tässä palautteessa he vastaavat jälleen hakulomakkeessakin olleeseen arjenhallinnan ja toimintakyvyn kysymyksiin. Hakulomakkeen ja loppupalautteen koetun toimintakyvyn arvioista saadaan toimintakyvyn ja arjen hallinnan muutos valmennuksen aikana. Aikuisten pilottivalmennuksen loppupalautelomakkeet syksyltä 2024 liitteenä esimerkkinä.

Vire- etäryhmävalmennus on hyvin intensiivinen valmennuskokonaisuus ja toimintakyvyn ja arjen isot muutokset eivät välttämättä ole mahdollisia, mutta valmennuksella tavoitellaankin pieniä muutoksia parempaan sekä antaa eväitä jatkaa harjoitteita valmennuksen jälkeen omassa arjessaan. 

Toteutussuunnitelma

Toteutuakseen Vire-etäryhmävalmennus tarvitsee osaavat ammattilaiset valmentajiksi. Heillä tulee olla osaamista mm. valmentamisesta, toimintakykyyn liittyvistä kokonaisuuksista etäyhteyksien hallinnasta sekä etäryhmien vetämisestä. Lisäksi  saamenkielisessä valmennuksessa täytyy olla ammattilaiset, joilla on riittävä saamen kielen taito.  

Vire- etäryhmävalmennus tarvitsee myös valmennettavia. Aikuisten osalta huolta ei isommin noussut; tiedettiin, että tarvetta tällaiselle valmennukselle on ja sinne ihan varmasti saadaan osallistujia. Nuorten kohdalla tunnistettiin haaste saada nuoria hakemaan mukaan sekä laaja ikähaarukkaa valmennuksessa. Nuorille tehtiin kohdennettua suomen- ja saamenkielistä markkinointia kirjallisessa- ja videomuodossa. Tärkeää oli, että valmentajat tekijät markkinointia omilla kasvoillaan, jotta nuorilla madaltuisi kynnys osallistua valmennukseen.

Tavoiteltuun muutokseen tarvitaan myös hyvin suunniteltu ja strukturoitu materiaali, minkä pohjalta valmentajat voivat vetää valmennuskerrat läpi. Materiaalissa pääpainon tuli olla valmennuksellisuudessa, konkretiassa sekä toiminnallisuudessa, jotta motivaatio pysyy valmennettavilla yllä ja he kokevat saavansa valmennuksesta oikeasti jotain hyötyä itselleen.

Liitteet
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Vire- etäryhmävalmennuksen kohderyhmää ovat 13–17-vuotiaat nuoret (suomenkieliset ja saamenkieliset) sekä yli 18- vuotiaat aikuiset. VASA2-hankkeen aikana pilotoitiin kuitenkin vain yksi suomenkielinen nuorten ryhmä ja kaksi aikuisten ryhmää, sillä saamenkieliseen ryhmään ei saatu riittävästi ilmottautuneita.

Vire-etäryhmävalmennuksen varsinaiseen suunnitteluun ei osallistettu asiakkaita, vaan ammattilaiset hyödynsivät kokemuksiaan aikaisemmista valmennuksista sekä asiakkaistaan rakentaessaan valmennuskokonaisuutta. 

Tarkemmat asiakaskokemukset saatiin valmennusten piloteista. 

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Me tiedostimme valmennuksen suunnitteluryhmän kanssa, että olemassa on paljonkin erilaisia ryhmämalleja ja tutustuimme niihin. Lähes kaikki, mitä tarkastelimme, kosketti jollain tavoin diagnoosin saamisen jälkeistä aikaa ja tukea siihen. Meidän lähtökohtainen tavoitteemme oli päinvastainen eli tavoittelimme valmennuksen rakentamista hyvin varhaiseen vaiheeseen, missä jotain huolta omasta arjesta ja toimintakyvystä herää. Tällaista emme suoraan löytäneet, joten lähdimme työstämään omaa valmennuskokonaisuutta. 

Ratkaisun testaaminen

Syksyllä 2024 saimme valmennuspaketin valmiiksi ja meillä oli valmentajat (6kpl) valmiina testaamaan valmennusta. Tässä pilotissa halusimme testata ohjautumisen ja haun valmennukseen sekä itse valmennuspaketin kokonaisuutena. Pilotissa oli haut auki aikuisille sekä suomen- ja saamenkielisille nuorille omiin ryhmiinsä. 

Valmennukseen ohjautumisen testaus tarkoitti aikuisten osalta sitä, että pidimme infotilaisuuden kaakkoisen alueen / Rovaniemen Mieli -tiimin sekä psykiatrisen poliklinikan kanssa, missä kävimme läpi valmennuksen perusidean ja miten toivoisimme, että ammattilaiset lähtisivät ohjaamaan aikuisia hakemaan valmennukseen. 

Valmennukseen ohjautumisen testaus tarkoitti nuorten osalta sitä, että pidimme infotilaisuuden opiskeluhuollon ammattilaisten esihenkilöille, missä esittelimme valmennuksen perusidean sekä toimintamallin nuorten ohjaamiseen valmennukseen hakemiseen. 

Teimme ammattilaisille valmista materiaalia valmennukseen ohjaamiseen asiakkaiden kanssa (liitteenä). 

Haku pilottivalmennukseen oli auki kolme viikkoa ja sen jälkeen oli hakijoita: aikuisten ryhmään seitsemän, suomenkieliseen ja saamenkieliseen ryhmään molempiin yhdet. 

Keväällä 2025 tehtiin uusi kokeilu pilotista nuorten osalta. Hakemuksia saatiin neljä, joista kolme oli suomenkieliseen ryhmään ja yksi saamenkieliseen. Tässä kohtaa päätettiin yhdistää ryhmät, jotta saadaan kaikki nuoret mukaan. Ikähaarukka nuorilla oli 12-  17 v. Tässä kohtaa jälleen todettiin, että tämä voi olla ryhmän ja vertaistuen kannalta haastavaa, mutta valmentajat olivat optimistisia ja halusivat lähteä testaamaan konseptia. 

Kokeilun tavoitteet

Pilotin tavoitteena meillä oli päästä testaamaan etäryhmävalmennusta konseptina sekä valmennuksen materiaalia.

Kokeilussa opittua

Syksy 2024 

Nuorten osalta ei saatu pilottiryhmiä kasaan. Tässä kohtaa kävimme reflektiokeskustelun ammattilaisten kanssa, mitä teemme seuraavalla kerralla toisin. Totesimme, että nuoret on lähtökohtaisesti haastava kohderyhmä tällaiseen palveluun, vaikka tarvetta matalan kynnyksen toimintakyvyn ja arjen tuelle on olemassa. Totesimme myös, että nuorille markkinointi vaatii osaamista: pilotin markkinoinnin todettiin osuvan enemmän ammattilaisiin ja nuorten vanhempiin kuin nuoriin itseensä. Markkinointia tehtiin siis suoraan vain ohjaustahoille ja heidän kautta materiaalin avulla tietoa nuorille ja vanhemmille. 

Aikuisten pilottiryhmä saatiin puolestaan kasaan ja seitsemästä hakijasta kuusi lähti mukaan valmennukseen ja heistä viisi kävi koko valmennuksen läpi asti. Ohessa liitteenä tarkemmat pilotin lopputulokset. Lyhyesti koostettuna valmennettavien koetussa toimintakyvyssä tapahtui positiivista muutosta: 20 toimintakyvyn kohdasta 19 oli valmennettavat kokeneet kohentumista ja kokemus oli pysynyt samana kuin hakuvaiheessa. Ainoastaan siis yhdessä kategoriassa (rahankäyttötaidot) oli koettu toimintakyky laskenut hieman. Suurimmat koetut toimintakyvyn positiiviset muutokset valmennettavat kokivat ystävyyssuhteissa ja ruokavaliossa.  

AikuistenVire- etäryhmävalmennuksen kaiken kaikkiaan:

  • Kohensi valmennettavien kokemusta omasta toimintakyvystä 
  • Kohensi jonkin verran valmennettavien kokemusta omasta arjenhallinnasta 
  • Kohensi valmennettavien kokemusta vertaistuesta
  • Koettiin toimivaksi konseptiksi

Kevät 2025

NuortenVire- etäryhmävalmennus saatiin pilottiin neljällä nuorella. Näistä kaksi päätti lopettaa valmennuksen toisen valmennuskerran jälkeen ja kaksi jatkoi. 

Pilotti päättyy 22.4.2025. Sen jälkeen saadaan tulokset. 

Ratkaisun perusidea

Vire-etäryhmävalmennus on matalan kynnyksen palvelua, missä tuetaan valmennettavan toimintakykyä ja arjen hallintaa. Valmennuksella mahdollistetaan myös vertaistuellinen kohtaaminen. Vire- etäryhmävalmennus koostuu AikuistenVireestä ja NuortenVireestä. 

Vire-etäryhmävalmennus sisältää kuusi valmennuskertaa, joista yksi kestää kaksi tuntia kerrallaan. Valmennuskerrat on tiiviisti kahden viikon välein ilta-aikaan. Valmennus tapahtuu tietoturvallisella etätapaamisella. 

Vire-etäryhmävalmennuskertojen teemat ovat seuraavat: 

  1. Mitä on toimintakyky ja miten se näkyy minussa?
  2. Tunnetaidot ja itsetuntemus
  3. Oman toiminnan ohjaus ja keinoja arkeen
  4. Kuormittuminen, vahvuudet ja voimavarat
  5. Sosiaaliset suhteet ja vuorovaikutus
  6. Tulevaisuus ja arjen hallinta
Liitteet
Kuva
AikuistenVire-etäryhmävalmennuksen mainos teemoineen
Kuva
Suomenkielisen NuortenVire-etäryhmävalmennuksen mainos teemoineen
Kuva
Pohjoissaamenkielisen NuortenVire-etäryhmävalmennuksen mainos teemoineen
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Pysyväksi toimintamalliksi juurtuminen vaatii Lapin hyvinvointialueella yhteistyötä ja koordinointia keskeisten tahojen välillä. Niin suomen- kuin saamenkieliset ammattilaiset tarvitsevat työaikaa siihen, että voivat toteuttaa valmennusta osana omaa perustyötään. Valmennustyötä tekevien tulee perehtyä huolella materiaaleihin ja kyetä soveltamaan sisältöjä oman kohderyhmänsä mukaan.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Vire-etäryhmävalmennusmalli on hyvin muunneltavissa oleva kokonaisuus. Materiaalia voi hyödyntää niin yksilö- kuin ryhmävalmennuksessa ja lähipalveluna tai etänä. Saamenkielistä valmennuskokonaisuutta voi hyödyntää valtioiden rajat ylittäen Ruotsissa ja Norjassa, joissa myös pohjoissaamenkielen puhujia.

Aikuisille Vire-etäryhmävalmennusmalli toimii varmasti parhaiten pilotin tavoin etänä; se mahdollistaa arjen hommat kotona, mutta pääsee kuitenkin mukaan valmennukseen, missä on ammattilaisia tukena. 

Nuorille konseptia voi muokata tarpeen mukaan. Peruskouluikäiset nuoret hyötyvät todennäköisesti enemmän lähivalmennuksesta, joka on sidottu kouluun jollain tavoin. Toisella asteella olevat voivat jo hyötyä etävalmennuksesta ilta-aikaa, kun pystyvät tulemaan mukaan myös oman arjen keskeltä. Nuorten valmennuskokonaisuus vaatii tehokkaampaa nuorille suunnattua markkinointia heidän kanavissaan. Valmennuskokonaisuutta tulee avata tarkemmin ja kertoa hyvinkin tarkasti, mitä valmennuskokonaisuus pitää sisällään ja mitä se vaatii nuorelta. Nuoren kohdalla valmennukseen osallistuminen voi vaatia ammattilaisilta ja lähipiiriltä vahvaa motivointia.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Nuorten toimintakykyä ja arjen hallintaa tukevaa pohjoissaamenkielistä etäryhmävalmennuksen mallia ei ole ollut aiemmin olemassa.