Yhteisödialogi monikielisen kriisiviestinnän tukena
Yhteisödialogi osallistaa ihmisiä viestinnän suunnitteluun, toteuttamiseen ja arvioimiseen. Se auttaa tunnistamaan ihmisten tarpeita, mahdollistaa avoimen keskustelun vakavissa häiriötilanteissa, sekä vahvistaa luottamusta toimijoiden välillä.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Yhteisödialogi osallistaa ihmisiä viestinnän suunnitteluun, toteuttamiseen ja arvioimiseen. Se auttaa tunnistamaan ihmisten tarpeita, mahdollistaa avoimen keskustelun vakavissa häiriötilanteissa, sekä vahvistaa luottamusta toimijoiden välillä.
Toimintamalli lyhyesti
Vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa on ensisijaisesti kyse koko väestöä koskevista tilanteista ja niihin liittyvistä ohjeista. Siksi on tärkeää, että tieto on ymmärrettävää jokaiselle. Yhteisödialogi auttaa monikielisen kriisiviestinnän kehittämisessä, koska sen avulla voidaan tunnistaa monikielisen väestön tarpeita ja toiveita viestinnän suhteen. Lisäksi se mahdollistaa avoimen keskustelun vakavan häiriötilanteen tai poikkeusolojen herättämistä kysymyksistä, huolista, toiveista ja peloista. Yhteisödialogi on myös keino rakentaa, ylläpitää ja vahvistaa luottamusta eri toimijoiden välillä. Yhteisödialogin toteutustavat kannattaa aina suunnitella kohderyhmiin kuuluvien kanssa. Tärkeää on muistaa vastavuoroisuus – kaikkien osapuolien on hyödyttävä yhteisödialogista.
Yhteisödialogia kehitettiin ja testattiin koronaepidemian aikana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella yhdessä eri järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa toteutetun monikielisen koronaviestinnän kehittämisessä, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Oletamme, että toimintamalli soveltuu käytettäväksi myös muissa vakavissa häiriötilanteissa tai poikkeusoloissa.
Yhteisödialogia kehitettiin ja testattiin koronaepidemian aikana muun muassa venäjän, somalin ja arabiankielisten yhteisöjen kanssa. Mallia voidaan todennäköisesti soveltaa myös muihin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin sekä toimimiseen myös muiden kieli- ja vähemmistöryhmien kanssa.
Yhteisödialogin toteuttaminen
- Päätä yhteisödialogissa käsiteltävä aihe tai teema (esimerkiksi aiheesta x tehtävä monikielinen kriisiviestintä) ja mieti sen pohjalta kohderyhmä dialogille. Dialogiin kannattaa kutsua monipuolisesti ihmisiä, esimerkiksi luotettuja avainhenkilöitä ja edustajia sekä muita yhteisöjen jäseniä.
- Yhteisödialogin osallistujien löytäminen edellyttää paikallisten viranhaltijoiden, ammattilaisten, järjestöjen, yhdistysten ja yhteisöjen ja muiden toimijoiden verkostoitumista. Verkostot on kuitenkin luotava ennen kriisiä, koska yhteisten toimintatapojen ja luottamuksen rakentaminen vaativat aikaa, jota kriisin hetkellä on vain vähän
- Mieti osallistujamäärä ja yhteisödialogin toteuttamispaikka sellaiseksi, että kaikkien on mahdollista osallistua keskusteluun. Kannattaa myös kysyä osallistujilta, mikä olisi heidän mielestään mahdollisimman saavutettava tila ja tapa dialogin järjestämiselle. Tilaa tarvittaessa tulkki/tulkkeja.
- Mieti alustava runko tapaamiselle. Tärkeää on muistaa vastavuoroisuus – kaikkien osapuolien on hyödyttävä yhteisödialogista. Ole valmis muuttamaan teemaa ja lähestymistapaa, mikäli muut kuin suunnittelemasi näkökulmat tai aiheet ovat enemmän pinnalla tapaamisessa.
- On hyvä lähestyä osallistujia etukäteen, kertoa tapaamisen tarkoitus, käsiteltävät kysymykset, tapaamisen kulku ja käytössä olevat turvallisemman tilan ohjeet.
- Itse tapaamisessa kannattaa hyödyntää erilaisia osallistavia menetelmiä, jotta kaikki osallistujat pääsevät kertomaan omia näkemyksiään ja jakamaan ajatuksiaan.
- Kirjaa keskeiset keskustelunaiheet ja sovitut toimenpiteet ylös ja raportoi osallistujia niiden toteutumisesta. Pyydä myös palautetta yhteisödialogista, jotta voitte jatkossa kehittää toteutusta.
Esimerkki yhteisödialogista monikielisen kriisiviestinnän kehittämisessä koronaepidemian aikana:
THL halusi kehittää monikielistä materiaalia, jonka tavoitteena oli nostaa tietyn kieliryhmän puhujien koronarokotuskattavuutta. Epäselvää kuitenkin oli, että mitkä olivat juuri tämän kielisen väestön keskuudessa keskeisiä syitä jättää rokote ottamatta. Yhteisödialogia varten kutsuimme paikalle mm. kyseistä kieltä puhuvia terveys- ja sosiaalialan ammattilaisia, yhteisöiden avainhenkilöitä, uskonnollisia johtajia ja muita yhteisölle tärkeitä ja mahdollisesti vaikutusvaltaisia henkilöitä. Pyysimme myös jo kutsuttuja osallistujia ehdottamaan sopivia osallistujia. Paikalle kutsuttiin myös tulkki. Sovimme järjestämispaikasta ja keskustelun fasilitoinnin käytännöistä yhdessä järjestökumppaneiden kanssa. Järjestetyssä dialogissa nousi esiin esimerkiksi se, että koronarokotteen vaikutukset raskauteen ja hedelmällisyyteen mietityttivät yhteisössä ja huoli aiheesta saattoi vähentää halukkuutta ottaa rokote. Tämän pohjalta päätettiin kääntää ja tehdä kohdennettua sosiaalisen median markkinointia, jossa kerrottiin erityisesti tästä aiheesta ja vastattiin yhteisödialogissa nousseisiin huolenaiheisiin.
Hyvät väestösuhteet, monikielinen kriisiviestintä ja toimiva yhteistyö eri tahojen välillä vahvistavat osallisuutta yhteisöissä ja luovat pohjan luottamukselle, joka auttaa meitä selviämään myös tulevista kriisi- ja poikkeustilanteista.