Ajankäytön riittävyys osallisuustyössä rakentaa luottamusta

Työllisyys-, sosiaali- ja terveyspalveluissa ammattilaisen ajallinen panostus palvelun käyttäjän tilanteen hahmottamiseen vahvistaa palvelun laatua. Luottamuksellisen suhteen syntyminen palvelun käyttäjän ja ammattilaisen välille vie aikaa.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Ajankäytön riittävyys osallisuustyössä rakentaa luottamusta
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Työllisyys-, sosiaali- ja terveyspalveluissa ammattilaisen ajallinen panostus palvelun käyttäjän tilanteen hahmottamiseen vahvistaa palvelun laatua. Luottamuksellisen suhteen syntyminen palvelun käyttäjän ja ammattilaisen välille vie aikaa.

Toteutuspaikka
Opioidikorvaushoidossa olevien sosiaalisen osallisuuden vahvistamisen kehittämishanke (2016–2019). Toimintamalli on arvioitu osana Sosiaalisen osallisuuden edistämisten koordinaatiohanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden yhteistä työtä.
Paikkakunta tai maakunta
Helsinki
Toimintamallin rahoittaja
Euroopan Sosiaalirahasto (ESR)

Luotu

16.03.2020

Viimeksi muokattu

16.06.2020
Ratkaisun perusidea **

Riittävä paneutuminen asiakkaan tilanteeseen lisää työntekijän mahdollisuuksia muodostaa kattava kuva asiakkaan tilanteesta, hyödyntää verkostoja ja löytää apua. Kiireettömyys mahdollistaa myös yhteiskehittämisen, jossa asiakkaat toimivat ammattilaisten kanssa tasavertaisina.

TÄMÄ TOIMINTAMALLI ON OSALLISUUDEN PALANEN

Toimintamalli on kuvattu ja arvioitu ensi sijassa osallisuuden edistämisen näkökulmasta. ”Osallisuuden palaset” edistävät erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta.

Toimintaympäristö **

Opioidikorvaushoidossa olevien sosiaalisen osallisuuden vahvistamisen kehittämishankkeen sekä Liftin että Kiertävän kokouksen toiminta kiinnittyy palvelujärjestelmään ja muihin korvaushoidon toteuttajatahoihin (esim. hankkeen hallinnoiva taho A-klinikkasäätiö ja EHYT ry).

Liftin matalan kynnyksen toiminta käynnistyi palvelun käyttäjien ehdotuksesta. He halusivat tehdä korvaushoidon odotustiloista paikkoja, joista saa tukea arkisiin asioihin. Yhteiseen tilaan on ollut mahdollista jäädä viettämään aikaa lääkkeenjaon jälkeen. Samoin kuin idea Lifti-työtoiminnasta, myös idea Kiertävien kokousten kehittämisestä oli palvelun käyttäjien. He havaitsivat, että korvaushoidon toteuttamisen käytännöt vaihtelivat paljon. Eri terveysasemien henkilökunnalla oli erilainen tietämys ja kokemus aiheesta.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Sekä Liftin että Kiertävän kokouksen toiminta on suunnattu opioidikorvaushoidossa oleville sekä ammattilaisille.

Kiire ja riittämätön asiakastuntemus estävät ammattilaisia muodostamasta kokonaisvaltaista kuvaa korvaushoidon kehittämistarpeista.

Yhteisessä kehittämistyössä on mahdollista kokea ammatillista kasvua. Työntekijän tyytyväisyys kasvaa, kun hän ehtii tehdä työnsä kunnolla ja huomaa, että korvaushoidossa olevan on mahdollista nousta myös vaikeasta elämäntilanteesta. Työntekijän usko yhdenvertaiseen suhteeseen korvaushoidossa olevan kanssa vahvistuu.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

AIKAA MUUTOKSEN TOTEUTTAMISEEN

Asiakastyön krooninen ajanpuute ja tehokkuusvaatimukset voivat johtaa ammattilaisen riittämättömyyden tunteeseen. Kiire estää ammattilaisia saamasta kunnollista käsitystä asiakkaan koko tilanteesta. Palvelussa ei välttämättä päästä yhteisymmärrykseen asiakkaan tarpeista, eikä löydetä tarvittavaa apua. Kokonaisvaltainen käsitys palvelun käyttäjän tilanteesta vahvistaa myös ammattilaisten omaa osallisuutta työssään. Työtyytyväisyys paranee silloin, kun on riittävästi aikaa tehdä työnsä kunnolla ja onnistuu vahvistamaan asiakkaan toimijuutta. Palvelun käyttäjä voi löytää korvaushoidosta yhteistyön ja kuntoutumisen avulla polun kohti opiskelu- tai työelämää. Yhdessä kehittäminen vaatii avoimuutta ja luottamusta, joiden toteuttaminen ja rakentaminen vaativat aikaa.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

OSALLISUUDEN OSA-ALUEET; AJANKÄYTTÖ MAHDOLLISTAA KUULLUKSI TULEMISEN JA OMAAN TYÖHÖN VAIKUTTAMISEN

  1. Osallisuus omassa elämässä
  2. Osallisuus vaikuttamisen prosesseissa
  3. Osallisuus yhteisestä hyvästä

Palvelun käyttäjät tulevat kuulluiksi ja sosiaaliset ja työelämässä tarvittavat taidot vahvistuvat. Ammattilaiset oppivat tuntemaan korvaushoidossa kävijöitä ja pystyvät vastaamaan näiden tarpeisiin paremmin. (1) Korvaushoidossa olijat pääsevät vaikuttamaan hoitoon ja löytävät yhteyksiä voimavaroihinsa ehkä laajemminkin. Ammattilaiset pääsevät vaikuttamaan hoitokäytäntöihin, niihin liittyvään kulttuuriin ja omaan työhönsä. (2) Osallistujat saavat monipuolisempia rooleja (1) panostaessaan yhteiseen hyvään (3). 

Toimintamalli on osa laajempaa osallisuuden edistämisen kokonaisuutta, joka kokoaa yhteen vastaavanlaisia heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta edistäviä toimintamalleja: 

 

ARVIOINTI (PDF-LIITE)

Malli on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehitettyjen osallisuuden osa-alueiden ja lupaavan käytännön kriteerien näkökulmasta osana Sosiaalisen osallisuuden edistämishanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Matalan kynnyksen työtoiminta ja yhteiskehittäminen

Korvaushoidossa olevien palveluja kehitetään eri yksiköissä eri tavoilla, sillä toiminnan kehittämiselle ei ole laadittu yhtenäistä ohjeistusta.

Lifti-mallissa korvaushoidossa olevat ideoivat korvaushoitoa antavan yksikön odotusaulaan matalan kynnyksen toimintaa. Matalan kynnyksen toiminta vaatii tilaa, joten odotusaulaa laajennettiin. Laajennuksen jälkeen odotustilasta sai ohjausta ja vertaistukea. Korvaushoidossa olevat opastivat toisiaan esimerkiksi Kelassa ja sosiaalitoimessa asioimisessa aulan tietokoneilla. Odotustilaan otettiin työtoimintaan kolme henkilöä, jotka olivat itse korvaushoidossa. He tukivat odotustilaan saapuvia asiakkaita, neuvoivat heitä ja auttoivat arkisissa askareissa. Työtoimintaan osallistuvat saivat puheenvuoron korvaushoidon infotilaisuuksissa, joissa he kertoivat omista kokemuksistaan korvaushoidossa. Harjoittelun aikana vahvistettiin arjen hallintaa ja sosiaalisia taitoja sekä pyrittiin löytämään osallistujien omia vahvuuksia, jotta opiskelu- ja työelämään siirtyminen ja asiointi viranomaisten kanssa helpottuisi.

Kiertävän kokouksen mallissa koordinaatiosta vastaava henkilö kutsuu korvaushoidon yksiköiden henkilöstön ja palvelun käyttäjät kuukauden tai kahden välein kokouksiin. Kokous kiertää, eli vuorollaan kokoonnutaan eri toimijoiden tiloissa. Tarkoituksena on lisätä ymmärrystä eri paikoissa toimivien ammattilaisten kesken hyödyntäen samalla käyttäjien kokemustietoa. Kokouksissa vaihdetaan tietoa ja käsitellään korvaushoidon toimintaa kuten seulakäytäntöjä, lomaoikeuksia ja sitä, miten asioita voisi parantaa korvaushoidossa olevien näkökulmasta. Palvelun käyttäjien osallistuminen kokouksiin on lisännyt myös heidän ymmärrystään hoitotyöstä.

Luottamuksen rakentaminen ja kiireettömyys

Mielenterveys- ja päihdepalveluiden ammattilaisten haasteena on saada palvelun käyttäjä luottamaan itseensä ja toisiin ihmisiin. Luottamus syntyy vuorovaikutuksessa silloin, kun asioita tehdään yhdessä. Ristiriitojen ratkaisuun saadaan välineitä yhteisestä kehittämistyöstä. Esimerkiksi Kiertävän kokouksen -hankkeessa ymmärrys korvaushoidossa olevia kohtaan kasvoi, koska terveysasemien työntekijät ja palvelun käyttäjät tapasivat toisiaan säännöllisin väliajoin.

Työtapa, jossa ammattilainen luottaa palvelun käyttäjään vaatii ajan lisäksi sekä työntekijältä että palvelun käyttäjältä kärsivällisyyttä. Työtapa edellyttää korvaushoidon tuntemusta, vuorovaikutustaitoja, keskeneräisyyden sietämistä ja hyvää ammatillista itsetuntoa asiakastilanteissa.

Kehittämistehtävissä työntekijä muuttuu palvelun käyttäjän kumppaniksi. Hän toimii ryhmän jäsenenä, mutta varmistaa myös, että ongelmiin löydetään ratkaisu, ja että yhteiset pelisäännöt löytyvät.  Palvelun käyttäjien ideoimien yhteistyömallien toteuttamisen myötä korvaushoidossa olevien itsetunto vahvistui ja luottamus hoitajia kohtaan kasvoi. Kiireetön kohtaaminen luo turvallisuutta. Turvallisessa ympäristössä voi ennakoida tapahtumia.

Kiertävän kokouksen -toiminnan osalta keskeistä on ollut kokeilemalla kehittäminen. Hankkeessa on ennakkoluulottomasti kokeiltu palvelun käyttäjien ehdotuksia.

Prosessien avaaminen

Kehittäessä palveluita yhdessä palvelun käyttäjien kanssa, on tärkeää kertoa palvelun käyttäjille miksi henkilökunta toimii tietyllä tavalla. On hyvä selventää, mitkä ovat asioita, joista päättää viranomainen. Palvelun käyttäjälle voidaan kertoa miksi lääkettä joutuu jonottamaan, miten tilanne etenee ja mitä asioita työntekijät kirjaavat järjestelmiinsä.  Asioiden selittäminen auttaa ymmärtämään prosessia, hälventää epäluuloja ja rauhoittaa ihmistä. Tässä hankkeessa havaittiin, että ymmärrys työntekijöiden työtä kohtaan kasvoi ja vuorovaikutus muuttui. Samalla halu osallistua hoidon ja oman elämän kehittämiseen voimistui.  Lifti-hankkeessa myös odotustilojen turvallisuus lisääntyi.

Omien voimavarojen löytäminen ja vaikuttaminen

Hoitoprosesseissa olevilla ihmisillä ei välttämättä ole tilaisuutta näyttää osaamistaan. Heidän tietotaitonsa voi jäädä hyödyntämättä. Ennen toiminnan käynnistymistä palvelun käyttäjät kokivat, etteivät pysty vaikuttamaan korvaushoitojärjestelmään, eivätkä omaan hoitoonsa, saati laajemmin yhteiskunnallisiin asioihin. Hankkeen seurauksena korvaushoidossa olevat pystyivät osallistumaan korvaushoidon kehittämiseen. Monet kokivat, että toiminta tarjosi kanavia vaikuttaa hoitojärjestelmään ja korvaushoitoon liittyvään stigmaan.

Luottamuksen syntyessä palvelun käyttäjän rohkaistuu ottamaan valtaa ja vastuuta omasta elämästään. Palvelun käyttäjän prosessi voimavarojensa löytämiseksi vaatii kuitenkin aikaa. Palvelun käyttäjien suunnittelutyö ja heidän suunnitelmiensa toteuttaminen vaativat myös runsaasti aikaa.

Korvaushoidossa olevat vertaiset auttoivat ammattilaisia löytämään yhteisen kielen muiden hoidossa olevien kanssa. Ammattilaiset oppivat ymmärtämään, mistä korvaushoidossa on palvelun käyttäjän näkökulmasta kyse: miten huumeita käyttävä hakeutuu hoitoon ja motivoituu pitkään prosessiin. Lifti-toiminnassa palvelun käyttäjiä pyydettiin ammattilaisten rinnalle kertomaan onnistumisen kokemuksistaan. Ammattilaiset kävivät korvaushoitoa tuntevien vertaisten kanssa ammattikorkeakoulussa tapaamassa ammattiin valmistuvia ja kertomassa käytännön kokemuksistaan.

Verkostojen hyödyntäminen vaatii aikaa

Verkostomaisessa työssä voidaan solmia uusia kontakteja, sovittaa yhteen olemassa olevaa eri alojen työtä ja oppia toinen toiselta. Yhteistyö järjestöjen, hoitopaikkojen, paikallisten viranomaisten ja lähiomaisten kanssa tukee työtä. Yhteistyötahojen kanssa tehtävälle verkostotyölle on löydettävä myös oma aikansa. Ajan irrottaminen verkostotyölle vaatii johdon ymmärrystä.

Kehittäjät

Tässä kuvattu ja Sokran toimesta arvioitu toimintamalli perustuu Opioidikorvaushoidossa olevien sosiaalisen osallisuuden vahvistamisen kehittämishankkeessa (2016–2019) tehtyyn kehittämistyöhön.

Kansikuva
Ajankäytön riittävyys osallisuustyössä rakentaa luottamusta -kansikuva.

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis

Aihealueet

Ehkäisevä päihdetyö Vertaistuki Päihteet ja riippuvuudet

Ilmiöt

Arvojen muutokset Osallistuva yksilö

Kohderyhmä

Ammattilaiset Organisaatiot