Ajankäytön riittävyys osallisuustyössä rakentaa luottamusta

Matalan kynnyksen työtoiminta ja yhteiskehittäminen

Korvaushoidossa olevien palveluja kehitetään eri yksiköissä eri tavoilla, sillä toiminnan kehittämiselle ei ole laadittu yhtenäistä ohjeistusta.

Lifti-mallissa korvaushoidossa olevat ideoivat korvaushoitoa antavan yksikön odotusaulaan matalan kynnyksen toimintaa. Matalan kynnyksen toiminta vaatii tilaa, joten odotusaulaa laajennettiin. Laajennuksen jälkeen odotustilasta sai ohjausta ja vertaistukea. Korvaushoidossa olevat opastivat toisiaan esimerkiksi Kelassa ja sosiaalitoimessa asioimisessa aulan tietokoneilla. Odotustilaan otettiin työtoimintaan kolme henkilöä, jotka olivat itse korvaushoidossa. He tukivat odotustilaan saapuvia asiakkaita, neuvoivat heitä ja auttoivat arkisissa askareissa. Työtoimintaan osallistuvat saivat puheenvuoron korvaushoidon infotilaisuuksissa, joissa he kertoivat omista kokemuksistaan korvaushoidossa. Harjoittelun aikana vahvistettiin arjen hallintaa ja sosiaalisia taitoja sekä pyrittiin löytämään osallistujien omia vahvuuksia, jotta opiskelu- ja työelämään siirtyminen ja asiointi viranomaisten kanssa helpottuisi.

Kiertävän kokouksen mallissa koordinaatiosta vastaava henkilö kutsuu korvaushoidon yksiköiden henkilöstön ja palvelun käyttäjät kuukauden tai kahden välein kokouksiin. Kokous kiertää, eli vuorollaan kokoonnutaan eri toimijoiden tiloissa. Tarkoituksena on lisätä ymmärrystä eri paikoissa toimivien ammattilaisten kesken hyödyntäen samalla käyttäjien kokemustietoa. Kokouksissa vaihdetaan tietoa ja käsitellään korvaushoidon toimintaa kuten seulakäytäntöjä, lomaoikeuksia ja sitä, miten asioita voisi parantaa korvaushoidossa olevien näkökulmasta. Palvelun käyttäjien osallistuminen kokouksiin on lisännyt myös heidän ymmärrystään hoitotyöstä.

Luottamuksen rakentaminen ja kiireettömyys

Mielenterveys- ja päihdepalveluiden ammattilaisten haasteena on saada palvelun käyttäjä luottamaan itseensä ja toisiin ihmisiin. Luottamus syntyy vuorovaikutuksessa silloin, kun asioita tehdään yhdessä. Ristiriitojen ratkaisuun saadaan välineitä yhteisestä kehittämistyöstä. Esimerkiksi Kiertävän kokouksen -hankkeessa ymmärrys korvaushoidossa olevia kohtaan kasvoi, koska terveysasemien työntekijät ja palvelun käyttäjät tapasivat toisiaan säännöllisin väliajoin.

Työtapa, jossa ammattilainen luottaa palvelun käyttäjään vaatii ajan lisäksi sekä työntekijältä että palvelun käyttäjältä kärsivällisyyttä. Työtapa edellyttää korvaushoidon tuntemusta, vuorovaikutustaitoja, keskeneräisyyden sietämistä ja hyvää ammatillista itsetuntoa asiakastilanteissa.

Kehittämistehtävissä työntekijä muuttuu palvelun käyttäjän kumppaniksi. Hän toimii ryhmän jäsenenä, mutta varmistaa myös, että ongelmiin löydetään ratkaisu, ja että yhteiset pelisäännöt löytyvät.  Palvelun käyttäjien ideoimien yhteistyömallien toteuttamisen myötä korvaushoidossa olevien itsetunto vahvistui ja luottamus hoitajia kohtaan kasvoi. Kiireetön kohtaaminen luo turvallisuutta. Turvallisessa ympäristössä voi ennakoida tapahtumia.

Kiertävän kokouksen -toiminnan osalta keskeistä on ollut kokeilemalla kehittäminen. Hankkeessa on ennakkoluulottomasti kokeiltu palvelun käyttäjien ehdotuksia.

Prosessien avaaminen

Kehittäessä palveluita yhdessä palvelun käyttäjien kanssa, on tärkeää kertoa palvelun käyttäjille miksi henkilökunta toimii tietyllä tavalla. On hyvä selventää, mitkä ovat asioita, joista päättää viranomainen. Palvelun käyttäjälle voidaan kertoa miksi lääkettä joutuu jonottamaan, miten tilanne etenee ja mitä asioita työntekijät kirjaavat järjestelmiinsä.  Asioiden selittäminen auttaa ymmärtämään prosessia, hälventää epäluuloja ja rauhoittaa ihmistä. Tässä hankkeessa havaittiin, että ymmärrys työntekijöiden työtä kohtaan kasvoi ja vuorovaikutus muuttui. Samalla halu osallistua hoidon ja oman elämän kehittämiseen voimistui.  Lifti-hankkeessa myös odotustilojen turvallisuus lisääntyi.

Omien voimavarojen löytäminen ja vaikuttaminen

Hoitoprosesseissa olevilla ihmisillä ei välttämättä ole tilaisuutta näyttää osaamistaan. Heidän tietotaitonsa voi jäädä hyödyntämättä. Ennen toiminnan käynnistymistä palvelun käyttäjät kokivat, etteivät pysty vaikuttamaan korvaushoitojärjestelmään, eivätkä omaan hoitoonsa, saati laajemmin yhteiskunnallisiin asioihin. Hankkeen seurauksena korvaushoidossa olevat pystyivät osallistumaan korvaushoidon kehittämiseen. Monet kokivat, että toiminta tarjosi kanavia vaikuttaa hoitojärjestelmään ja korvaushoitoon liittyvään stigmaan.

Luottamuksen syntyessä palvelun käyttäjän rohkaistuu ottamaan valtaa ja vastuuta omasta elämästään. Palvelun käyttäjän prosessi voimavarojensa löytämiseksi vaatii kuitenkin aikaa. Palvelun käyttäjien suunnittelutyö ja heidän suunnitelmiensa toteuttaminen vaativat myös runsaasti aikaa.

Korvaushoidossa olevat vertaiset auttoivat ammattilaisia löytämään yhteisen kielen muiden hoidossa olevien kanssa. Ammattilaiset oppivat ymmärtämään, mistä korvaushoidossa on palvelun käyttäjän näkökulmasta kyse: miten huumeita käyttävä hakeutuu hoitoon ja motivoituu pitkään prosessiin. Lifti-toiminnassa palvelun käyttäjiä pyydettiin ammattilaisten rinnalle kertomaan onnistumisen kokemuksistaan. Ammattilaiset kävivät korvaushoitoa tuntevien vertaisten kanssa ammattikorkeakoulussa tapaamassa ammattiin valmistuvia ja kertomassa käytännön kokemuksistaan.

Verkostojen hyödyntäminen vaatii aikaa

Verkostomaisessa työssä voidaan solmia uusia kontakteja, sovittaa yhteen olemassa olevaa eri alojen työtä ja oppia toinen toiselta. Yhteistyö järjestöjen, hoitopaikkojen, paikallisten viranomaisten ja lähiomaisten kanssa tukee työtä. Yhteistyötahojen kanssa tehtävälle verkostotyölle on löydettävä myös oma aikansa. Ajan irrottaminen verkostotyölle vaatii johdon ymmärrystä.

Kehittäjät

Tässä kuvattu ja Sokran toimesta arvioitu toimintamalli perustuu Opioidikorvaushoidossa olevien sosiaalisen osallisuuden vahvistamisen kehittämishankkeessa (2016–2019) tehtyyn kehittämistyöhön.