Lapsen kehitysvamman tunnistaminen, diagnostiikka ja tarpeenmukaiset palvelut -palveluketju, Pohjois-Pohjanmaan hva (RRP, P4, I1)
Toimintamalli kuvaa alle 18-vuotiaan kehitysvammaisen lapsen palveluketjun Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella, johon sisältyy kehitysvamman tunnistaminen, diagnosointi sekä lapsen tarpeenmukaiset palvelut.
Toimintamallin nimi
Toimintamalli kuvaa alle 18-vuotiaan kehitysvammaisen lapsen palveluketjun Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella, johon sisältyy kehitysvamman tunnistaminen, diagnosointi sekä lapsen tarpeenmukaiset palvelut.
Toimintamallissa kuvataan kehitysvammaisen lapsen (alle 18 vuotta) palveluketju. Ketju sisältää kehitysvamman tunnistamisen ja diagnosoinnin prosessin sekä kehitysvammaisen lapsen tarpeenmukaiset palvelut. Ketju alkaa huolen heräämisestä ja kehitysviiveen ja/tai oppimishaasteiden tunnistamisesta edeten diagnostiikkaan ja sen jälkeisiin palveluihin. Se sisältää kuvaukset perustason asiantuntijoiden tehtävistä, monialaisesta yhteistyöstä ennen erityistasolle lähettämistä, aiheet erityistasolle lähettämiseen sekä kehitysvammaisen lapsen tarpeenmukaiset palvelut diagnoosin jälkeen. Palveluketjun kohderyhmänä ovat lasten kanssa työskentelevät sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset.
Kehitysvamman varhaisen tunnistamisen tueksi on kehitetty kehitysvamman tunnistamistyökalu, joka on tarkoitettu ensisijaisesti Pohteen perustason sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten käyttöön. Tunnistamistyökaluun on kuvattu erilaisia herätteitä ja haasteita, joita voi ilmetä lapsilla, joilla epäillään kehitysvammaa. Kehitysvamman tunnistamistyökalun tavoitteena on, että huolen herätessä lapsi ohjautuu oikean tuen piiriin ja tarvittaviin jatkotutkimuksiin hyvissä ajoin, ennen ongelmien kasaantumista.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (Pohde) on yksi Suomen 21 hyvinvointialueesta, joka on aloittanut toimintansa 1.1.2023. Pohde vastaa yli 400 000 asukkaan hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta. Työntekijöitä Pohteella on lähes 19 000. Pohteen toiminta-alue on maantieteellisesti laaja, alueeseen kuuluu 30 kuntaa.
Pohteen tavoitteena on väestön hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden parantuminen sekä palvelutarpeiden väheneminen. Yhdenvertaisuus, osallisuus, vastuullisuus ja vaikuttavuus ovat johtotähtiä. Tällä hetkellä hyvinvointialueen sisällä on eroja palveluihin pääsyssä ja toimintamalleissa, joita kehittämistyöllä pyritään pienentämään. Toimintojen kehittämisen avulla alueen asiakkaat saavat yhteen sovitettuja, monialaisella yhteistyöllä toteutettuja ja sujuvammin toimivia sosiaali- ja terveyspalveluja.
Suomessa kehitysvammaisuuden esiintyvyys on suunnilleen sama kuin muissa länsimaissa. Suomessa kehitysvammaisia henkilöitä on noin 50 000. Heistä suurin osa, runsas 90 % on lievästi (60 %) tai keskiasteisesti (30 %) kehitysvammaisia.
Pohteen alueella on noin 4000 kehitysvammaista. Erikoissairaanhoidon kehitysvammatutkimuksiin jonottaa noin 100 lapsi- ja aikuisasiakasta. Arvioidaan, että Suomessa on jopa tuhansia kehitysvammaisia ihmisiä, joilla ei ole diagnoosia.
Kehittämistyöhön osallistuu koulutettu kokemustoimija. Lisäksi asiakkaiden näkökulmia ja kokemuksia kartoitetaan pitämällä asiakasraateja sekä pyytämällä heiltä kommentteja ja kehittämisehdotuksia ketjusta sekä sen sisällöstä.
Toimintamallin juurruttaminen Pohteen alueen sote-ammattilaisille edellyttää suunnittelua, toteutusta sekä arviointia. Johdon tuki on keskeisessä roolissa toimintamallin juurtumisessa käytäntöön.
Toimintamallin juurruttamisen vaiheet
- Suunnitelman laatiminen ja esitteleminen eri toimi- ja palvelualueiden johtoryhmissä tarvittavien linjausten saamiseksi
- Johdon sitouttaminen ja linjaukset
- Sisäinen ja ulkoinen viestintä; ketjusta tiedottaminen erilaisten viestintäkanavien kautta
- Juurruttamisen käytännön toteuttaminen; ketjun esitteleminen hyvinvointialueen henkilöstölle avoimissa info-tilaisuuksissa Teamsin välityksellä
- Tunnistamistyökalu, palveluketju ja koulutukset liitetään osaksi yksiköiden perehdytys- ja koulutussuunnitelmia
- Arviointi
-
Palveluketjun ylläpito- ja päivittämisvastuu siirtyy prosessinomistajalle hankeajan jälkeen
Lapsen kehitysvamman tunnistaminen, diagnostiikka ja tarpeenmukaiset palvelut -palveluketju on kehitetty ja otettu käyttöön Pohteen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten työn tueksi.
Työkalu kouluikäisen lapsen kehitysvamman varhaisen tunnistamisen tueksi on kehitetty ja otettu käyttöön.
Ammattilaisten kehitysvammaosaamista on vahvistettu koulutuskokonaisuuden avulla.