Arjen sankarit, miehet kuntoon ja työllistymisen polulle
Arjen sankarit, miehet kuntoon ja työllistymisen polulle -hankkeen tavoitteena on kehittää hyvinvointia ja toiminta- ja työkykyä parantava sekä terveisiin elintapoihin ohjaava maakunnallinen toimintamalli työelämän ulkopuolella oleville, työikäisille miehille.
Toimintamallin nimi
Arjen sankarit, miehet kuntoon ja työllistymisen polulle -hankkeen tavoitteena on kehittää hyvinvointia ja toiminta- ja työkykyä parantava sekä terveisiin elintapoihin ohjaava maakunnallinen toimintamalli työelämän ulkopuolella oleville, työikäisille miehille.
Arjen sankarit, ravitsemusterveyden edistämisen ja kuntoutumisen polku on rakennettu työelämän ulkopuolella oleville, työikäisille miehille.
Työikäinen työelämän ulkopuolella oleva mies asioi TE- / työllisyys-/ kuntouttavissa tai sote-palveluissa. Palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä tunnistetaan tarve elintapojen kohentamiselle. Mies ohjataan kuntoutumisen ja ravitsemusterveyden edistämisen polulle, joka on osa asiakkaan työllistymistä edistäviä toimia ja voi olla ensimmäinen askel työllistymisen polulla. Toimintamalli istuu hyvin osaksi kuntouttavaa työtoimintaa, sosiaalista kuntoutusta ja mielenterveyden palveluita.
Polku alkaa Hyvinvointia ruoasta -ruoanvalmistusryhmällä tai Hyvä arki -ryhmällä. Molemmat ryhmät sisältävät teemoja terveellisistä elintavoista ja painopiste on terveellisessä ravitsemuksessa. Ryhmässä miehet valmistavat ruokaa, perehtyvät terveelliseen ravitsemukseen ja muihin terveyttä edistäviin elintapoihin sekä asettavat tavoitteita omien elintapojensa parantamiseksi. Kuntouttavan työtoiminnan tai sosiaalisen kuntoutuksen tai mt-palvelujen ammattilaisen työparina ryhmissä on esim. ravitsemusterapeutti, muu ravitsemusalan ammattilainen tai toimintaterapeutti. Muita ryhmien aikana miesten tukena olevia ammattilaisia ovat terveydenhoitaja tai sairaanhoitaja ja sosiaaliohjaaja. Jokainen asiantuntija osaltaan auttaa ja tukee ryhmään osallistuvia miehiä tieto-, taito- ja osaamishaasteissa. Lisäksi toimintaan osallistuvat eri toimijat kunnan liikunta- ja hyvinvointipalveluista tarjoamalla toimintaa miehille heidän kokonaishyvinvointinsa edistämiseksi.
Toimintamalli sisältää terveysmittaukset (pituus, paino, BMI, vyörtärön ympärys, verenpaine, verensokeri, diabetesriksitesti) ja työ- ja toimintakykyarvion Kykyviisarilla mitattuna ryhmän alussa sekä ½ v ja 1v hyvinvointitapaamisilla.
Pohjois-Pohjanmaalla on pitkä ja ansiokas historia maakunnallisen hyvinvointiyhteistyön edistämisessä ja kuntien
hyvinvointijohtamisen tukemisessa. Pohjois-Pohjanmaan maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen
valmistelussa kehitettiin kansallisesti ainutlaatuinen ihmislähtöinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte)
toimintamalli. Työ on jatkunut meneillään olevassa sote-uudistuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuun siirtyessä kunnilta ja kuntayhtymiltä 21 hyvinvointialueelle vuoden 2023 alusta lukien.
Arjen sankarit -hankkeen valmistelussa on huomioitu Pohjois-Pohjanmaan maakunnallisen hyvinvointityön tavoitteet mm. tiivistämällä työllistymistä edistävien palvelujen, järjestöjen ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin välistä yhteistyötä pohjoispohjalaisten miesten hyvinvoinnin edistämiseksi.
Viime vuosien uutisointi on nostanut esille suomalaisten miesten vauhdikkaan syrjäytymisen. Toiminta- ja työkyvyn säilyminen sekä työn merkitys syrjäytymisen ehkäisyssä on tärkeä. Tulevaisuuden kannalta on huolestuttavaa, että yli 21 prosenttia 20-54-vuotiaista pohjoispohjalaisista miehistä ei uskonut jaksavansa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka.
FinSote-tutkimuksen 2017-2018 tulosten mukaan koulutustasolla on jonkin verran tai merkittävästi yhteyksiä miesten
työkykyyn, terveyskäyttäytymiseen ja muihin hyvinvoinnin osatekijöihin. Pohjoispohjalaisten miesten matala
koulutustaso lisää todennäköisyyttä esim. koetun työkyvyn heikentymiselle (matala koulutus 34 vs. korkea koulutus 20 %) ja kokemukseen siitä, ettei jaksa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka (matala koulutus 33 vs. korkea koulutus 8 %). Matala koulutustaso lisää myös todennäköisyyttä siihen, että
• kokee terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi
• kokee toimintarajoituksia terveysongelman vuoksi
• kokee masennusta
• käyttää kasviksia ja hedelmiä vähän
• joutuu tinkimään ruuasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä rahan puutteen vuoksi
• käyttää liikaa alkoholia
• ei osallistu kerhon, järjestön, yhdistyksen, harrastusryhmän tai hengellisen tai henkisen yhteisön toimintaan
(esimerkiksi urheiluseura, asukastoiminta, puolue, kuoro, seurakunta)
Valmis Arjen sankarit -toimintamalli mahdollistaa toimintamallin juurruttamisen.
Toimintamallin juurruttaminen onnistuu, kun eri toimijat ja palvelun käyttöönottajat osallistetaan toimintamallin kehittämiseen ja järjestetään tarvittava tuki toimintamallin käyttöönotolle. Toimintamallin jatkuvuuden kannalta oleellista on, että toimintamallin osaset otetaan osaksi työllistymistä edistäviä ja kuntouttavia palveluja sekä mahdollistetaan riittävät resurssit toiminnan järjestämiseen kuntouttavassa työtoiminnassa ja sosiaalisessa kuntoutuksessa. Käyttöönotto edellyttää yhteisiä kokouksia palvelusta vastaavan johdon ja toimintaan osallistuvien ammattilaisten kanssa sekä käyttöönottokoulutuksia ja paikallisista käytännöistä sopimista. Toiminnan vaikutusten ja vaikuttavuuden mittaaminen edistävät toimintamallin juurruttamista. Lisäksi toiminnan juurruttaminen edellyttää aktiivista ja säännöllistä tiedottamista sekä toimintamallin päivittämistä yhteistyössä verkoston kanssa.
Toiminnan järjestäminen edellyttää, että asiakkaan tarve elintapavalmennukselle tunnistetaan ja kartoitetaan. Kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaille tulee tehdä arviointi ennen sosiaalityön asiakkuuden aloittamista. Asiakkaan aktivointi- tai asiakassuunnitelman tulee sisältää maininta terveyttä edistäviin elintapoihin tukemisesta.
Arjen sankarit -toimintamallin juurruttamista edistetään Pohjois-Pohjanmaalla osana työkyvyn tuen toimintamallia. Lisäksi toimintamalli on otettu yhdeksi hyväksi käytännöksi Ruokaviraston verkkosivuille työikäisten ravitsemuksen edistämisessä.
Asiakkaiden sitoutumista toimintaan edistää tutun ohjaajan toimiminen ryhmässä ohjaajana, sopiva ryhmän koko ja toimivat tilat. Sopiva ryhmän koko on 3-6 osallistujaa. Ryhmäkokoon vaikuttaa, ohjaako ryhmää yksi vai kaksi ohjaajaa. Lisäksi annettavien tehtävien ja kirjallisten ohjeiden määrä ja vaativuus on suunniteltava kohderyhmä huomioiden.
Kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen ohjaajille on järjestetty Hyvinvointia ruoasta -ohjaajakoulutusta. Koulutus koostuu kahdesta iltapäivän koulutuskokonaisuudesta. Kesto 3 tuntia / koulutusiltapäivä. Koulutus sisältää oman ryhmän suunnittelun. Hankeasiantuntijat (ravitsemusterapeutti, ruoka- ja elintarvikeasiantuntija ja terveydenhoitaja) toimivat tukena ja sparraajina ohjaajille ryhmän suunnittelussa ja ohjaamisessa.
Hyvinvointia ruoasta -ohjaajakoulutus
1. koulutusiltapäivän ohjelma
Hyvinvointia ruoasta -ryhmä miehille, mitä se on?
- Tervetuloa koulutukseen ja tullaan tutuiksi
- Hyvinvointia ruoasta -ryhmä osana kuntouttavaa työtoimintaa ja sosiaalista kuntoutusta
- Perehdytään Hyvinvointia ruoasta -ryhmämalliin ja ohjaajan oppaaseen
- Ideapaja: Mistä lähden liikkeelle ryhmän suunnittelussa ja käynnistämisessä?
- Mitä tukea tarvitsen ryhmän ohjaamiseen?
- Ryhmän aikataulu
- Ryhmän koko
- Tilat ja välineet
- Ohjaajat
- Ryhmästä tiedottaminen ja osallistujien rekrytointi
- Oman ryhmän suunnittelu -välitehtävä ja kysymykset
2. koulutusiltapäivän ohjelma
Hyvinvointia ruoasta –ryhmä käyntiin!
- Tervetuloa ja porinahetki
- Välitehtävän purku
- Eväitä ryhmän ohjaamiseen (elintapamuutosvalmius ja tuki muutoksen eri vaiheissa, motivaatio ja pystyvyys, ohjaajan ja ryhmän tuki elintapamuutoksessa)
- Ravitsemusohjauksen työvälineet ja kotitehtävät
- Hyvinvointia ruoasta –ohjaajan opas
- Muut elementit polulla
- Jatkotyöskentelystä sopiminen
- Kysymykset ja palaute
Kansikuva
