Asiakasosallisuusryhmät vammaispalvelujen yhteiskehittämisessä

Asiakkaat ja työntekijät kehittävät yhdessä vammaispalveluja asiakasosallisuusryhmissä.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Asiakasosallisuusryhmät vammaispalvelujen yhteiskehittämisessä
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Asiakkaat ja työntekijät kehittävät yhdessä vammaispalveluja asiakasosallisuusryhmissä.

Toteutuspaikka
Osallisuuden varmistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen vammaissosiaalityön asiakasprosessissa (VamO) (ESR 2016–2019). Arvioitu osana Sokra-koordinaation ja ESR TL5 -hankkeiden yhteistä Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.
Paikkakunta tai maakunta
Valtakunnallinen
Toimintamallin rahoittaja
Euroopan Sosiaalirahasto (ESR)

Luotu

24.03.2020

Viimeksi muokattu

15.06.2020
Ratkaisun perusidea **

Asiakkaat vaikuttavat palvelujen ja käytäntöjen kehittämiseen sekä arvioivat niitä yhdessä työntekijöiden kanssa. Työntekijät saavat ryhmistä tukea ja uusia näkökulmia työhönsä.

TÄMÄ TOIMINTAMALLI ON OSALLISUUDEN PALANEN

Toimintamalli on kuvattu ja arvioitu ensi sijassa osallisuuden edistämisen näkökulmasta. ”Osallisuuden palaset” edistävät erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta.

Toimintaympäristö **

Osallisuusryhmien avulla edistetään YK:n vammaisten oikeuksien sopimuksen toimeenpanoa. Asiakasosallisuusryhmät muodostettiin, jotta saataisiin vahvistettua asiakkaiden näkökulmaa palveluiden suunnittelussa ja niiden arvioinnissa. Tutkimus- ja kokemustiedon mukaan vammaisten asiakkaiden edustus heidän omien palveluittensa kehittämisessä on ollut vähäistä. Käytäntö kiinnittyy kuntaan, mutta myös järjestöt tai yksityiset palveluntuottajat voivat hyödyntää sitä. Toimintamalli soveltuu myös muihin sosiaalipalveluihin.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Asiakasosallisuusryhmä kootaan vammaispalvelujen asiakkaista tai heidän omaisistaan. Toimintaa voidaan järjestää yleisenä tai kohdennetusti eri asiakasryhmille, kuten lapsille, nuorille, aikuisille tai vammaispalveluja käyttävien omaisille. Toiminta voi myös eriytyä palveluittain esimerkiksi henkilökohtaisen avun tai kuljetuspalveluiden kehittämiseen. Ryhmiä voi olla organisaatiossa yksi tai useampia. Mukana ryhmässä on myös vammaispalveluissa työskenteleviä sosiaalityöntekijöitä ja ohjaajia, jotka saavat uusia näkökulmia työhönsä kehittäessään toimintaa asiakkaiden kanssa. Juurruttamista edistää monen asiakkaan ja työntekijän osallistuminen ryhmään, jolloin toiminta tulee tutuksi laajemmin organisaatiossa, vaikka vastuu ryhmistä olisi yhdellä työntekijällä.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

ASIAKASOSALLISUUSRYHMÄT YHTEISKEHITTÄVÄT PALVELUITA

Asiakasosallisuusryhmissä asiakkaat ja työntekijät kehittävät ja arvioivat vammaispalveluita ja niiden toimintakäytäntöjä kumppaneina. Kehitettävää ja arvioitavaa toimintaa voi olla tiedotus ja neuvonta asiakkaille, palveluissa käytettävät lomakkeet, palvelutarpeen arvioinnin prosessi, palvelusuunnittelu, erilaisten työssä käytettävien menetelmien ja välineiden toimivuus tai asiakkaiden ja työntekijöiden välinen kohtaaminen ja vuorovaikutus. Ryhmän jäsenet voivat myös arvioida vammaispalveluissa tehtäviä tutkimuksia, selvityksiä ja ohjeistuksia. Vammaispalveluorganisaatiot, kuten kunnat, palvelujen asiakkaat ja työntekijät päättävät yhdessä ryhmien toimintatavoista ja sisällöistä. Ryhmä arvioi nykyisiä käytäntöjä ja esittää uusia ideoita toteutukseen. Toiminta dokumentoidaan ja tuotettu tieto viedään organisaatiossa eteenpäin. Kehittämisideat testataan käytännössä ja arvioidaan ryhmän kanssa, minkä jälkeen tavoitteena on juurruttaa hyviksi tai lupaaviksi todetut käytännöt.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

OSALLISUUDEN OSA-ALUEET:

  1. Osallisuus omassa elämässä
  2. Osallisuus vaikuttamisen prosesseissa
  3. Osallisuus yhteisestä hyvästä

Asiakas ja työntekijä toimivat ryhmässä tasavertaisina kehittäjinä kehittäjäkumppaneina, mikä tasoittaa valta-asetelmaa heidän välillään. Asiakkaan osallisuus omaa elämäänsä koskevissa palveluissa vahvistuu. (1) Vaikuttamisen kokemuksen lisäksi vertaisuuden kokemus asiakkaille on ollut merkityksellistä ryhmään osallistumisessa. (1,2) Yhteiskehittäminen tuottaa työntekijöille kokemuksia työn merkityksellisyydestä sekä uutta ymmärrystä asiakkaiden tilanteista. (1,2)

Toimintamalli on osa laajempaa osallisuuden edistämisen kokonaisuutta, joka kokoaa yhteen vastaavanlaisia heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta edistäviä toimintamalleja.

Toimintamalli on osa laajempaa osallisuuden edistämisen kokonaisuutta, joka kokoaa yhteen vastaavanlaisia heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta edistäviä toimintamalleja: 

ARVIOINTI (PDF-LIITE)

Malli on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehitettyjen osallisuuden osa-alueiden ja lupaavan käytännön kriteerien näkökulmasta osana Sosiaalisen osallisuuden edistämishanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

TYÖSKENTELYN TAVOITTEET

Ryhmää muodostettaessa on tärkeää tunnistaa toimintaympäristö ja siinä esiin tulevat vammaispalvelujen kehittämistarpeet, jotta ryhmällä on aidosti mahdollisuus vaikuttaa, eikä sen toiminta jää irralliseksi.

Mukaan toivotaan ihmisiä eri vammaisryhmistä, ihmisiä joilla on erilaisia palvelutarpeita, eri palveluiden käyttäjiä eri ikäryhmistä ja sukupuolista. On tärkeää saada mukaan myös sellaisia, joita ei yleensä tai aiemmin ole kuultu osana palvelujen kehittämistä.

Toiminta merkitsee toimintakulttuurin muutosta kohti asiakkaiden ja työntekijöiden kumppanuutta. Osallisuusryhmien ideoita toteutetaan, jolloin uudet käytännöt ovat aiempaa moniäänisempiä. Ryhmien toiminta ylläpitää organisaatioissa myös yhteiskehittäjyyttä ja yhdessä tekemisen ilmapiiriä.

OSALLISTUMISEN KYNNYKSEN MADALTAMINEN

Osallisuusryhmätoiminta pyritään järjestämään niin, että mahdollisimman moni erilaisissa elämäntilanteissa pystyisi osallistumaan. Yksilölliset tuen tarpeet otetaan huomioon. Tapaamista järjestettäessä huomioidaan työskentelyn tapa, ajankohta, kesto, sijainti ja matkojen järjestely kokoontumispaikalle. Käytössä on esimerkiksi puhetta tukevat ja/tai korvaavat kommunikointimenetelmät, induktiosilmukka, viittomakielen tulkit, puhetulkit ja yleisavustajat. Yhdessä suunniteltu tapaamisrunko voidaan tarvittaessa kuvittaa helpommin hahmotettavaksi. Esteettömyys voi tarkoittaa sitä, että ohjaajia on riittävästi ja he osaavat tukea osallistujia oikealla tavalla.                            

Vammaisuudesta johtuvat erityiskustannukset eivät saa olla este osallistumiselle. Osallistumisen kulut korvataan ja asiakkaille maksetaan osallistumisesta palkkio. Työntekijöille varataan riittävästi aikaa osallisuusryhmien järjestämiseen. Ryhmän jäsenyys on määräaikainen, jotta useampi pääsisi mukaan.

TYÖSKENTELYTAVAT

Ryhmään osallistuvien asiakkaiden toimintakykyrajoitteiden skaala voi olla laaja. Esteettömyyttä osallistumiseen ja ryhmään sitoutumiseen on hyvä pohtia monesta näkökulmasta. Pyrkimyksenä on nostaa esiin asiakkaiden erilaisia tarpeita, mikä vaatii aktiivista osallistumista. Asiakkaiden aktiivinen panos ryhmään rikastuttaa kehittämistyötä.

Kokoontumisten tiheys ja teemojen laajuus vaihtelevat. Tapaamisia voi olla vain muutaman kerran vuodessa tai vaikka joka toinen kuukausi. Tapaamisten pituus vaihtelee, joskus voidaan käsitellä yksittäistä asiaa, jolloin kokous saattaa olla varsin nopea. Konkreettinen ja hyvin rajattu aihe saattavat madaltaa kynnystä osallistua ryhmän toimintaan. Tällöin houkuttimena on ryhmässä käsiteltävän asian suora kosketus omaan tilanteeseen. Ryhmät tarjoavat yhteiskehittämisen ohella vertaistukea.

Ryhmän toimintaa arvioidaan ja sen toimintaa ja kokoonpanoa muokataan tarvittaessa arvion pohjalta.

REKRYTOINTI

Osallistujia ryhmään voidaan etsiä lähettämällä heille henkilökohtainen kutsu, tiedottamalla ryhmästä laajasti tai esimerkiksi vammaisjärjestöjä hyödyntäen. Lisäksi osallistujia voidaan saada mukaan aloittamalla ryhmän toiminta asiakkaiden lähiympäristössä esimerkiksi asumisyksiköissä.

LAPSILLE ERILAISIA TAPOJA ILMAISTA AJATUKSIAAN

Asiakasosallisuusryhmä voidaan järjestää lapsille, jotta saataisiin tietoa heidän kokemuksistaan suoraan sen sijaan, että kysyttäisiin palveluista heidän vanhemmiltaan. Lapset saavat tuetusti ja rauhassa ilmaista näkemyksiään vammaispalvelujen käytännöistä ja palveluista. Lapsia rohkaistaan vaikuttamaan ryhmän sisältöön ja toteutukseen.

Palveluista keskustelua edesauttaa työntekijöiden ja lasten kunnollinen tutustuminen ryhmässä. Ohjaajien määrän lisäksi heidän osaamisensa on oleellista.  Osaavat ohjaajat eivät yliohjaa tilanteita, mutta mahdollistavat eri tavoin osallistumisen. Lapset pääsevät päättämään ryhmän sisältöä koskevista asioista, kuten ryhmän pelisäännöistä. Keskustelun etäännyttäminen omasta elämästä helpottaa asioista puhumista. Tätä varten tapaamisissa voi olla mukana palveluita käyttävä hahmo, kuten VamO-hankkeessa oli 10-vuotias Dino-hahmo, jonka välityksellä puhuttiin lasten näkemyksistä arjesta ja palveluista. Dinon avulla käsiteltiin esimerkiksi liikkumiseen liittyviä tarpeita ja apuvälinetarpeita sekä sitä, millainen olisi hänelle hyvä vammaissosiaalityön tapaaminen.

Kokoontumiset on hyvä ajoittaa niin, että lapsilla on energiaa tehdä tehtäviä. Ympäristön virikkeisyys vaikuttaa tehtäviin keskittymiseen. Tilaisuuden rakenteen suunnittelu on tärkeää, jotta tehtävät tulevat tehdyiksi. Lasten kanssa käytettävät puhetta korvaavat ja tukevat menetelmät toimivat kaikkien lasten kanssa työskenneltäessä. Jokaisella lapsella on oma ohjaaja, joka tukee tehtävien tekemistä. Tilojen tulisi mahdollistaa leikkiminen ja muu liikkuminen.
 

KEHITTÄJÄT

Osallisuuden varmistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen vammaissosiaalityön asiakasprosessissa (VamO) (ESR 2016–2019). Toimintamalli on arvioitu osana Sosiaalisen osallisuuden edistämisten koordinaatiohanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden yhteistä Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.

Kansikuva
Asiakasosallisuusryhmät vammaispalvelujen yhteiskehittämisessä -toimintamallin kansikuva.

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis

Aihealueet

Asiakaslähtöisyys Asiakasosallisuus Vammaispalvelut Yhteiskehittäminen Osallisuus

Ilmiöt

Arvojen muutokset Joukkoistaminen ja osallisuuden uudet muodot Verkostomainen valta voimistuu

Kohderyhmä

Koko väestö