Diabetesriskissä olevien tunnistaminen ja prosessimallinnuksen käyttö hoitoon ohjauksessa ja elintapahoidossa hyödyntäen digitaalista hoitopolkua, sisältäen esidiabeteksen hoidon (RRP, P4, I1)
Diabetesriskissä olevat tunnistetaan ja ohjataan palveluiden piiriin. Palvelussa on mahdollista valita sopiva itsehoito-ohjelma, ottaa yhteys terveydenhuollon ammattilaiseen digitaalisesti ja saada lisäohjausta.
Toimintamallin nimi
Diabetesriskissä olevat tunnistetaan ja ohjataan palveluiden piiriin. Palvelussa on mahdollista valita sopiva itsehoito-ohjelma, ottaa yhteys terveydenhuollon ammattilaiseen digitaalisesti ja saada lisäohjausta.
Diabetesriskissä olevat asiakkaat tunnistavat itsensä riskitestin avulla ja heitä pyritään ohjaamaan diabetesriskissä olevan digipolulle. Ohjaus polulle tapahtuu monikanavaisesti. Digipolulle tullaan verkkosivujen kautta itsenäisesti tai ammattilaisten ohjauksen kautta. Digipolulla heidät ohjataan palveluiden piiriin. Palvelussa on mahdollista valita sopiva itsehoito-ohjelma, ottaa yhteys terveydenhuollon ammattilaiseen digitaalisesti ja saada lisäohjausta.
Kanta-Hämeessä on aiemmin painopiste ollut sairauksien raskaissa ja kalliissa palveluissa ja on tunnistettu tarvetta siirtää painopistettä ennalta ehkäiseviin ja kevyisiin palveluihin.
Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että tyypin 2 diabeteksen puhkeamista voidaan ehkäistä tai viivyttää kiinnittämällä huomiota elintapoihin. Kanta-Hämeessä on eniten ylipainoisia muihin suomalaisiin verrattuna, mikä lisää riskiä sairastua diabetekseen. Tiedetään, että tyypin 2 diabetesta edeltää usein metabolinen oireyhtymä.
Kohderyhmänä ovat ammattilaiset ja diabetesriskissä olevat asiakkaat. Ammattilaisten asiakaskokemusta on kerrytetty yhteistyöryhmän kautta osallistaen ja HYTE yhteistyötä tehden sisältöjen osalta. Asiakkaita ei ole päästy vielä osallistamaan. Asiakkaille suunnitteilla asiakaskokemuksesta kysely ja kehittämistä jatketaan kertyneen asiakaskokemustiedon kautta.
Alueella on käyttöönotto vaiheistettu siten, että ensin uusi alusta otetaan käyttöön digiklinikan ammattilaisten toimesta ja toteutetaan pilottimuodossa. Nähdään toimivuus ja toiminnalliset haasteet ja korjataan ne. Laadittaessa diabetesriskissä olevan digipolun sisältömateriaaleja tulee huomioida, että sisältöjä on riittävästi. Kattava ohjausmateriaali kirjastossa takaa parhaiten sen, että voidaan tuottaa palvelua parhaalla mahdollisella tavalla asiakkaan hoidon tarve huomioiden. Kun pilottiaika on ohi ja korjaukset uuteen alustaan saatu valmiiksi voidaan siirtyä suunnittelemaan juurrutusta ja aikatauluttaa koulutukset. Suunnitellaan ja toteutetaan koko alueen avovastaanoton ammattilaisten koulutus digipolun käyttöönotosta. Ammattilaisten työaikaa jyvitetään toteuttamaan elintapaohjantaa digipolulla. Jalkautetaan koulutusten kautta toimintaa ja tarjotaan tukea alueen ammattilaisille käyttöönoton myötä. Polun jatkopäivityksestä on huolehdittava ja määriteltävä vastuut.
Alueella aiemmin ei ole ollut yhtenäistä diabetesriskissä olevan prosessia. Asiakkuuksia on löytynyt aiemmin satunnaislöydöksinä toiminnan kautta. Uuden prosessin ja digipolun myötä asukkaat pääsevät itse tunnistamaan oman riskinsä ja hakeutumaan hoidon piiriin diabetesriskissä olevan polun kautta ja saamaan elintapahoitoa, jolla voidaan ehkäistä diabeteksen puhkeaminen.
Kansikuva
