Dialektinen käyttäytymisterapia (DKT) perus- ja erikoistason yhteistyönä
DKT-toimintamallissa yksilöterapia tulee erikoistasolta ja ryhmänohjaus perustasolta. Ammattilaiset muodostavat yhdessä konsultaatiotiimin, tarjoten palvelun yhdessä asiakkaalle. Malli lisää perus- ja erikoistason yhteistyötä, valmistautuen tulevaan hyvinvointialueeseen.
Toimintamallin nimi
DKT-toimintamallissa yksilöterapia tulee erikoistasolta ja ryhmänohjaus perustasolta. Ammattilaiset muodostavat yhdessä konsultaatiotiimin, tarjoten palvelun yhdessä asiakkaalle. Malli lisää perus- ja erikoistason yhteistyötä, valmistautuen tulevaan hyvinvointialueeseen.
Dialektinen käyttäytymisterapia (DKT) on erityisesti tunne-elämän säätelyvaikeuksista ja itsetuhoisesta käyttäytymisestä kärsivien henkilöiden hoitomenetelmä. DKT:n tavoitteena on parantaa tunne-elämän epävakaudesta kärsivien hoitoa, ja siten parantaa heidän elämänlaatuaan ja vähentää itsetuhoista käyttäytymistä. Viikoittainen, strukturoitu hoitomenetelmä on todettu tutkimuksissa tehokkaaksi ja vaikuttavaksi hoitomuodoksi.
Paljon ja samanaikaisesti eri sote-palveluita käyttävät potilaat kuormittavat sekä perusterveydenhuoltoa, että erikoissairaanhoitoa. Potilaalla voi olla monta samanaikaista hoitokontaktia perus- ja erikoistasolla, mikä käytännössä tarkoittaa usean eri ammattilaisen työpanosta samoihin oireisiin ja ongelmiin.
Myös perus- ja erikoistason välistä yhteistyötä on tärkeää kehittää. DKT-hoito-ohjelmassa perus- ja erikoistason ammattilaiset tuottavat yhdessä palvelun asiakkaalle: viikoittainen yksilöterapia tulee erikoistasolta ja jokaviikkoinen ryhmänohjaus perustasolta, ja ammattilaiset muodostavat yhdessä konsultaatiotiimin, joka kokoontuu viikoittain.
Terveydenhuoltolaki (www.finlex.fi) määrittelee, että sairaanhoitopiiri on "velvollinen yhteistyössä perusterveydenhuollosta vastaavan kunnan kanssa suunnittelemaan ja kehittämään erikoissairaanhoitoa siten, että perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden."
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa mm. "sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteistyötä vahvistetaan."
Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä yhteistyötä on pyritty lisäämään ja vahvistamaan, mutta edelleen on työtä tehtävänä "raja-aitojen" kaatamiseksi. Siirryttäessä hyvinvointialueille on yhteistyötä entistä tärkeämpää tehostaa ja pyrkiä vastakkainasettelusta "Me teemme tämän yhdessä" -ajatteluun.
Tunne-elämän säätelyvaikeuksista ja itsetuhoisesta käyttäytymisestä kärsivät henkilöt.
Hoito-ohjelmaan hakeneet potilaat haastateltiin heidän motivaationsa ja muutoshalukkuuden kartoittamiseksi. Valitut potilaat asettivat hoito-ohjelman alussa itselleen tavoitteet, eli nimesivät haitalliset käyttäytymismallit, joista halusivat opetella pois. Potilaat myös täyttivät viikkokortteja hoito-ohjelman ajan.
DKT-koulutusta ja hoito-ohjelmaa suunniteltiin alusta alkaen yhdessä perus- ja erikoistason ammattilaisten ja heidän esimiestensä kanssa. Suunnittelua tehtiin yhteisissä suunnittelupalavereissa ja ammattilaisille laadittiin kirjallisia ohjeistuksia, mm. potilaskertomukseen kirjaamiseen liittyen. Se, että hoito-ohjelman suunnitteluun osallistuvat kaikki asianosaiset, varmistaa sen, että osallisuus sekä vaikutusmahdollisuudet ja sitä kautta sitoutuminen lisääntyy.
DKT-hoito-ohjelmaa toteuttavalla ammattilaisella tulisi olla ainakin jonkin verran kokemusta psykiatrisesta hoitotyöstä, sekä tietoa tunne-elämän säätelyvaikeuksista ja itsetuhoisesta käyttäytymisestä kärsivistä potilaista, jotta hän ymmärtää hoito-ohjelman struktuurin merkityksen, mutta myös potilaiden mahdollisesti hyvinkin haasteellisen käyttäytymisen.
Hoito-ohjelman suunnittelemiseen ja käynnistämiseen kannattaa varata riittävästi aikaa. Samoin hoito-ohjelman toteuttamiseen on syytä varata riittävästi aikaa, sillä sen läpi vieminen muun perustyön lomassa saattaa tuntua liian kuormittavalta. Tästä johtuen esimiesten tuki on erityisen tärkeää.
Esimiesten tuki läpi koulutuksen ja hoito-ohjelman toteuttamisen on erityisen tärkeää. Esimiesten rooli resurssien mahdollistamisessa, tiedottamisessa ja työntekijöiden motivoimisessa on merkittävä.
Henkilöresurssia on hyvä olla riittävästi, esim. Taitovalmennus-ryhmän ohjaamisessa. Näin ryhmä ei ole niin haavoittuvainen, mikäli esim. yksi ohjaajista sairastuu. Henkilöresurssista riippuen hoito-ohjelmaan kannattaa valita useampi potilas, koska todennäköisesti ainakin yksi keskeyttää ohjelman. Myös hoito-ohjelmaan valittavien potilaiden motivaatio ja sitoutuneisuus tulee kartoittaa, ja heille on hyvä alusta lähtien kertoa hoito-ohjelman tavoitteellisuudesta.
Ammattilaisten keskinäistä konsultaatiotiimiä kannattaa toteuttaa, jotta haastavia tilanteita pääsee ratkomaan yhdessä muiden kanssa. Konsultaatiotiimit toimivat osaltaan myös työnohjauksellisina, vaikka varsinainen työnohjaus onkin hyvä järjestää erikseen.
Ammattilaisten tulee olla motivoituneita ja sitoutuneita hoito-ohjelman läpi viemiseen, ja heidän on hyvä ymmärtää hoito-ohjelman pitkän aikavälin vaikutukset: kun tunne-elämän säätelyvaikeuksista ja itsetuhoisesta käyttäytymisestä kärsivät potilaat saavat toimivia työkaluja haitallisiin käyttäytymismalleihinsa ja heidän elämänlaatunsa paranee, heidän tarpeensa käyttää useita eri sote-palveluita samanaikaisesti vähenee ja näin ollen kuormitus pienenee.
Hoito-ohjelman aikana osalla potilaista tapahtui selvää kohentumista niin psyykkisessä voinnissa kuin toimintakyvyssä, mutta joillakin vointi ja toimintakyky myös laskivat, ainakin hetkellisesti. Tätä voi selittää mm. se, että hoito-ohjelman aikana esille nousseet, vaikeat asiat ja niiden käsitteleminen kuormittivat ja heikensivät hetkeksi potilaan vointia.
Potilaat hyötyivät hoito-ohjelmasta, mm. yksi heistä oli oppimillaan taidoilla selviytynyt erotilanteesta aikaisempia kertoja paremmin.
Hoito-ohjelmaan osallistuneista ammattilaisista enemmistö koki, että DKT-hoito-ohjelma on parantanut tunne-elämän epävakaudesta kärsivien potilaiden hoitoa ja hoito-ohjelma koettiin hyödylliseksi, niin ammattilaisten kuin potilaiden mielestä. Valtaosa vastaajista koki, että hoito-ohjelma on tehostanut perus- ja erikoistason välistä yhteistyötä ja useimmat olivat halukkaita jatkossakin toteuttamaan hoito-ohjelmaa.
09-12/22 Porissa toteutui kaksi DKT-taitovalmennusryhmää, joita ohjasi kolme ammattilaista erikoissairaanhoidosta ja kolme perusterveydenhuollosta. Kaksi perusterveydenhuollon ammattilaisista ei ollut hankkeen kouluttamia, vaan he olivat käyneet DKT-koulutuksen aikaisemmin. He ohjautuivat ryhmänohjaajiksi Porin perusturvan DKT-yhdyshenkilön ehdotettua yhteistyötä, kuultuaan hankkeen kehittämästä toimintamallista.
Toisessa Taitovalmennus-ryhmässä oli mukana kokemusasiantuntija ja toinen ryhmä oli kohdennettu lastensuojelun asiakkaina oleville vanhemmille. Ryhmät toteutuivat viikoittain 12 kertaa, eikä hoitoon sisältynyt yksilöterapiakäyntejä tai puhelinkonsultaatiomahdollisuutta. Samanlaiset Taitovalmennus-ryhmät toteutuivat Porissa myös 02-05/23. Näiden kahden ryhmän ohjaajat kokivat, että DKT-Taitovalmennusryhmä on parantanut tunne-elämän epävakaudesta kärsivien potilaiden hoitoa ja ryhmän toteuttaminen perus- ja erikoistason yhteistyönä oli antoisaa. Enemmistö ohjaajista oli sitä mieltä, että Taitovalmennusryhmä on tehostanut perus- ja erikoistason välistä yhteistyötä, eivätkä he kokeneet ryhmän toteuttamisen yhteistyönä olevan haastavaa. Kaikki ohjaajat kokivat DKT-Taitovalmennus-ryhmän hyödyllisenä, samoin ajattelivat ryhmään osallistuneet potilaat. Kaikki ohjaajat kertoivat haluavansa jatkossakin toteuttaa Taitovalmennus-ryhmää.
11/22-02/23 Raumalla toteutui DKT-hoito-ohjelma, jossa kevääseen -22 nähden ammattilaisten roolit vaihdettiin niin, että erikoissairaanhoidon ammattilaiset ohjasivat ryhmää ja perusterveydenhuolto tarjosi viikoittaiset yksilöterapiakäynnit.
02-05/23 Kankaanpäässä toteutui hoito-ohjelma, jossa erikoissairaanhoidon ammattilaiset ohjasivat 12 kerran ryhmän ja yksilöterapiakäynnit toteutuivat niin, että perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon ammattilaiset vastasivat kukin omien potilaidensa yksilöterapiakäynneistä.
Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon ammattilaisten yhteistyönä toteuttamat DKT-hoito-ohjelman erilaiset variaatiot juurtuivat käytäntöön ja mukaan saatiin myös uusia ammattilaisia, aktiivisen yhteistyön tuloksena.
Kansikuva
