Etäkotihoitoa viittomakielisille
Etäkotihoidon asiakas saa helppokäyttötabletin kotiin vietävien tukipalvelujen kautta. Etäkotihoidon hoitaja varaa tulkin. Hoitaja ja tulkki soittavat kuvapuhelun asiakkaan tabletille sovittuna aikana samaa teknologiaa käyttäen. Tulkki on osa moniammatillista tiimiä.
Toimintamallin nimi
Etäkotihoidon asiakas saa helppokäyttötabletin kotiin vietävien tukipalvelujen kautta. Etäkotihoidon hoitaja varaa tulkin. Hoitaja ja tulkki soittavat kuvapuhelun asiakkaan tabletille sovittuna aikana samaa teknologiaa käyttäen. Tulkki on osa moniammatillista tiimiä.
- Asiakas saa helppokäyttöisen tablettitietokoneen nopeasti käyttöönsä Kotiin annettavien tukipalvelujen kautta ja se tuodaan asiakkaalle kotiin. Laite on maksuton, sisältää sim-kortin. Helppokäyttöisyys tarkoittaa, ettei asiakkaan tarvitse osata käyttää laitetta. Asiakkaan tai omaisen ei tarvitse hankkia laitetta tai selvittää hankintaketjua vammaispalvelujen kautta.
- Tulkkauksen järjestäminen: kotihoidolla on valmiiksi olemassa oleva tulkkirinki, joka on mahdollisimman vähän vaihtuva (maksimissa kuusi tulkkia). Tulkeilla on erityisosaamista sosiaali- ja terveyspalveluihin ja ikääntyneiden kanssa toimimiseen.
- Teknologian hallittavuus organisaatiossa: asiakkaalla, tulkeilla ja kotihoidolla on käytössä sama järjestelmä. Mitä vähemmän organisaation sisällä on erilaisia asiakaslaitteita, sen helpompaa se on henkilökunnalle käyttää.
- Tekninen tuki: Tukipalvelujen laitteiden käyttöön sisältyy käytön tekninen tuki. Organisaatio ei anna teknistä tukea asiakkaan itse hankkimiin laitteisiin.
- Teknologian käytön turvallisuus: vastuu ja hallinta on organisaatiolla. Organisaation ulkopuolisille eli ostopalveluja tuottavien yritysten ammattilaisten käyttäjätunnusten hallinta on kontrolloitua.
Yleistä viittomakielisyydestä
Viittomakieli on visuaalinen eli näönvarainen kieli. Se on samalla tavalla luonnollinen kieli kuin suomi tai ruotsi eli viittomakieltä äidinkielenään käyttävien tapa kommunikoida. Viittomakielinen ihminen on henkilö, joka on kuuro tai huonokuuloinen syntymästään lähtien tai varhaisiässä kuuroutunut ja käyttää viittomakieltä. Viittomakieli voi olla äidinkieli myös kuurojen vanhempien kuulevilla lapsilla eli coda-lapsilla (children of deaf adults). Äidinkieltä viittomakielenä käyttäviä suomalaisia on noin 5500, heistä noin 3000 kuuroja.
Lait ja vastuut
Asiakkaan oikeuksiin saada käyttää viittomakieltä ja saada tulkkausta viitataan muun muassa: Hallintolaki (434/2003), sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet (812/2000), potilaan asema ja oikeudet (785/1992). Vuonna 2020 tehdyn Viittomakielibarometrin mukaan 87%:ssa asioimistilanteista asiakas on itse joutunut tilaamaan tulkin Kelalta, vaikka viranomaisella on siihen velvollisuus.
Vuonna 2010 voimaan tulleen ns. tulkkauspalvelulain (133/2010) mukaan tulkkauspalvelun järjestämisvastuu siirtyi kunnilta valtiolle eli Kansaneläkelaitokselle (Kela). Tulkkauspalveluihin oikeutetuilla kuulovammaisilla on mahdollisuus saada Kelan järjestämää tulkkauspalvelua. Laissa on myös lisäys etätulkkauksesta.
Vuonna 2015 voimaan tulleen viittomakielilain (359/2015) mukaan viranomaisella on velvollisuus edistää viittomakieltä käyttävien mahdollisuuksia käyttää omaa kieltä ja saada tietoa omalla kielellään.
Tulkkauspalvelu etäpalveluna
Kela järjestää etätulkkausta käyttävälle henkilölle tulkkauksessa tarvittavat hinnaltaan kohtuulliset välineet ja laitteet sekä vastaa etäyhteyden käytöstä aiheutuvista välttämättömistä kustannuksista. Eri hallinnonalojen lainsäädännöissä viittomakieltä koskevat säädöksen ovat hajallaan. Tulkkauspalvelulain (§3) mukaan Kelalla on vasta toissijainen tulkkauksen järjestämisvastuu. Tämä vaikeuttaa vastuiden tulkintaa ja hidastaa järjestelyjä. Viittomakielibarometrin mukaan sosiaali- ja terveyspalveluissa tulkkauspalvelu on usein järjestetty osaksi aikaa ja osaan asiakkaan tarvitsemia palveluja. Barometri nostaa epäkohtina myös Kelan tulkkien vaihtelevan osaamistason sekä digitaalisten palvelujen eriarvoisuutta lisäävän riskin.
Ikääntyneet viittomakieliset kotihoidossa Etelä-Savon alueella
Kuurojen liiton asiakasrekisterin mukaan Etelä-Savon alueella on viittomakielisiä yli 80-vuotiaita 11 henkilöä, joista osa on kotihoidon asiakkaita. Tavoitteena on tukea näiden henkilöiden kotona asumista mahdollisimman pitkään, toisaalta kohdentaa paremmin kotihoidon käynnit vastaamaan asiakkaan hoidollista tarvetta.
Iäkkäillä viittomakielisillä on harvaan asutulla alueella vähän vertaisia, erilaiset palvelut ovat vähäisiä ja mahdollisuus keskusteluun omalla kielellä on vähäistä. Puolison menehtyessä lähin arjen tuki jää pois. Yhteenkuuluvuuden tunne ja tunne tulla ymmärretyksi on tärkeää yksinäisyyden kokemuksen ennaltaehkäisemisessä ja lievittämisessä. Etäkotihoidon ja omaisviestinnän mahdollistaminen ovat siksi tärkeitä.
Etelä-Savon alueella ei ole viittomakielisille suunnattua asumispalvelua tarjolla, joten siirtyminen asumispalveluihin tarkoittaa usein myös muuttoa toiselle paikkakunnalle. Yksittäisillä kotihoidon käynneillä on tarvittaessa tulkki paikalla, joka sitoo hoitajakäynnin tarkkaan aikaan. Kotihoidon hoitaja, omainen tai asiakas itse tilaa tulkin.
Kuurojen liiton kanssa tehty yhteistyö on lisännyt asiakasymmärrystä viittomakielisten elämäntilanteen, kielen ja palvelutarpeen suhteen
Viittomakieliset tarvitsevat muita ikääntyneitä enemmän tukea sosiaali- ja terveyspalveluissa asioimiseen. Viittomakieliset ovat elämänsä aikana kokeneet pettymyksiä ja haasteita palvelujen saatavuuden suhteen, jonka vuoksi uuden toiminnan tai teknologian käytön kokeilussa luottamuksen saaminen ei ole itsestäänselvyys.
Kuurojen liiton aluetyöntekijä on ollut avainasemassa toimintamallin kehittämisessä. Hän on ollut viittomakielisille luotettava henkilö, johon myös kotihoito on voinut tukeutua arjen asioiden hoidossa ja mahdollistanut pääsyn asiakkaan kotiin tai puheyhteyden omaisen kanssa. Aluetyöntekijä on ottanut asiakkaan tarpeet puheeksi kotihoidon ja omaisen kanssa. Hän tuntee asiakkaan tukiverkoston, asiakkaan elämänhistorian, kuulee sekä havaitsee asiakkaassa tapahtuvia muutoksia.
Kielen erityisyys
Suomalaisen viittomakielen lauserakenne eroaa puhutusta kielestä ja sisältää paljon murteita. Sosiaalisesti eristäytyneenä eläneillä viittomakielisillä voi olla omia viittomia, joilla on eri merkitys kuin yleisesti. Tämä vaatii tulkkaajalta ymmärtämistä ja osaamista. Asiakkaan pitempiaikainen tuntemus tai käynti asiakkaan toimintaympäristössä auttaa kielen tulkintaa. Kuvapuhelun aikana, kun asiakas osoittaa kuvan ulkopuolelle, tulkkia auttaa, jos on käynyt asiakkaan toiminnallisessa ympäristössä ja tuntee sen.
Laitteeseen tutustuminen
Asiakkaille on tarjottu mahdollisuus tutustua teknologiaan vaiheittain. Laitetta on kokeiltu ja käyttöä on kerrattu aluetyöntekijän avustamana. Näin saadaan laitteen käyttöön varmuutta ja mielekkyyttä. Omaisen ottaminen mukaan on vahvistanut tätä. Kun laite on teknisesti tuttu ja asiakas osaa käyttää sitä, aloitetaan etäkotihoito viittomakielellä.
Toimintamalli on osa Etäpalvelujen ja Hyvinvointialueen digikeskustoiminnan kehittämistä. Etäkotihoito on vakiintunut palvelu, jota toteutetaan alueilla hieman eri tavoin. Mahdollisuuksia toiminnan keskittämiseen on olemassa. Digikeskus, etäpalvelut ja tukipalvelut tuottavat etäpalveluja pääsääntöisesti ikääntyneille kotona asuville henkilöille.
Taloudellisia resursseja tulee varata organisaatiossa tulkin tuntityölle, asiakaslaitteille ja järjestelmälle. Koulutus, käyttöönotto ja tietohallinnolliset seikat tulee huomioida.
Toiminnan vakiinnuttamiseksi tarvitaan sisäistä viestintää toimintamallista ja sen tarjoamista hyödyistä. Kotihoidon ja etäpalvelujen osalta toiminta on vakaalla pohjalla, toki kertausta ja tiedon laajentamista koko hyvinvointialueelle tarvitaan. Tukipalvelujen vastuu eli asennus ja huolto-osaaminen vaatii koulutusta.
Asiakkaat ovat tyytyväisiä ja odottavat keskusteluja. Kotihoito on havainnut vaikutuksen asiakkaiden mielialaan ja lisääntyneeseen aktiivisuuteen, lisäksi väärinymmärryksiä on vähemmän. Etäkotihoito ja tulkki ovat havainneet iäkkäillä asiakkailla viittomakielen kaventuneen (kielen köyhtyminen mm. käsitteiden ymmärtäminen). Tämän vuoksi on tärkeää tukea kielellisen ilmaisun säilymistä ja siten myös muistitoimintoja. Samalla tuetaan asiakkaiden omanarvontuntoa. Omaisen huoli on vähentynyt, asumispalveluihin siirtyminen on lykkääntynyt.
Kansikuva
