Hyvä ruoka, hyvä minä - ravitsemusryhmätoimintaa itsenäistyville nuorille
Hyvä ruoka, hyvä minä -hankkeessa järjestetään ruokaan ja ravitsemukseen liittyvää ryhmätoimintaa alle 30-vuotiaille nuorille. Toimintamuotoina 1) ruuanvalmistusta sisältävä ryhmätoiminta esim. nuorisokodeissa ja 2) työpajat ammattioppilaitoksissa.
Toimintamallin nimi
Hyvä ruoka, hyvä minä -hankkeessa järjestetään ruokaan ja ravitsemukseen liittyvää ryhmätoimintaa alle 30-vuotiaille nuorille. Toimintamuotoina 1) ruuanvalmistusta sisältävä ryhmätoiminta esim. nuorisokodeissa ja 2) työpajat ammattioppilaitoksissa.
Hankkeessa tuetaan nuorten ruokaan liittyvää osaamista ja motivaatiota syödä säännöllisesti, monipuolisesti ja edullisesti, vahvistaen osallistujien pystyvyyden, osallisuuden ja yhteisöllisyyden tunteita. Ryhmämuotoinen toiminta kohdennetaan erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville nuorille sijaishuollon yksiköissä ja nuorisotyön kautta. Lisäksi kehitetään ruoka- ja ravitsemusaiheista Miljooona tapaa syödä hyvin -työpajatoimintaa nuorisotyön ja oppilaitosten tarpeisiin. Toiminnan suunnittelussa huomioidaan ravitsemussuositukset, ruoka- ja kehosuhteen teemat, syömishäiriösensitiivisyys, itsenäistymisen ikävaiheen erityiskysymykset ruuan osalta sekä nuorten omat toiveet ja tarpeet toiminnalle. Toiminnassa hyödynnetään aikaisemmissa hankkeissa kehitettyjä työvälineitä, joita muokataan kohderyhmän tarpeisiin sopivaksi. Lisäksi tarjotaan nuorten parissa työskenteleville ammattilaisille uusia työkaluja ruoka- ja ravitsemusaiheiden käsittelyyn sekä koulutusta niiden käyttöön.
Nuoret tavoitetaan hankkeessa lastensuojelulaitosten (erityisesti nuorisokotien ja jälkihuollon), kuntien nuorisotyön (mm. Ohjaamo-toiminnan) sekä ammattioppilaitosten ja valmistavan koulutuksen kautta.
Ravitsemuksen haasteet suomalaisilla alle 30-vuotiailla nuorilla ovat monenlaisia, osin hyvin huolestuttaviakin. Kouluterveyskyselyn mukaan aamupala jää monella syömättä ja koululounasta ei nautita joka päivä. Ravitsemuksen eriarvoisuus rakentuu kodeissa: matalan sosioekonomisen aseman perheissä kasviksia syödään vähemmän ja aamupala harvemmin. Syömiseen liittyvät haasteet heikentävät hyvinvointia elämän murroskohdissa – itsenäistymisen kynnyksellä, haavoittuvissa elämäntilanteissa tai tiukissa taloudellisissa kohdissa.
Ja kuitenkin, nuorilla on monenlaisia hyvinvointiaan tukeavia taitoja ja tottumuksia. Tässä hankkeessa halutaan katsoa lasia puoliksi täytenä, ei puoliksi tyhjänä. Hankkeessa vahvistetaan nuoren kokemusta siitä, että hän itse osaa ja pystyy tekemään hyvää syömistä tukevia tekoja. Toiminnassa tehdään näkyväksi monenlaisia syömiseen liittyviä taitoja, autetaan nuoria tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja etsitään pieniä, toteutettavissa olevia askelia omien ruokatottumusten parantamiseen. Nuoret ovat itse oman elämänsä asiantuntijoita.
Hankkeessa toteutettava ryhmätoiminta suunnitellaan kunkin yksikön ja toimintaan osallistuvien nuorten toiveiden ja tarpeiden mukaan.
Hankkeessa kehitetyt ja käytetyt materiaalit ja toimintaideat soveltuvat jatkossakin ruoka- ja ravitsemusaiheisen toiminnan toteuttamiseen nuoria kohtaavien ammattilaisten työssä. Hankkeessa tullaan tarjoamaan näiden käyttöönottoon koulutuksellisia tilaisuuksia erityisesti vuoden 2026 aikana. Avoimista koulutuswebinaareista tullaan tiedottamaan mm. Ruokakasvatusyhdistys Ruukun verkkosivuilla ja uutiskirjeessä.
Nuorilta ja ammattilaisilta kerätyn palautteen mukaan toiminta on koettu hyödylliseksi ja mukavaksi. Hankkeen tuloksia ja vaikutuksia arvioidaan laajemmin vuoden 2025 toiminnan osalta.
Kansikuva
