Hyvinvoiva lukio
Edistää lukiolaisten hyvinvointia ja opiskelukykyä sekä ehkäistä opiskelu-uupumusta. Malli huomioi koko lukioajan ja lukioyhteisön: lukiolaiset, opettajat, opiskeluhuollon ja järjestöt. Malli on ehdotus lukioiden hyvinvointityöhön ja sisältää konkreettisia työkaluja toimintaan.
Toimintamallin nimi
Edistää lukiolaisten hyvinvointia ja opiskelukykyä sekä ehkäistä opiskelu-uupumusta. Malli huomioi koko lukioajan ja lukioyhteisön: lukiolaiset, opettajat, opiskeluhuollon ja järjestöt. Malli on ehdotus lukioiden hyvinvointityöhön ja sisältää konkreettisia työkaluja toimintaan.
Kuva
Kuvateksti
Kuva Hyvinvoiva lukio -toimintamallisaHyvinvoiva lukio –toimintamalli sisältää menetelmiä terveellisten elintapojen, jatkuvan ryhmäytymisen, opiskelukyvyn ja mielenhyvinvoinnin edistämiseksi lukioissa.
Terveellisillä elintavoilla edistetään lukiolaisten hyvinvointia, jaksamista ja opiskelukykyä. Toimintamalli sisältää menetelmiä terveellisten elintapojen kuten liikkumisen, unen ja terveellisen ruokavalion edistämiseksi. Lukiolaisen OPAS uneen ja palautumiseen -tehtävävihkon avulla lukiolainen voi huoltaa omaa unta ja palautumista. Vihkon tehtävät jakautuvat viiden viikon ajanjaksolle. Oppaan tehtäviä voidaan hyödyntää myös osana terveystiedon tunteja tai opiskeluhuollon toimintaa. Liikkumisen lisääminen ja istumisen vähentäminen lukiolaisen arjessa kytketään osaksi toiminnallisia oppitunteja ja lukioiden arkea (käytävillä ja aulatiloissa sijaitsevat virkistyspisteet), jotta mahdollisuus liikkumisen lisäämiseen saavuttaa kaikki lukiolaiset. Lukiolaisten ravitsemusta edistetään hyvinvointia ja opiskelukykyä tukevaksi ravitsemukseen liittyvän viestinnän ja työpajojen avulla. Elintapojen puheeksi ottamisen menetelmänä lukioissa toimii terveystiedon aihesisältöihin painottuva Uupuneen opiskelijan arvoitus –pakopeli.
Opiskelijoiden ryhmäytymistä tuetaan toiminnallisilla harjoitteilla. Toiminnalliset harjoitteet on koottu työkirjaan, joka sisältää ohjeet ja materiaalit harjoitteiden toteutukseen. Ryhmäytymisen lisäksi harjoitteet edistävät opiskelijoiden hyvinvointi- ja opiskelutaitojen oppimista. Toiminnallisten harjoitteiden säännöllinen hyödyntäminen vahvistaa opiskelijoiden jatkuvaa ryhmäytymistä ryhmien ja opiskelukavereiden vaihtuessa. Jatkuvan ryhmäytymisen menetelmillä edistetään lukiolaisten yhteisöllisyyttä, vahvistetaan kouluyhteisöön kiinnittymistä ja myönteistä suhtautumista opiskeluun. Jatkuva ryhmäytyminen edistää lukiolaisten hyvinvointia ja ennaltaehkäisee uupumusta. Menetelmät tauottavat lukiolaisten istumista ja mahdollistavat liikkumisen koulupäivän aikana. Jatkuvan ryhmäytymisen menetelmillä voidaan tukea myös opettajien hyvinvointia muun muassa oppimisilmapiirin vahvistumisella ja opiskelijoihin tutustumisella.
Opiskelukykyä parantavilla harjoituksilla tuetaan ja kannustetaan lukiolaisen henkilökohtaisella opiskelupolulla etenemistä. Harjoitusten avulla opiskelijaa rohkaistaan huomaamaan omat vahvuudet oppijana ja tuetaan oman oppimistyylin löytämisessä. Aikataulusuunnitteluharjoittelussa opiskelija suunnittelee ohjatusti omaa ajankäyttöään ottaen huomioon omia voimavaroja kuluttavia ja voimavaroja lisääviä tekijöitä. Opiskelutekniikkaa tukevien harjoitusten avulla mahdollistetaan opiskelijalle henkilökohtaisesti sopivan tekniikan löytäminen ja sen soveltaminen eri lukioaineisiin. Esimerkiksi Pomodoro-tekniikan avulla opiskelija harjoittelee opiskeluun käytetyn työskentelyajan selkeää rajaamista ottaen huomioon tauot. Reaaliaineiden opiskelussa opiskelija voi käyttää harjoitustapaa, jossa opiskeltava alue jaetaan useammalle eri päivälle. Opiskelukykyä tukevat harjoitukset toteutetaan lukioissa matalankynnyksen toimintana ja sellaisena ajankohtana, jolloin opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua toimintaan. Tällaisia ovat esimerkiksi ruokavälitunneilla järjestetyt opiskelukykypajat. Lukioiden opiskeluhuolto voi toteuttaa menetelmien avulla opiskelukykyä tukevia tunteja, joissa opiskelijat tekevät opiskelukykyyn liittyviä harjoituksia. Opiskelukykyä tukevat harjoitukset voidaan toteuttaa sekä yksilö- että ryhmäohjaustunnilla.
Mielenhyvinvointi nojaa WHO:n (2013) määritelmään mielenterveydestä. Siten mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä sekä kohtaamaan ja selviytymään elämään kuuluvien normaalien haasteiden kanssa sekä kykenee työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan. Osallisuuden kokemus on mielenterveyden edistämistä.
Mielenterveyden edistämistä on tunne-, vuorovaikutus- ja sosiaalisten taitojen ja kykyjen oppimisen edistäminen. Mielenterveyttä voidaan edistää jokaisella lukion oppitunnilla, kun kiinnitetään huomiota edellä mainittujen taitojen kehittymiseen esim. ryhmätöissä ja opetuskeskusteluissa. Mielenterveyden edistäminen on lukiolaisen arjen sujuvuutta. Kouluyhteisössä on tärkeä tulla nähdyksi ja kysymys ”mitä sulle kuuluu” avaa keskustelua.
Mielenterveyden ja –hyvinvoinnin näkökulmasta voimavara- ja ratkaisukeskeisyys ovat olennaisia lukion toimintaympäristön kehittämisessä. Lisäksi oppitunneilla voidaan käyttää Elämäni portfoliota, joka löytyy Innokylästä https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/elamani-portfolio-menetelmana-ihmisen-menneisyyden-ja-tulevaisuuden-tarkastelussa ). Elämäni portfolio rakentuu voimavara- ja ratkaisukeskeisyydelle ja on kaksiosainen. Lukiolainen tarkastelee menneisyysosiossa elämäänsä voimavarojen syntymisen näkökulmasta ja suunnittelee tulevaisuuttaan tavoitteidensa mukaisesti. Ryhmänohjaajan tunnilla orientoidutaan portfoliotyöskentelyyn, psykologian tunnilla kirjoitetaan menneisyyttä, opon tunnilla suunnitellaan tulevaisuutta ja terveystiedon tunnilla kannustetaan ja tsempataan vertaisryhmissä toisia ryhmäläisiä.
Mielenterveyden edistämistä tuetaan myös aikuisten läsnäololla lukioissa, josta Opas kuuntelee -menetelmä on hyvä käytäntö. Opas kuuntelee -menetelmä tarkoittaa käytännössä aikuisen läsnäoloa lukiossa siellä, missä opiskelijat viettävät aikaa oppituntien väleissä ja lukiolainen voi tulla juttelemaan aikuiselle. Lisäksi Opas kuuntelee -toiminnassa voidaan tuoda mukaan toiminnan toteuttajan koira. Koiran mukana oleminen lukiossa on tuonut lukiolaisten kertoman mukaan hyvää mieltä ja iloisuutta lukioon. Eläimen mukanaolo lisää oksitosiinihormonin eristystä. Oksitosiini auttaa sosiaalisten tilanteiden hallitsemisessa, vähentää ahdistusta ja edistää luottamuksen syntymistä yksilöiden välille.
Lukio-opetukseen on kohdistunut paljon muutoksia viime vuosien aikana. Vuoden 2020 pääsykoeuudistus siirsi paineita valintakokeista ylioppilaskirjoituksiin. Ylioppilaskirjoitusten painottaminen pääsykoeuudistuksessa voi aiheuttaa lukiolaiselle kokemuksen, että tulevaisuuden jatkopolut pitäisi pystyä päättämään yhä nuorempana heti lukion alussa. Lukiolaisten hyvinvointiin on myös kiinnitetty enemmän huomiota viime vuosina. Lukion opetussuunnitelman 2019 perusteisiin on kirjattu hyvinvointiosaamisen tavoitteeksi terveysymmärryksen ja terveellisten elintapojen edistäminen. Lukiouudistuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on lukiolaisen hyvinvoinnin vahvistuminen.
Muutokset lukiolaisten arjessa lisääntyivät, kun koronapandemia vei opetuksen etäopetukseksi keväällä 2020. Pandemia on vaikuttanut myös kansainvälisten tutkimuskatsausten mukaan mielenterveyteen, fyysiseen terveyteen, liikkumiseen ja sosiaalisiin suhteisiin. Se lisäsi eristäytymistä, yksinäisyyttä ja ahdistusta. Huoli lukiolaisten jaksamisesta on kuitenkin herännyt jo ennen koronapandemiaa. Vuonna 2019 toteutetun kouluterveyskyselyn perusteella 39 % lukiolaisista tytöistä ja 18 % pojista koki uupumusasteista väsymystä koulutyössä. Pandemia-aikana uupumusoireilu lisääntyi. Vuoden 2021 kouluterveyskyselyn mukaan 48 % tytöistä ja 24 % pojista kokee uupumusasteista väsymystä lukioissa. Opiskeluun liittyvien tekijöiden ja koronapandemian lisäksi uupumisoireilun taustalla vaikuttavat muun muassa elintavat sekä mielenterveyteen liittyvät tekijät. Kouluterveyskyselyn (2021) mukaan vain 14 % tytöistä ja 22 % pojista liikkui terveytensä kannalta riittävästi ja lähes joka toinen lukiolainen nukkui vähemmän kuin suosituksen mukaisen kahdeksan tuntia yössä. Nuorten liikuntakäyttäytymistä selvittävässä LIITU-tutkimuksessa puolestaan havaittiin, että liikemittarilla mitattuna ainoastaan alle 3 % lukiolaisista täyttää liikkumisen suosituksen mukaisen liikkumisen määrän ja lukiolaiset istuvat tai makaavat yli kymmenen tuntia vuorokaudessa hereilläoloaikanaan.
Tutkimusten perusteella tiedetään, että säännöllinen liikkuminen ja riittävä uni ovat yhteydessä parempiin oppimistuloksiin sekä parempaan terveyteen ja hyvinvointiin. Paikallaanolon tauottaminen pitkillä oppitunneilla on välttämätöntä vireystilan ylläpitämiseksi ja tehokkaan oppimisen mahdollistamiseksi. Silti lukiolaiset istuvat väestöstämme eniten (Kokko S, Hämylä R, Martin L (toim.). Valtion Liikuntaneuvoston julkaisuja 2021:1. Nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2020.). Tärkeää on myös kiinnittää huomiota lukiolaisten kokonaiskuormituksen hallintaan, mikä vaatii oppiainerajat ylittävää yhteistyötä kuormitushuippujen tasaamiseksi. Riittävä fyysinen aktiivisuus päivällä sekä sujuva vapaa-ajan ja opiskelun yhteensovittaminen ovat avainasemassa myös hyvän yöunen turvaamisessa.
Lukion opetussuunnitelman mukaisesti lukiolaisen on tärkeää oppia, kuinka riittävä fyysinen aktiivisuus, uni, opiskelupäivän aikaiset tauot ja terveellinen ravinto tukevat oppimista, jaksamista ja palautumista. Hyvinvoiva lukio –toimintamalli tarjoaa valmiita menetelmiä lukioiden hyvinvointityöhön.
Toimintamallin keskiössä on lukiolainen, jonka hyvinvointia pyritään edistämään. Toimintamalli ottaa huomioon koko kouluyhteisön, myös opettajat, opiskeluhuollon ja koulussa mahdollisesti toimivat järjestöt. Konkreettiset menetelmät tukevat lukion henkilöstön jaksamista ja heidän työtään.
Lukiolaiset ja lukion henkilökunta kuten rehtorit, opettajat ja opiskeluhuolto ovat osallistuneet toimintamallin kehittämiseen. Lukiolaisten hyvinvointiin liittyvät kehittämistarpeet nousivat lukion opiskeluhyvinvoinnin työryhmistä, lukiolaisille pidetyistä työpajoista ja sähköisistä kyselyistä. Toimintoja ja hyviä käytänteitä kehitettiin esiinnousseiden kehittämistarpeiden pohjalta, niitä kokeiltiin ja arvioitiin lukioryhmillä, ja kehitettiin palautteen ja vaikutusten arvioinnin pohjalta. Palautteen keruu ja vaikutusten arviointi oli systemaattista ja jatkuvaa. Arvioinnissa hyödynnettiin sähköisiä ja toiminnallisia kyselyjä sekä haastatteluja.
Toimintamallin juurtumista ja leviämistä edesauttaa, jos se sisällytetään lukiokohtaiseen opintosuunnitelmaan ja jos lukion työryhmä (esim. Opiskeluhuoltoryhmä) kannustaa ja seuraa menetelmien käyttöä ja soveltamista. Olemme laatineet seuraavan vaiheistuksen ehdotukseksi toimintamallin käyttöönotolle:
Vaiheet:
-
Hyvinvoiva lukio –toimintamalli sisällytetään lukiokohtaiseen opintosuunnitelmaan (vastuu rehtori ja opinto-ohjaajat)
-
Lukion opiskeluhuoltoryhmä perehtyy toimintamallin tavoitteisiin, sisällyttää sen opiskeluhuollon vuosikelloon ja kannustaa mallin käyttöönottoon lukiossa
-
Toimintamallia pidetään esillä säännöllisesti lukion henkilökunnan tilaisuuksissa käsiteltäessä opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämistä.
-
Opiskeluhuollon asiantuntija tai opettaja tutustuvat menetelmiin ja ottavat käyttöönsä omaan työhönsä soveltuvat hyvät käytännöt. He voivat myös muokata menetelmiä oman oppilaitoksen tarpeisiin sopiviksi.
-
Toimintamallin käyttöä ja kokemuksia arvioidaan säännöllisesti, ja mallia ja menetelmiä jatkokehitetään arvioinnin avulla esimerkiksi lukion opiskeluhyvinvoinnin työryhmässä tai vastaavassa.
Toimintamalliin ja menetelmiin tutustuminen vie alussa aikaa muutaman tunnin, kunnes toimintamallin käyttäminen muuttuu rutiininomaiseksi ja on osa lukion toimintaa.
Toimintamalliin sisältyviä menetelmiä, kohderyhmän kokemuksia ja saavutettuja hyötyjä ja vaikutuksia arvioitiin kyselyillä, mittauksilla ja haastatteluilla.
Lukiolaisen OPAS uneen ja palautumiseen -työkirja sisältää menetelmät, jotka testattiin aiemmin OPAS-hankkeen Uni ja palautuminen -ryhmissä (n = 40). Uni ja palautuminen -ryhmien aikana riittävästi nukkuvien lukiolaisten osuus kasvoi ja lukiolaiset olivat aiempaa harvemmin väsyneitä päivisin. Lukiolaiset kokivat nukahtamisen muuttuneen helpommaksi ja yöaikainen heräily oli vähentynyt. Ryhmään osallistuneista opiskelijoista 71 % kertoi menevänsä aiemmin nukkumaan ja 29 % oli muuttanut unirytmiään säännöllisemmäksi. Osa lukiolaisista koki, että unirytmin kohentuessa heillä oli voimavaroja kiinnittää huomiota myös muihin elintapoihin ja lisätä liikkumista arjessaan. ”Toivottavasti tämä ei jää tähän, näistä asioista pitäisi puhua myös jatkossa” kuului lukiolaisilta saamamme palaute.
Uupuneen opiskelijan arvoitus pakopelistä saadun palautteen mukaan lukiolaiset arvioivat pakopeliä keskiarvolla 4,0 (asteikko 1–5). Pakopelissä pidettiin erityisesti siitä, että oppitunnilla sai liikkua, peli toi vaihtelua opiskeluun ja peliä pelattiin ohjaajien jakamissa ryhmissä, mikä edisti opiskelijoiden kokemuksen mukaan ryhmäytymistä. Osa opiskelijoista piti pelin haastavuudesta, mutta osa koki sen vaikeaksi, joten pakopelissä olisikin hyvä jakaa ryhmät niin, että jokaisessa ryhmässä on joku, joka on aiemmin pelannut pakopelejä.
Elämäni portfolio -menetelmä testattiin ja arvioitiin osana ryhmänohjaajan, opon, terveystiedon ja psykologian tuntia. Yhteensä 102 lukiolaisesta 82 henkilöä (80 %) antoi palautteen. Lukiolaisista 73,2 % kertoi saaneensa uutta näkökulmaa ja ymmärrystä menneisyyden työstämisestä. Lähes yhtä moni (70,8 %) sai portfolion työstämisestä elämäänsä uutta näkökulmaa ja ymmärrystä myös tulevaisuuden suunnitteluun. Lisäksi lukiolaiset kokivat voivansa hyödyntää Elämäni portfoliota tulevaisuudessa (61 %). Lukiolaisten avovastauksissa ilmeni, että Elämäni portfolio selkiytti tulevaisuuden tavoitteita ja arvoja, ja että Elämäni portfolion kysymykset auttoivat tarkentamaan ajattelua. Lukiolaiset kertoivat alkaneensa miettimään enemmän tulevaisuutta, se auttoi tulevaisuuden suunnittelussa ja auttoi näkemään, miten päästään tavoitteeseen. Itsetuntoon liittyen lukiolaiset kertoivat saaneensa luottamusta ja ymmärrystä itsestään. Lisäksi työskentely auttoi löytämään uusia näkökulmia itsestä. Oppitunneille osallistuvat opettajat aikoivat heidän antamansa palautteen mukaan ottamaan Elämäni portfolion osaksi oppituntejaan.
Jatkuvan ryhmäytymisen menetelmien käyttöön on koulutettu 12 opettajaa kahdesta eri lukiosta. Menetelmistä on saatu positiivista suullista palautetta sekä opettajilta että opiskelijoilta. Opettajat ovat kokeneet menetelmät helppokäyttöisiksi ja toimiviksi. Palautteen mukaan harjoitteista on ollut hyötyä opiskelijoille, erityisesti opiskelutekniikoihin tutustuminen on koettu tarpeelliseski lukio-opintojenn alussa. Opiskelijat ovat antaneet positiivista palautetta ryhmäytymisestä.
Opiskelukykypajoissa toteutetun suullisen kyselyn mukaan n. kaksi kolmasosaa lukiolaisista koki hyötyvänsä aikataulusuunnitteluharjoituksesta. Opiskelijat kertoivat, että opiskeluihin käytetyn ajan lisäksi on tärkeää huomata, mihin muuhun aikaa kuluu. Pienten taukojen huomioiminen omassa ajankäytössä sekä säännöllisen ruokailun ja riittävän unen määrä koettiin palautteissa merkittävinä opiskelukykyä edistävinä tekijöinä.
Kansikuva
