Imetyspoliklinikan videovälitteinen etävastaanotto
Imetyspoliklinikan videovälitteisen etävastaanottotoiminnan käynnistämisen tavoitteena oli laajentaa ja nykyaikaistaa imetyspoliklinikan palveluja, sekä parantaa imetysohjauspalveluiden tasapuolista saatavuutta Satakunnan hyvinvointialueen alueella.
Toimintamallin nimi
Imetyspoliklinikan videovälitteisen etävastaanottotoiminnan käynnistämisen tavoitteena oli laajentaa ja nykyaikaistaa imetyspoliklinikan palveluja, sekä parantaa imetysohjauspalveluiden tasapuolista saatavuutta Satakunnan hyvinvointialueen alueella.
Imetyspoliklinikan videovälitteistä etävastaanottotoimintaa varten kuvattiin palvelupolku, jossa ensikäynti toteutetaan perinteisenä lähivastaanottona ja seurantakäynnit järjestetään videovälitteisenä etävastaanottona. Ensikäynnillä tarkoituksena on mahdollistaa fyysinen kontakti, imetyksen kokonaisvaltainen havainnointi, sekä mahdollisten imetyksen onnistumisen fyysisten esteiden, kuten vauvan kireän kielijänteen tutkimisen mahdollistaminen. Palvelukonseptissa ensikäynnin jälkeen asiakkaan on mahdollista valita vastaanoton muodoksi puhelu tai videovastaanotto. Kaikissa tapauksissa asiakkaalla on edelleen mahdollisuus valita vastaanottotavaksi myös perinteinen lähivastaanotto.
Imetyspoliklinikan toimintaa muutettiin vaihtamalla iltapäivistä yksi vastaanottoaika etävastaanottoajaksi. Sovellukseksi valittiin organisaatiossa jo käytössä ollut LC video, ja imetyspoliklinikan kätilöt perehdytettiin sovelluksen käyttöön. Etävastaanoton tekniseen toteutukseen sekä etävastaanoton pitämiseen laadittiin ohjeet, ja kätilöt lisäksi saivat koulutusta etävastaanoton pitämisestä.
Videovälitteistä etävastaanottoa voidaan tarjota kaikille imetyspoliklinikan asiakkaille, joiden ongelma ammattilaisen mukaan soveltuisi videovälitteisesti hoidettavaksi.
Satakunnan tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa kehittämistyötä tehdään valtakunnallisen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Yhtenä kansallisen ohjelman tavoitteena on palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen. Kestävän kasvun Satakunta -hankkeessa yhtenä tarkoituksena on ottaa käyttöön uusia digitaalisia palveluita osana palveluiden saatavuuden parantamista. Myös Satakunnan tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen yhdeksi keskeiseksi maakunnallisesti kehitettäviksi kohteeksi on nostettu digitaalisten palveluiden, ratkaisujen ja niitä hyödyntävien toimintamallien käyttöönoton tehostaminen. Näiden kehittämisalueiden osana toteutettiin yhteistyössä Satakunnan Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen ja Kestävän kasvun Satakunta 2 -hankkeen kanssa tammi-maaliskuun 2023 aikana Satasairaalan äitiys- ja naistentautien poliklinikan imetyspoliklinikalla videovälitteinen etävastaanotto –pilotti.
Satakunnan hyvinvointialueelle on laadittu vauva ja perhemyönteisyysohjelma, jonka tarkoituksena on mahdollistaa hyvä alku imetykselle synnytyssairaalassa, tukea kuuden kuukauden täysimetystä ja edesauttaa imetyksen jatkumista kuuden kuukauden jälkeen kiinteän lisäruoan ohella vuoden ikään tai niin kauan kuin perhe toivoo. Jotta näihin tavoitteisiin päästäisiin, tulee satakuntalaisten perheiden saada tarvitsemansa tuki muun muassa imetykseen oikeaan aikaan ja matalalla kynnyksellä.
Satakunnan hyvinvointialue on pinta-alallisesti laaja ja imetyspoliklinikan vastaanotolle saavutaan osin pitkien etäisyyksien päästä. Ohjauspuheluista on etäisyyksien vuoksi muodostunut imetyspoliklinikalla vakiintunut vaihtoehto lähivastaanottojen rinnalle. Vuonna 2021 Satasairaalan imetyspoliklinikalla oli yhteensä lähes 800 asiakaskontaktia, joista yli puolet puhelinvälitteisiä etäkontakteja.
Satasairaalan imetyspoliklinikka tarjoaa ainoana paikkana Satakunnan hyvinvointialueella erikoissairaanhoidossa imetysohjausta. Imetyspoliklinikalla perheillä on mahdollisuus saada ohjausta ja keskustella imetys- ja vauvan ruokinta-asioihin erikoistuneiden kätilöiden kanssa imetykseen ja vauvan ruokintaan liittyvistä kysymyksistä. Annettavan ohjauksen tavoitteena on mahdollisimman myönteinen ja äidin ja koko perheen omien tavoitteiden mukainen imetyskokemus. Imetyspoliklinikalla on mahdollista keskustella jo raskauden aikana, jos on mieltä askarruttavia imetykseen tai vauvan ruokintaan liittyviä asioita (esimerkiksi aiempi imetyskokemus, perussairauden tai muun syyn mahdollinen vaikutus imetykseen tai monikkoraskaus).
Mikäli synnytyksen jälkeisinä päivinä on ollut haasteita imetyksen ja vauvan ruokinnan kanssa, voidaan imetyspoliklinikkakontrolli varata jo sairaalasta kotiutumisen yhteydessä.
Asiakasymmärryksen kerryttämiseksi imetyspoliklinikan asiakkaille tehtiin lomakekysely. Asiakaskyselyiden perusteella luotiin lisäksi kaksi uuden palvelun käyttäjäpersoonaa, joiden avulla pyrittiin ymmärtämään asiakkaiden tarpeita, toiveita ja mitä haasteita heillä saattaisi uuden palvelun kanssa olla. Myös imetyspoliklinikalla työskenteleville kätilöille tehtiin lomakekysely, jolla pyrittiin selvittämään heidän näkemyksiään ja toiveitaan imetyspoliklinikan toiminnan kehittämistarpeista. Lisäksi toimintamallin kehittämisessä hyödynnettiin benchmarkingia.
Etävastaanottojen käyttöönottoa varten tulee olla kuvattuna asiakkaan palvelupolku. Ammattilaiset tarvitsevat toiminnan muuttuessa koulutusta etävastaanoton pitämisestä ja käytettävästä sovelluksesta, sekä selkeät kirjalliset ohjeet uuden toimintatavan tueksi. Lisäksi tärkeää on, että henkilökunnalla on saatavilla helposti teknistä tukea tarpeen vaatiessa toiminnan varsinaisesti käynnistyessä. Ammattilaiset tarvitsevat myös rohkaisua ja kannustusta uuden toimintavan käyttöönottoon tutussa työssä. Muutos vaatii myös resurssia, jotta toiminta otetaan käyttöön. Säännöllistä tiedottamista ja markkinointia tarvitaan myös kehittämisvaiheen jälkeen.
Lisäksi tulee huomioida asiakkaiden riittävästä ohjeistamisesta ja valmistamisesta videovälitteistä etävastaanottoa varten. Myös asiakkaille on hyvä olla laadittuna kirjalliset ohjeet videovastaanotolle valmistautumisesta, laitteiden ja yhteyden toimivuuden testauksesta sekä vastaanotolla toimimisesta ja miten toimia mahdollisissa ongelmatilanteissa.
Videovälitteisten etävastaanottojen määrä jäi pilottiaikana vähäiseksi (2 kpl). Etävastaanotolle osallistuneilta asiakkailta pyydettiin palautetta sähköisellä palautelomakkeella, johon toinen vastaanotolle osallistuneista asiakkaista vastasi. Etävastaanottokäynti oli koettu positiivisena.
Myös imetyspoliklinikan kätilöiltä kerättiin kokemuksia etävastaanotosta sähköisellä palautekyselyllä (vastausprosentti 75). Etävastaanoton pitäminen koettiin sujuvaksi, ja selkeistä ohjeista koettiin olleen hyötyä. Ongelmia etävastaanoton pitämisessä ei kyselyvastauksissa tullut esiin. Imetyspoliklinikan kätilöt olivat tarjonneet videovälitteistä etävastaanottoa vaihtoehtona sellaisille asiakkaille, joilla on pitkä matka sairaalaan tai vastaanotolle hakeutumisen syy ei vaatinut esimerkiksi vauvan tarkempaa tarkastelua/tutkimista. Osa asiakkaista, joille etävastaanottoa oli tarjottu, halusi kuitenkin tulla paikanpäälle, jotta vauvan imuotetta katsotaan kunnolla tai jos asiakas epäili itse, ettei olisi kotona pystynyt hyvin keskittymään vastaanottoon.
Kätilöt näkevät kyselyvastausten perusteella videovälitteisen etävastaanoton hyvänä vaihtoehtona asiakkaille, joiden vauvaa ei tarvitse tutkia, kuten esimerkiksi raskaana oleville asiakkaille tai heti kotiutumisen jälkeen toteutuville, synnytyksen jälkeen sairaalasta kotiutumisen yhteydessä varatuille vastaanotoille, kun käynti varataan esimerkiksi siitä syystä, että äiti ja vauva kotiutuvat lisämaitojen kanssa.
Videovälitteistä etävastaanottoa vaihtoehtona päätettiin jatkaa myös pilotin jälkeen, koska imetyspoliklinikan palveluiden tasavertainen saatavuus Satakunnan hyvinvointialueella nähdään erittäin tärkeänä.
Kansikuva
