Katse kotihoidon asiakkaan suun terveyteen osana parempaa ravitsemusta
Lisäämällä kotihoidon hoitajien tietoisuutta suun terveyden vaikutuksesta kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, pyritään edistämään asiakkaiden parempaa ravitsemusta.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Lisäämällä kotihoidon hoitajien tietoisuutta suun terveyden vaikutuksesta kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, pyritään edistämään asiakkaiden parempaa ravitsemusta.
Toimintamalli lyhyesti
Kotihoidon asiakkaista monilla on haasteita ravitsemuksen kanssa. Paremmalla ravitsemuksen tasolla voidaan parantaa asiakkaiden vointia ja mahdollisuuksia kuntoutumiseen. Tutkitun tiedon mukaan suun terveys vaikuttaa vahvasti ravitsemuksen toteutumiseen. Suun terveyden pitkäkestoinen hoitotyö on edistänyt ikäihmisten hammasterveyttä. On tärkeää huomioida suun terveyden edistäminen myös ihmisten ikääntyessä, kun avuntarve hampaiden ja suun puhdistamisessa lisääntyy. Lisäämällä ammattilaisten tietoisuutta suun terveyden vaikutuksesta kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, pyritään edistämään asiakkaiden parempaa ravitsemusta.
Kotihoidon hoitajien ja asiakasohjaajien osaamisen lisääminen ravitsemuksen ja suun terveyden osalta varmistetaan kouluttamalla henkilökuntaa suun terveyden osalta. Lisäksi kotihoidon hoitajille tulee olla auki kirjoitettu toimintamalli, miten kiinnitetään asiakkaiden suun hoitoon huomio ja milloin ollaan yhteydessä suunterveydenhuoltoon. Palvelutarpeen arviointia tekevien asiakasohjaajien käytössä on toimintakykymobiili, johon on lisätty osa, jossa nousee suun terveyden hoito esille. Kehittämistyötä tehdään moniammatillisella yhteistyöllä kotihoidon ja suunterveydenhuollon kehittäjien kanssa.
Toimintamallin käyttöönoton tärkein vaihe on tavoitteen kirkastaminen kaikille kotihoidon asiakkaan asiakaspolkuun vaikuttaville toimijoille.
Tavoitteena on vielä kehittää kotihoidon hoitajille suoranumero asiakkaiden ajanvaraukseen suunterveyden ammattilaiselle.
Suomen väestössä tapahtuu tulevien vuosikymmenten aikana muutoksia, jossa taustalla vaikuttavat syntyvyyden ja kuolemisen aleneminen. On ennustettu, että erityisesti vanhimmissa ikäryhmissä iäkkäiden määrä kasvaa samalla kun lasten ja työikäisten määrä vähenee.
Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030 tavoitteena on ikäkyvykäs Suomi. Ikäohjelmassa määritellään yhteinen suunta ja keinot, joiden avulla varaudutaan väestön ikääntymiseen. Ohjelma kannustaa mahdollisimman toimintakykyiseen ikääntymisen turvaamiseen sekä taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän palvelujärjestelmän rakentamiseen (STM:n julkaisuja 2020:31).
Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023 asetti yhdeksi keinoksi ikäystävällisen Suomen tavoittelussa digitalisaation ja teknologian hyödyntämisen.
1. Kohderyhmänä Etelä-Karjalan hyvinvointialueen kotihoidon työntekijät sekä palveluntarpeenarvioinnin henkilöstö, joiden osaamisen lisäämiseen suun terveydenhoidon osalta tulee kiinnittää huomioita.
2. Kohderyhmänä on Etelä-Karjalan hyvinvointialueen kotihoidon asiakkaat, joiden suun terveyden ylläpito vaatii huomiota ja asiakkaiden osallistamista itsehoitoon.
Maliin kehittämisen tarve on lähtenyt kotihoidon kokemuksista, niin hoitajien, asiakkaiden ja omaisten kokemusten perusteella. Lisäksi toimintamallin tarve on noussut suun terveyden ammattilaisten huomioista. Erillistä kyselyä asiasta ei ole tehty.
Suun terveyden toimintamallissa on pyritty ottamaan koko kotihoidon asiakkaan polku huomioon aina palvelun tarpeen arviosta lähtien. Toimintamallilla pyritään selkeyttämään työnjakoa asiakkaan, omaisten ja hoitajien välillä, ettei suun terveyden ylläpito jää ilman huomiota.
Aloitus, suunnittelu, yhteistyö:
Kotihoidon suun terveyden toimintamallin kehitys alkoi puhtaasti kotihoidon asiakkaan ravitsemuksen kehittämisestä. Ravitsemusterapeutin kanssa käydyissä palavereissa nousi esille tutkimuksissa osoitettu suun terveyden vaikutus kotihoidon asiakkaiden ravitsemukseen.
Yhteistyö suunterveyden ammattilaisten kanssa alkoi aikaisessa vaiheessa. Toimintamallin luonnissa käytiin erilaisia vaiheita läpi ja lopulta päädyttiin lisäämään kotihoidon asiakkaiden parissa toimivien henkilöiden tietämystä ja vastuiden kirkastamisesta suun terveyden ylläpitämisestä. Toimintamalli osallistaa ja huomioon ottaa asiakkaan ensimmäisestä kohtaamisesta lähtien.
Kotihoidon asiakkuuden polulla tullaan huomioimaan kehitetyn toimintamallin mukaan suun puhdistaminen ja suun terveyden ylläpitäminen huomioiden asiakkaan omat voimavarat ja omaisten osallistumisen.
Koulutus:
Kotihoidon ja palvelutarpeen henkilöstöä koulutettiin suu nterveyden asiantuntijoiden toimesta. Koulutus oli suunniteltu juuri kotihoidon asiakkaan tarpeet huomioiden. Koulutuksessa käytettiin osioita, joissa hoitajat saivat konkreettista ohjausta suun puhdistamisesta.
Koulutuksen jälkeen kotihoidon henkilökunta ja palvelutarpeen arvioita tekevät palveluohjaajat saavat kirjalliset ohjeet, miten toimitaan koulutuksen jälkeen (esim. kirjaaminen, yhteyshenkilöt ja puhelinnumerot suunterveydessä, huomiot asiakaskohtaisesti).
Kotihoidon asiakkaan polku:
Asiakkaan toimintakyvyn laskiessa tilanteen kartoittamiseksi tehdään asiakkaan palvelutarpeen arviointi asiakasvastaavan toimesta. Kartoittamisen yhteydessä asiakasvastaava selvittää asiakkaan suun terveyden historiaa ja onnistuuko asiakkaan suun puhdistaminen vai tarvitaanko siihen mahdollisesti muistuttelua tai apua.
Asiakkaan siirryttyä kotihoidon kuntouttavalle arviointijaksolle, tieto tarvittavasta suun puhdistamisen avuntarpeesta siirtyy asiakkaan kotihoidon viikko-ohjelmaan ja tätä kautta välittömään hoitotyöhön. Asiakkaan kokonaistilannetta kuvattaessa kuntoutus- ja hoitosuunnitelmaan kuvataan sinne myös suun puhdistamisen avun tarpeet.
Asiakkaan siirryttyä kotihoidon asiakkuuteen yhteyssairaanhoitaja kirjaa mahdollisen avun tarpeen suun puhdistamisesta asiakkaan viikko-ohjelmalle. Kotihoidon viikko-ohjelmalta nousee asiakkaan päivittäiset hoitotyön työtehtävät kotihoidon hoitajille toiminnanohjauksen kautta. Kotihoidon hoitaja saa selkeät ohjeet työtehtävistään, jotka sisältävät nyt myös huomion suun puhdistamiseen liittyvistä avun tarpeista.
Asiakkaan siirryttyä kotihoidon säännölliseksi asiakkaaksi, omahoitaja kirjaa kuntoutus- ja hoitosuunnitelman, johon kirjataan nyt myös suun terveyden edistämiseen liittyvät asiat. Kolmen kuukauden välein tilannetta tarkastellaan ja tarvittaessa tiedot päivitetään.
Muut hyvinvointialueet voivat hyödyntää tätä mallia omalla alueellaan niin halutessaan.
Kotihoidon hoitajille sekä asiakkaan palveluja arvioivan henkilöstön koulutuksessa tehdyn kyselyn mukaan:
Koulutuksen palautekyselyyn vastanneista (n=110), 94 % koki koulutuksen tarpeelliseksi ja 92 % mielestä koulutuksen sisältö vastasi heidän tarvettaan.Vastaajista 61 % haluaisi suun terveyden koulutuksen toteutuvan vuosittain. Osa halusi oppia suun terveydestä lisää esim. miten toimitaan muistisairaan kanssa tai hoitovastaisen henkilön kanssa. Lisäksi haluttiin enemmän tietoa sairauksien ja lääkityksen vaikutuksista suun terveyteen ja toivottiin suoraa yhteyttä suu- ja hammasterveydenhuoltoon.
Toimintamallin onnistumisia ei ole vielä päästy mittaamaan, mutta nyt on jo havaittavissa, että hoitajat kokevat tärkeänä suun terveyden ylläpitämisen esille nostamisen.
Jatkossa tullaan vielä kehittämään kotihoidon hoitajille asiakkaiden ajanvaraukseen tarkoitettu suora linja ajanvarauksen helpottamiseksi. Lisäksi pyritään kehittämään Gillie tekoäly huomioimaan myös suun terveyden asioita kotihoidon asiakkaista nousevasta datasta.
Myös asiakastyytyväisyyskysely toteutetaan mallin juurruttua.
Kansikuva
