Kokemusasiantuntijuuteen perustuva kehittämis- ja vaikuttamistoiminta ja nuorten lähiverkostoille suunnatut toiminnat Veturointi-toiminnassa

Veturointi-toiminnan kokemusasiantuntijuuteen perustuvalla kehittämis- ja vaikuttamistoiminnalla vahvistetaan kokemusasiantuntijoiden ja nuorten osallisuutta lastensuojelun sekä lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toiminnassa ja kehittämisessä.  

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Kokemusasiantuntijuuteen perustuva kehittämis- ja vaikuttamistoiminta ja nuorten lähiverkostoille suunnatut toiminnat Veturointi-toiminnassa
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Veturointi-toiminnan kokemusasiantuntijuuteen perustuvalla kehittämis- ja vaikuttamistoiminnalla vahvistetaan kokemusasiantuntijoiden ja nuorten osallisuutta lastensuojelun sekä lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toiminnassa ja kehittämisessä.  

Toteutuspaikka
Auta Lasta ry, Veturointi-toiminta: Oulun seutu ja Turun seutu
Paikkakunta tai maakunta
Valtakunnallinen
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)
Toimintamallin kokonaisuus
Liitteet ja linkit

Tekijä

Mervi Saloheimo

Luotu

11.08.2020

Viimeksi muokattu

01.06.2021
Ratkaisun perusidea **

Veturointi-toiminnassa työskentelevät kokemusasiantuntijat (Veturit) toimivat erilaisissa kehittämis- ja vaikuttamistehtävissä omien voimavarojensa ja vahvuuksiensa mukaisesti. Vaikuttamis- ja kehittämistyössä he hyödyntävät oman kokemusosaamisensa lisäksi kohtaamiltaan ja tukemiltaan nuorilta sekä muilta kokemustoimijoilta ja toiminnassa mukana olevilta ammattilaisilta saamaansa kokemustietoa ja näkökulmia.

Toimintaympäristö **

Suomi lasten ja nuorten kasvuympäristönä, seurantatutkimukset vuonna 1987 ja vuonna 1997 Suomessa syntyneistä osoittavat, että nuoret, joiden lapsuuteen/nuoruuteen on liittynyt vanhempien vakavia ongelmia ja/tai lastensuojelun tarve ovat erityisen haavoittuvassa asemassa yhteiskunnassamme. Tutkimusten perusteella sijoituksessa olleiden hyvinvointi ja yhteiskuntaan kiinnittyminen on koko ikäluokkien tilanteeseen nähden huomattavasti heikompi: esim. toimeentulo, mielenterveyden ongelmat, rikollisuus, oppimis- ja koulunkäynnin vaikeudet, heikko koulutustaso, työttömyys sekä koulutuksesta työelämään siirtyminen, työkyvyttömyys, varhainen vanhemmuus, kuntoutuksen tarve ja korkea kuolleisuus. Nämä moninaiset haasteet näkyvät myös Veturointi-toimintaan osallistuvien nuorten elämässä. Lastensuojelun sijoitusten määrä on seurantatutkimusten mukaan lisääntynyt verrattaessa vuonna 1987 ja vuonna 1997 syntyneitä lapsia/nuoria. (Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, verkkojulkaisuja 101 ja 210) Erityisesti kiireellisten sijoitusten määrä jatkaa yhä edelleen kasvuaan (https://thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/toimijat-tyon-tuki-hallinto/lastensuojelu-ja-thl/lastensuojelun-tilastoa). Koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne on lisännyt nuorten tuen tarpeita (mm. traumojen aktivoituminen, päihde- ja mielenterveysongelmat, yksinäisyys, vaikeudet opinnoissa, vanhemmuuden haasteet), sekä tuonut entistä selkeämmin esille palvelujärjestelmässämme olevia haasteita. Samoin jälkihuollon ikärajan nosto lisää lastensuojelun palveluiden piirissä olevien nuorten määrää sekä tuen kehittämisen tarvetta nuorten aikuisten näkökulmasta. Viime vuosina sijaishuollossa ilmi tulleet kehittämisen tarpeet erityisesti lasten ja nuorten kohtelussa, laitosten toimintakäytännöissä sekä valvonnassa (ks. eduskunnan Oikeusasiamiehen tarkastuspöytäkirjat vuosilta 2018-2020) kertovat siitä, että yhteistyötä kokemusasiantuntijoiden kanssa osaamisen kehittämisessä sekä lasten ja nuorten osallisuuden vahvistamisessa tarvitaan entistä enemmän. Myös lastensuojelun työntekijät kokevat, että ajanpuutteen lisäksi lasten ja nuorten osallisuutta heikentää mm. aikuiskeskeiset työtavat ja osaamattomuus kohdata lapsia ja nuoria (ks. Mitä kuuluu lastensuojelu? osa 2. Kohtaamisia? -lastensuojelun arki työntekijöiden näkökulmasta, LSKL 2018).

Olennainen tekijä lasten ja nuorten hyvinvoinnissa on heidän kasvu- tai kehitysyhteisöjensä kyky tukea heidän kehittymistään ja osallisuuttaan osana yhteisöä. Tutkimukset osoittavat, että lasten ja nuorten hyvinvointi lähtee perheiden hyvinvoinnista, mutta myös muiden yhteisöjen merkitys on suuri arjen sujumisen ja hyvinvoinnin edellytysten luomisessa. Lastensuojelun piirissä olevilla/olleilla lapsilla ja nuorilla on biologisen perheen lisäksi monia muita merkittäviä lähiverkostoja/kasvuympäristöjä elämässään, esim. sijaisperheet ja lastensuojelulaitosten muodostamat yhteisöt, lastensuojelun sekä lasten, nuorten ja perheiden palveluiden parissa työskentelevät ammattilaiset, koulu, ystävät, vertaiset, omat puolisot ja lapset. Tukemalla näissä eri verkostoissa/yhteisöissä eläviä nuoria vaikutetaan laajemmin heidän lähiyhteisöihinsä, samoin kuin tukemalla verkostoja/yhteisöjä kohtaamaan nuoria vaikutetaan niissä eläviin nuoriin. Onkin syytä tukea suhdeperustaisen elämän, osallisuuden, yhteyksien ja sidosten rakentamista. Tätä työtä tehdään Veturointi-toiminnassa nuorten tarpeista lähtien. Vetureina toimivat kokemusasiantuntijat haluavat vaikuttaa nuorten kasvu- ja kehitysyhteisöihin, jotta nuoret osattaisiin kohdata ja heitä pystyttäisiin tukemaan entistä paremmin.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Lastensuojelun sekä Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden parissa työskentelevät ammattilaiset, opiskelijat, perhehoitajat ja muut lastensuojelun palveluiden piirissä olevien nuorten lähiverkostot sekä päättäjät

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Kehittämis- ja vaikuttamistyötä tehdään Veturointi-toiminnan toiminta-alueilla (Oulun ja Turun seudut) sekä valtakunnallisesti yhteistyössä kuntien, sosiaalialan osaamiskeskusten, oppilaitosten, maakunnallisten toimijoiden, lastensuojelun palveluntuottajien sekä muiden järjestötoimijoiden kanssa. 

Toimintamuodot:

  • Nuorten lähiverkostoille (ammattilaiset, opiskelijat, perhehoitajat, muut läheiset) suunnatut työmuodot, esim. työpajat (mm. Sama Asema -työpajat ks. https://www.theseus.fi/handle/10024/166482), vierailut ryhmissä, koulutukset, kokemuskirjastot, yhteiskehittämispäivät ja seminaarit nuorten kohtaamiseen ja tukemiseen liittyvistä teemoista
  • Asiantuntijana toimiminen kehittämistyöryhmissä
  • Puheenvuorot muiden järjestämissä koulutuksissa ja seminaareissa
  • Veturointi blogi, muiden toimijoiden blogit /mielipidekirjoitukset
  • Lausunnot ja konsultaatiot
  • Yleisötapahtumat (esim. Care Day juhla yhteistyössä muiden alueellisten ja valtakunnallisten toimijoiden kanssa)

Valmistelu ja tuki toiminna aikana ja sen jälkeen:

  • Kokemusasiantuntijat saavat tukea työhönsä Vetureina toimivien lastensuojelun kokemusasiantuntijoiden valmentaminen, työllistäminen ja tuki -toimintamallin mukaisesti. Veturi-valmennuksessa yhden valmennuskerran teemana on kokemusasiantuntijana toimiminen vaikuttamis- ja kehittämistehtävissä. Siinä käydään läpi mm. erilaisia tehtäviä, joita Vetureilla voi olla ja miksi vaikuttamistyötä tehdään sekä pohditaan toiminnan eettisiä reunaehtoja (mm. tasavertaisuus, tarvelähtöisyys, turvallisuus, vapaaehtoisuus, omat rajat, läheisten huomioiminen jne.)
  • Erilaisten työpajojen, puheenvuorojen ja kehittämistyöryhmiin asiantuntijana osallistumisen valmisteluun varataan riittävästi aikaa, ja Veturit saavat tukea Veturointi-toiminnan muulta henkilöstöltä ja toisiltaan. Puheenvuoroja ja työpajoja ideoidaan ja suunnitellaan tarvittaessa yhdessä Veturien Höyrytiimi-tapaamisissa, joissa kootaan yhteen laajemman joukon ajatuksia kehittämisteemoihin.
  • Huolehditaan siitä, että vastaanottava taho (esim. puheenvuoron tai työpajan tilaaja) huomioi, että kokemusasiantuntija otetaan vastaan hyvin ja hän tulee kuulluksi. Kiinnitetään huomioita mm. näihin seikkoihin:
    • Mitä kokemusasiantuntijalta odotetaan?
    • Missä, kenelle, ketä on yleisössä, tilaisuuden luonne, osallistujamäärä ja puheenvuoron pituus. Varmistetaan, että kokemusasiantuntija on tietoinen mihin tilaisuuteen on menossa ja ketä siihen osallistuu:
      --> onko mahdollisuus siihen, että paikalla on tuttuja läheisiä tai ammattilaisia? tai esimerkiksi lähisukulaisten kontakteja?
      -->onko paikalla ammattilaisia, vertaisvanhempia yms? Onko mahdollisuus saada nimilistaa nähtäville?                     --> Mihin kokemusasiantuntijatietoa hyödynnetään ja millaisia tavoitteita puheenvuorolla/työskentelyllä on? Halutaanko nostaa esiin yksittäistä asiakasääntä vai tuoda esiin laajempaa kokemusääntä?
    • Millä nimellä ja nimikkeellä kokemusasiantuntija haluaa osallistua tilaisuuteen.
    • Varmistetaan puheenvuoron otsikot ja mahdolliset tekniset asiat (onko esitystä yms.)? Onko kyseessä osallistava vai perinteisempi seminaaripuheenvuoro tai webinaari? Millainen verkkoalusta on käytössä?
    • Sovitaan palkasta/palkkiosta ja mahdollisista matkakulujen korvaamisesta ja tarvittaessa huolehditaan poissaolotodistus työ- tai opiskelupaikkaan
    • Varmistetaan että kuulijat osaavat ottaa kokemusasiantuntijat vastaan ja heitä kohdellaan kunnioittavasti. Mikäli kyseessä on työryhmä, huolehditaan, että kokemusasiantuntija on sen tasavertainen jäsen. Huomioidaan kokemusasiantuntijan esittely muille jäsenille.
    • Varmistetaan vaitiolovelvollisuus
    • Varmistetaan mahdollisuus olla tilaisuudessa vastaamatta kysymyksiin kokemusasiantuntijan niin halutessa. Tarpeen tullessa voi rajata keskustelua. Kokemusasiantuntijaa ei saa saattaa häpeään. Varmista, ettei hänelle tule hyväksikäytetty olo.

      • Kokemusasiantuntijalla on oikeus suojella itseään ja läheisiään ja asettaa rajat kertomilleen asioille. Voidaan varmistaa jo etukäteen, saako Veturilta kysyä henkilökohtaisia asioita, miten ne rajataan ja voiko tilaisuuden puheenjohtaja tarvittaessa johtaa keskustelun toiseen asiaan, jotta kokemusasiantuntijan ei tarvitse itse kieltäytyä vastaamasta.
    • Varmistetaan, että kokemusasiantuntijalla on tilaisuudessa tukija, kenen kanssa voi sopia tilaisuuden kulusta ja mahdollisista merkeistä, mikäli haluaa keskeyttää tilaisuuden, ja joka jatkaa/auttaa keskustelun kulussa, mikäli tulee ”jäätyminen”
    • Kerrotaan mihin tietoa hyödynnetään taapaamisesta. Jos esimerkiksi on tarkoitus viedä kokemusasiantuntijoiden viestiä eteenpäin, palataan myöhemmin asiaan kertomaan, miten viesti vastaanotettiin
    • Mikäli paikalla on median edustajia sovitaan vielä erikseen haastattelumahdollisuudesta, kuvausluvasta ja oikolukumahdollisuudesta.
  • Riippuen tilaisuudesta, kerätään palautetta joko Veturointi-toiminnan tai järjestävän tahon puolesta. Palaute käydään läpi osallistuneiden kokemusasiantuntijoiden kanssa.
  • Anna palautetta ja kiitä panostuksesta. Kerro mikä panostuksessa oli erityisen arvokasta tai hyvää? Mahdolliset esiin nousseet ongelmakohdat on hyvä käydä läpi heti (kokemusasiantuntijan puolelta tai muiden osallistujien toimesta.)
  • Mahdollisimman pian tilaisuuden jälkeen otetaan purkukeskustelu, jossa käydään läpi, miten meni, ja jäikö joku asia mietityttämään
  • Tilaisuuksista tehdään tilastoinnit ja itsearvioinnit sähköisellä lomakkeella
  • Korvaukset ja palkkiot maksetaan ajallaan. Sovitaan jo etukäteen maksupäivät, mikäli maksavana tahona on esimerkiksi puheenvuoron tilaaja tai kehittämistyöpajan järjestäjä.

Lisää lastensuojelun kokemusasiantuntijuuden eettisistä ohjeista löydät täältä: https://www.lskl.fi/wp-content/uploads/2021/05/lskl-Lastensuojelun-kokemusasiantuntijoiden-eettiset-ohjeet.pdf

Tärkeää huomioitavaa:

  • Vetureina toimivien lastensuojelun kokemusasiantuntijoiden valmentaminen, työllistäminen ja tuki -toimintamallin mukaisen toiminnan avulla kokemusasiantuntijat saavat valmiuksia ja tukea tehtäviinsä ja pystyvät toimimaan vahvuuksiensa ja kiinnostuksensa mukaisesti erilaisissa kehittämis- ja vaikuttamistehtävissä. He saavat uusia näkökulmia, tietoa ja ymmärrystä omiin kokemuksiinsa ja lastensuojeluun, joita voivat hyödyntää kehittämistyössä.
  • Uudet kokemusasiantuntijat ovat kokeneempien Veturien kanssa yhdessä kehittämis- ja vaikuttamistehtävissä, jolloin saadaan sekä uutta näkökulmaa, että kokemuksen tuomaa varmuutta ja uudet voivat harjoitella eri rooleja turvallisesti työparin kanssa.  Halutessaan he voivat aluksi olla vaikka pelkästään "kuunteluoppilaina" mukana.
     
Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Nuorten elämässä olevat verkostot (perheet, perhehoitajat, ammattilaiset ja alan opiskelijat) ovat saaneet kokemusasiantuntijoilta uusia näkökulmia sekä tukea, tietoa ja välineitä nuorten kohtaamiseen ja tukemiseen erilaisissa haastavissa tilanteissa ja ongelmien ennaltaehkäisyyn. Nuorten kanssa työskentelevien tahojen ja verkostojen ymmärrys nuorten kokemusmaailmasta, käyttäytymisen taustoista ja tunteista on lisääntynyt. Samoin ymmärrys omasta roolista nuoren yhteistyökumppanina/rinnallakulkijana on vahvistunut. Näin ollen voidaan olettaa, että kokemustiedon avulla nuoret kohdataan ja heitä pystytään tukemaan paremmin lastensuojelun palveluissa sekä muissa kasvu- ja kehitysyhteisöissä.

Ammattilaisten ja lähiverkostojen tieto ja ymmärrys kokemustoiminnasta on lisääntynyt Veturointi-toiminnan toiminta-alueilla ja valtakunnallisesti, ja hankkeen toiminnan myötä kokemustoimintaa on viritelty muidenkin toimijoiden toimesta hankkeen toiminta-alueilla.

Kokemusasiantuntemusta pääsääntöisesti arvostetaan ja ammattilaiset kokevat toiminnan hyödyttävän nuoria ja tuovan nuorille jotain sellaista, mitä he itse eivät voi tarjota. Yhteistyö lastensuojelun parissa työskentelevien ammattilaisten, oppilaitosten ja kokemusasiantuntijoiden välillä on lisääntynyt Veturointi-toiminnan toiminta-alueilla.

Toiminta on vahvistanut kokemusasiantuntijoiden osallisuutta ja toimijuutta lastensuojelun sekä lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toiminnassa ja kehittämisessä. Työskentely on lisännyt molemminpuolista ymmärrystä ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden välillä, mikä tukee heitä molempia nuorten kanssa tehtävässä työssä. Kokemusasiantuntijoiden lisäksi Veturointi-toiminnassa ja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa järjestetyt nuorten foorumit/työpajat/yhteiskehittämispäivät ovat lisänneet nuorten osallisuutta ja toimijuutta lastensuojelun ja muiden palvelujen kehittämisessä. Nuorten ja kokemusasiantuntijoiden näkökulmia on huomiotu niin maakunnallisessa kuin valtakunnallisessa kehittämistyössä. Toiminnalla on vaikutettu konkreettisesti mm. erityisen ja vaativan tason palvelujen, lastensuojelun jälkihuollon ja lastensuojelun laadun arvioinnin kehittämiseen (pilotteja, prosessikuvauksia, toimintamalleja, työvälineitä, joita otettu kunnissa/kuntayhtymissä käyttöön ja hyödynnetään sote-valmistelussa) ja lastensuojelun työelämäprofessuurin perustamiseen Turkuun.

Pidemmällä aikavälillä toiminta vaikuttaa siihen, että lastensuojelun piirissä elävät lapset ja nuoret saavat parempia palveluita ja heidät osataan kohdata niissä paremmin.

Lastensuojelun kokemustoimintaa toteuttavien järjestöjen ja toimijoiden yhteistyö on hankkeen toiminnan aikana vahvistunut. Tiivistä yhteistyötä on tehty niin Voima Vaikuttaa -verkoston puitteissa kuin yksittäisten tapahtumien, nuorten foorumien ja työpajojen toteuttamisessa. Kehittämis- ja vaikuttamistyöhön on saatu joukkovoimaa, ja on voitu tuoda nuorten ääntä laajemmin esille eri palvelujen (esim. jälkihuolto) ja toiminnan kehittämiseen ja poliittiseen päätöksentekoon.

Toiminnalla on poistettu lastensuojelun leimaa ja lisätty monialaista asiantuntijuutta.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Toimintamalli on sovellettavissa eri kohderyhmille ja eri toiminta-alueille

Kehittämis- ja vaikuttamistoiminnassa tavoitteiden saavuttamiseen on vaikuttanut se, että kokemusasiantuntijuudelle on ollut kova kysyntä alueillamme, meillä on vahvat yhteistyöverkostot niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin ja olemme yhdessä voineet tarjota vaikuttamismahdollisuuksia Vetureina toimivien kokemusasiantuntijoiden lisäksi myös laajemmin lastensuojelun piirissä eläville nuorille.

Veturimme saavat tietoa ja kokemuksia nuorten elämään liittyvistä haasteista ja onnistumisista tukemiltaan nuorilta, ja voivat hyödyntää niitä oman kokemuksensa lisäksi vaikuttamistyössä.
Olemme havainneet, että eri toimintamuotomme (1. Vetureina toimivien lastensuojelun kokemusasiantuntijoiden valmentaminen, työllistäminen ja tuki, 2. Lastensuojelun piirissä oleville/olleille nuorille suunnattu Veturin antama yksilötuki, ryhmämuotoiset toiminnat ja etätuki sekä 3.Kokemusasiantuntemukseen perustuva kehittämis- ja vaikuttamistoiminta ja nuorten lähiverkostoille suunnatut toiminnat) tukevat ja täydentävät toisiaan ainutlaatuisella tavalla.

Kansikuva
Veturointi-toiminnan logobanneri

Kehittämisen vaihe

icon/bulb Created with Sketch. Being developed

Aihealueet

Lastensuojelu Kokemusasiantuntijuus Kokemustieto Yhteiskehittäminen Osallisuus

Ilmiöt

Eriarvoistuminen ja segregoituminen Osallistuva yksilö Syrjäytyminen

Kohderyhmä

Opiskelijat Organisaatiot Perheet