Kokemuskahvila
Kokemuskahvila on menetelmä kokemustiedon keräämiseen ihmisiltä, jotka eivät elämäntilanteensa vuoksi vaikuta yhteiskunnassa perinteisin demokraattisin keinoin. Kokemuskahvila avautuu sinne, missä tavoitellulla ryhmällä on entuudestaan turvallista asioida.
Toimintamallin nimi
Kokemuskahvila on menetelmä kokemustiedon keräämiseen ihmisiltä, jotka eivät elämäntilanteensa vuoksi vaikuta yhteiskunnassa perinteisin demokraattisin keinoin. Kokemuskahvila avautuu sinne, missä tavoitellulla ryhmällä on entuudestaan turvallista asioida.
Yksinkertainen menetelmä on tarkoitus ottaa käyttöön, kun tarvitaan kokemustietoa kehittämistyöhön, selvityksiin, viestintään tai vaikuttamistyöhön. Sininauhasäätiö keräsi menetelmää hyödyntäen kokemuksia sote-palveluiden käytöstä ja palveluissa tapahtuvista kohtaamisista. Kerättyä tietoa viedään eteenpäin esimerkiksi terveyspalveluiden kehittämisestä vastaaville tahoille ja aluevaltuutetuille.
Kokemuskahvila on liikkuva menetelmä ja kahvila aukeaa siellä, missä halutun kohderyhmän ihmiset muutoinkin viettävät aikaansa. Sininauhasäätiö on testannut menetelmää asunnottomuutta kokevien ihmisten päiväkeskuksissa.
Käytännössä Kokemuskahvila on ryhmäkeskustelua, mutta kahviloista tutuin elementein keskustelu nostetaan arjen yläpuolelle. Kokemuskahvilassa on tarjoilua monille aisteille:
- Makuaisti: herkulliset tarjoilut (suolaista, makeaa, terveellistä, herkkua ja kunnon kahvi ja tee + raikkaat janojuomat). Tarjoilut ovat katettu esille kauniisti.
- Hajuaisti: Aina hyvä, jos tarjoiluista saa tilaan hyvän tuoksun.
- Näköaisti: Kahvila-käyttöön varautut pöydät somistetaan liinoin ja kukin. Pöydillä on Kokemuskahvila-kyltit ("Kokemuskahvila - Vaihdetaan kokemuksia pullaan") ja flaiereita, jotka kertovat, mistä kokemuksista keskustellaan, kuka tietoa kerää ja mihin tietoa käytetään.
- Kuuloaisti: Kahvila avautuu mahdollisuuksien mukaan tilaan, joka on riittävän rauhallinen. Jos on mahdollista, tunnelmaa voi loihtia taustamusiikilla.
Tavoitteena on luona visuaalisesti ja elämyksellisesti erilainen tila, joka on kutsuva, lämminhenkinen ja huolella tehty. Panostus tuo tilaan ripauksen arvokkuutta. Se viestii, että sinä ansaitset tämän hyvän ja arvostamme sitä, että tulet keskustelemaan kanssamme. Kaunis esillepano ja viihtyisyys ovat asioita, joita esimerkiksi asunnottomuutta kokevan ihmisen arjessa on vähissä. Siksi arjen yläpuolelle nostattavat elementit toimivat. Ne luovat muutamaksi tunniksi elävöittävää virikettä.
Kokemuskahvilassa jutustellaan, rupatellaan, vaihdetaan kokemuksia ja tietoa. Ennen kahvilaa on huolehdittu ennakkomainonnasta. Kävijöiden on tärkeää tietää, mistä on kyse, mikä on keskusteluiden teema ja mihin saatua tietoa käytetään.
Kahvilan järjestäjä lämmittelee keskustelua ja huolehtii tilanteen sujumisesta. Toinen järjestäjistä vastaa tiedon tallentamisesta. Parhaiten tallennukseen sopii vihko ja kynä, sillä pöydälle asettu läppäri tuo mielleyhtymiä virallisiin asiakastilanteisiin virastoissa tai palveluissa.
Rentous ja välittömyys syntyvät vähällä vaivalla. Kysymys on kohtaamisesta, jossa pyritään pois arkisista työntekijä-asiakas-tapaamisista. Siksi on syytä välttää hierarkkisia käytäntöjä ja keskustelun edistämistä haastattelunomaisella kysymys-vastaus-periaatteella. Luontevassa kekustelussa ei aina tarvitse pysyä tiukasti asiassa eikä jonkun tarvitse olla äänessä koko ajan.
Kun Kokemuskahvila päättyy ja keskusteluista nousseita asioita on tuotu esiin viestinnässä ja vaikuttamisessa, siitä voi kertoa lähettämällä paikkaan kortin tai muun koosteen, jossa kerrotaan asiasta. Osallistujille on tärkeää, että heidän äänellään tehdään muutosta.
Kokemuskahvila on menetelmänä erittäin edullinen, kevyt ja helposti liikuteltavissa, eikä ole sidottu tiettyyn toimintaympäristöön tai kulttuuriin. Sen voi toteuttaa niin julkisessa, kuin yksityisessäkin tilassa eikä se vaadi ympristöltä tai kohdesijainnilta merkittävää panostusta. Tietyin valmisteluin se on mahdollista järjestää myös ulkotilassa piknik-tyylisesti.
Edellä mainittujen seikkojen vuoksi poliittiset, yhteiskunnalliset, lainsäädännölliset, taloudelliset, kulttuuriset, sosiaaliset tai ympäristöön liittyvät tekijät eivät juurikaan vaikuta menetelmään tai sen hyödyntämiseen.
Menetelmä on kehitty asunnottomuutta kokevien ihmisten käyttöön ja sitä on testattu 12 paikkakunnalla vuosien 2021 ja 2022 aikana 14 kertaa. Kokemuskahviloihin on osallistunut yli 100 ihmistä.
Vaikka lähtökohta Sininauhasäätiön luomalle Kokemuskahvilalle oli saada kerättyä kokemustietoa asunnottomuutta kokevilta ihmisiltä, menetelmä soveltuu yhtä lailla muille ryhmille, myös haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille.
Menetelmä on kevyt ja jokainen järjestäjätaho voi ottaa sen käyttöönsä seuraavia periaatteita noudattamalla:
1. Kokemuskahvilan järjestämisen tarkoitus on vahvistaa jonkin ihmisryhmän oikeuksia, yhteiskunnallista asemaa tai parantaa elinolosuhteita kuten asumisviihtyvyyttä.
2. Ihmisten jakamalle kokemustiedolle on käyttötarkoitus, joka on kerrottu selkeästi kävijöille suullisesti ja kirjallisesti.
3. Kokemuskahvilassa saa olla anonyymi.
4. Kun tietoa on viety eteenpäin, siitä raportoidaan paikkaan, jossa kokemuskahvila on pidetty. Raportti tulee olla paikan kävijöiden nähtävillä.
Käyttöönoton prosessi:
ENNEN:
1. todetaan tarve saada kokemukseen pohjautuvaa tietoa jostakin teemasta.
2. valikoidaan paikka, jossa kokemuskahvila voidaan järjestään. Vaikeasti tavoitettavien ihmisten kohdalla on järkevää mennä sinne, missä he muutoinkin asioisivat (päiväkeskukset, asukastalot, asumisyksiköt, järjestöjen kohtaamispaikat jne.)
3. Ajankohdan selvittyä paikkaan viedään ennakkomainoksia, joissa kerrotaan Kokemuskahvilan aika ja syy, miksi kokemustietoa halutaan kuulla.
Mainos voi olla esim seuraavanlainen:
"KOKEMUKSIA VAIHDETAAN PULLAAN
Täällä järjestetään Kokemuskahvila [viikonpäivänä, päivämääränä ja kellonaikana].
[Järjestävän tahon nimi] kerää kokemuksiin perustuvaa tietoa [aiheesta]. Tietoa tarvitaan, että [kuvaus siitä, mihin tietoa tarvitaan ja käytetään, mitä halutaan saavuttaa].
Tervetuloa!"
4. Hankitaan tarjoiluastiat ja muu rekvisiitta.
5. Hankitaan tarjoilut.
AIKANA:
6. Kokemuskahvilan alkaessa kaikki osallistujat eivät välttämättä ole paikalla, vaan porukkaa tulee ja menee oman aikataulunsa mukaan. Siksi pöydillä on tärkeää olla flyereitä, joissa lukee seuraavat asiat:
a) Käynnissä on Kokemuskahvila. Aiheena on XXX.
b). Mikä taho järjestää ja miksi, mihin tietoa käytetään, mitä halutaan saavuttaa
c). Mikä on kokemuskahvila (Kokemuskahvilassa jutellaan tärkeistä aiheista kokemuksen äänellä. Haluamme kuulla sinua. Tule kahvittelemaan!)
7. Jos haluaa/on mahdollista: osallistuneille voi antaa keskustelun päätteeksi, jonkun pienen kiitoslahjan. (Asunnottomuutta kokevilla ihmisillä on ollut mahdollisuus valita esim hygieniatarvikkeista ja energiapatukoista itselleen mieluinen kiitoslahja.)
8. Kokemuskahvilassa kerätyn tiedon käytöstä välitetään tietoa paikkaan, jossa kahvila järjestettiin.
Menetelmän käytöstä koituu järjestäjälle kustannuksia kahvilarekvisiitan ja tarjoilujen osalta sekä työajasta. Järjestäjätahon puolesta Kokemuskahvilaan osallistuu vähintään henkilöä (keskustelun ylläpitäjä ja taltioija).
Menetelmää on sovellettu asunnottomien asumisyksiköissä ja päiväkeskuksissa 12 eri paikkakunnalla. Sijainti ei ole merkittävästi vaikuttanut menetelmän toimivuuteen. Kokemuskahvilan sujuvuuteen vaikutti kuitenkin se, miten hyvin kohdepaikan työntekijät olivat markkinoinut tapahtumaa asiakkailleen ja missä määrin asiakkaita oltiin informoitu menetelmästä. Tämä näkyi erityisesti tavoitettujen asiakkaiden määrässä.
Järjestettyjen Kokemuskahviloiden perusteella ne mahdollistavat kokemustiedon keräämisen ihmisiltä, jotka eivät osallistu perinteisiin vaikuttamisen muotoihin. Nämä ihmiset ovat jääneet perinteisen vaikuttamistoiminnan ulkopuolelle, eivätkä he saa ääntään kuuluviin yhteiskunnallisessa keskustelussa. Kokemuskahvilat antavat foorumin osallistumiselle ja palautteen perusteella kokemustiedon keräämisen ohella tapahtunut kohtaaminen koettiin merkitykselliseksi.
Merkitykselliseksi osoittautui myös se, että osallistujia kuunneltiin ja he saivat kokemuksen siitä, että heidän sanomallaan on merkitystä ja vaikutusta. Menetelmä tukee osallistujien toimijuutta ja osallisuutta.
Kansikuva
