Koordinointimalli – Mielenterveysosaamisen vahvistaminen

Koordinointimallin avulla varmistetaan monialainen mielenterveyden edistäminen alueella. Mielenterveystaitojen vahvistaminen ja päivittäminen. Ajankohtaisen tiedon jakaminen mielenterveydestä vastuuhenkilön avulla.

 

 

 

 

 

 

Toimintamallin nimi
Koordinointimalli – Mielenterveysosaamisen vahvistaminen
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Koordinointimallin avulla varmistetaan monialainen mielenterveyden edistäminen alueella. Mielenterveystaitojen vahvistaminen ja päivittäminen. Ajankohtaisen tiedon jakaminen mielenterveydestä vastuuhenkilön avulla.

 

 

 

 

 

 

Toteutuspaikka
Keski- Pohjanmaan hyvinvointialue
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Liitteet ja linkit
Tietoisku

Tekijä

Tarja Viitala

Luotu

09.03.2022

Viimeksi muokattu

02.11.2023
Ratkaisun perusidea
  • Mielenterveys on terveyden ja hyvinvoinnin perusta, jota voi ja kannattaa vahvistaa.
  • Alueelle nimetään vastuuhenkilö, mielenterveyden edistämisen koordinaattori, joka koordinoi alueen mielenterveysosaamista.
  • Alueelle perustetaan monialainen työryhmä (esim. hyvinvointialueen, kuntien, oppilaitosten, järjestöjen, seurakuntien edustaja), joka kokoontuu säännöllisesti ja toteuttaa mielenterveyden ajankohtaisen tiedon ja mielenterveyden edistämisen viestintää. 
  • Mielenterveyden ensiapu* 1 ja 2 -koulutukset sekä nuoren mielen ensiapu-koulutus tarjoavat tutkittua tietoa mielenterveydestä ja sen vahvistamisesta sekä valmiuksia auttaa ja tukea vaikeassa elämäntilanteessa olevia. (Mieli ry.) Alueelle on koulutettu keväällä 2023 yhteistyössä Mieli ry:n kanssa Mielenterveyden ensiapu 2 ja Nuoren mielen ensiapu -ohjaajia yhteensä  12. Alue on siten osittain omavarainen mielenterveyden ensiapukoulutusten järjestämisessä ja ohjaajista.
  • Mielenterveyden edistämisen koordinaattori tiedottaa ja viestii yhdessä monialaisen työryhmän kanssa mielenterveyden ensiapukoulutuksista, jotka ovat mm. osana kansalaisopistojen ja eri organisaatioiden koulutuspalveluiden vuosikellojen mukaisia aikatauluja.

     

Toimintaympäristö

Koronatilanteen jälkeen hyvän mielenterveyden edistäminen on entistä tärkeämpää. Hyvän arjen ja osallisuuden kokeminen yhteiskunnan muutosten myötä auttaa ennaltaehkäisemään mielenterveysongelmia.

Toimintaympäristössä meneillään oleva sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus antaa hyvän mahdollisuuden mielenterveys- ja päihdeosaamisen lisäämiseen. Alueella on käynnistynyt Soite 2.0 Sotekeskus ja Soite 2.0 Rakenneuudistus – hankkeet toteuttamaan sote-uudistusta. Hankkeet antavat nyt mahdollisuuden mm. elintapaohjaukseen sekä nuorten psykososiaalisten palveluiden
kehittämiseen.

Hyvinvointiklinikka jakaa ajankohtaista tietoa mielenterveydestä säännöllisesti esim. viestinnän avulla alueen väestölle, kunnille, järjestöille, seurakunnille ja työntekijöille.

 

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Hankkeessa sovittavan ja käyttöön otettavan mielenterveysosaamisen edistämisen rakenteellisen toimintamallin juurruttaminen on pitkä prosessi, jota myös koronavirus on osaltaan hidastanut. Tavoitteenamme on juurruttaa myös mielenterveyden ensiapukoulutukset sote-palveluiden rakenteisiin yhtä vahvasti kuin ensiapukoulutukset. Toiminta tukee toimintamallin juurruttamista Keski-Pohjanmaalla. 

 Stigman vähentäminen on myös yksi hankkeemme tavoitteista, jota hankkeessa pyritään vähentämään osallistamalla väestöä ja muita hankkeeseen oleellisesti liittyviä toimijoita.
 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamalli on koettu tärkeäksi ja ajankohtaiseksi alueella. Alueelle nimetään vastuuhenkilö,  mielenterveyden koordinaattori, joka koordinoi alueen mielenterveysosaamista ja perustetaan säännöllisesti kokoontuva, monialainen työryhmä. 

Hankkeen aikana on tehty hyvä pohja toimintamallille, jonka jatkokehittäminen ja juurruttaminen alueella jatkuu. Hyvinvointialueen päättäjät sitoutetaan seuraamaan ja budjetoimaan toimintamallin toteutusta varten tarvittavat menoerät.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä
  • toimintamallin suunnittelu on lisännyt yhteistyötä eri toimijoiden kanssa  
  • mielenterveyteen liittyvä stigma on vähentynyt
  • mielenterveystaidot ovat lisääntyneet 
  • toimintamalli toteuttaa osaltaan mielenterveysstrategiaa

 

Vinkit toimintamallin soveltajille
  • toimintamalli on vapaasti toteutettavissa ja soveltuu lähes kaikkiin toimintaympäristöihin.
  • toimintamallin suunnitteluun kannattaa ottaa mukaan mahdollisimman monet organisaatiot; moniammatillinen yhteistyö alusta alkaen
  • jatkuva viestintä mielenterveydestä, tilaisuuksista, indikaattoreiden julkaisut
  • kaikkien eri toimijoiden positiivinen asenne toiminnassa yhteistyötahojen kanssa ja usko toimintamallin toteutumiseen
  • huomioitava, että toimintamallin juurruttaminen on pitkä prosessi