Korttelikeittiö on ihmisiä yhteen kokoava tila tai toiminta, jossa on tarjolla maksutonta edullista ruokaa, yhdessä olemista ja mielekästä tekemistä. Se on avoin kaikille ja kutsuu paikalle ihmisiä kaikista yhteiskuntaryhmistä.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Korttelikeittiö – kaikille avoin tila
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Korttelikeittiö on ihmisiä yhteen kokoava tila tai toiminta, jossa on tarjolla maksutonta edullista ruokaa, yhdessä olemista ja mielekästä tekemistä. Se on avoin kaikille ja kutsuu paikalle ihmisiä kaikista yhteiskuntaryhmistä.

Toteutuspaikka
Yhteinen keittiö -hallituksen kärkihanke (STM 2017–2018) on arvoitu osana Sokra-koordinaation ja ESR TL5 -hankkeiden yhteistä Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.
Paikkakunta tai maakunta
Valtakunnallinen
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)

Luotu

06.05.2020

Viimeksi muokattu

22.06.2020
Ratkaisun perusidea **

Korttelikeittiö lisää osallisuutta yhteisössä, omassa elämässä ja vaikuttamisen prosesseissa sekä tuo arkeen väljyyttä. Korttelikeittiö tavoittaa monenlaisia ihmisiä, koska sitä ei ole rajattu tietylle kohderyhmälle, vaan kaikki ovat tervetulleita tilaan.

TÄMÄ TOIMINTAMALLI ON OSALLISUUDEN PALANEN

Toimintamalli on kuvattu ja arvioitu ensi sijassa osallisuuden edistämisen näkökulmasta. ”Osallisuuden palaset” edistävät erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta.

Toimintaympäristö **

Korttelikeittiötä voidaan järjestää pop up -toimintana ympäri kaupunkia tai keittiö voi olla kiinteä osa kaupungin tai järjestön toimitilaa. Kaupunki voi perustaa korttelikeittiön esimerkiksi alueelle, jonne kaivataan tekemistä, mikä kokoavaa yhteen paikallisia ihmisiä.

Esimerkiksi Porvoon korttelikeittiö toimi ensimmäisen vuoden pop up -muotoisena eri puolilla kaupunkia. Ensimmäisen kiinteän keittiön, eli hyvinvointikeskuksen sosiaalitilan, käytyä ahtaaksi korttelikeittiö on toiminut kaupungin monitoimitilan keittiössä Gammelbackan lähiössä. Toisen Korttelikeittiön Porvoon kaupunki perusti Kevätkummun lähiöön uuteen monitoimitaloon.

Järjestöt ovat tärkeä yhteistyökumppani korttelikeittiön toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys ry:n edustaja osallistui kokouksiin Porvoossa jo toimintaa suunniteltaessa.  Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistyksen toiveet pystyttiin toteuttamaan kun ne tulivat esille jo suunnitteluvaiheessa. Marttojen tarjoama ruokakurssi oli olennainen tekijä toiminnan mahdollistajana. Kurssilaiset muodostivat vapaaehtoisen, viikoittain kokoontuvan ruuanlaittoyhteisön. Koordinaattori oli keskeinen henkilö keittiön toiminnan käynnistämisessä.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Korttelikeittiö palvelee kaikkia kaupungin asukkaita ja on helposti saavutettavissa. Porvoon keittiöllä on yhteinen aula kaupunginkirjaston kanssa.

Porvoon Korttelikeittiön ruokailussa käy viikoittain 50–75 lähialueen asukasta ja 20–40 lasta välipalalla. Aluksi osallistujat olivat ikäihmisiä, mutta toiminnan jatkuessa myös muiden ikäryhmien osallistuminen on lisääntynyt. Vapaaehtoiset ruuanlaittajat hakevat jo edellisenä päivänä ylijäämäruokaa ja aloittavat valmistelut seuraavaa päivää varten.  Varsinainen ruuanlaitto alkaa aamulla. Ruuanlaiton lomassa on aikaa myös jutustelulle.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Korttelikeittiöön tullaan syömään, valmistamaan ruokaa ja oleskelemaan muiden seurassa. Keittiön tarjoilut tehdään paikan päällä. Ruokaa laittavat osallistujat, vapaaehtoiset tai tukityöllistetyt. Keittiölle pyritään löytämään tila julkisesta ja avoimesta paikasta, jonne kaikkien on helppo tulla. Keittiöitä voidaan järjestää esimerkiksi monitoimitalossa, kirjastossa, nuorisotalolla tai avointen toimintojen talossa. Tärkeää on, että tila ei leimaa kävijäänsä minkään erityisen ryhmän edustajaksi. Yhdessäkään korttelikeittiöissä ei jaeta ruoka-apua, vaan keittiöt edistävät ensisijaisesti yhteisöllisyyttä. Korttelikeittiö ei siis ole ruoka-apukeittiö, sen tarkoituksena ei ole järjestää yhteisiä ruokaluja ruoka-avun hengessä pienituloisille.

Ruokaa säännöllisesti tarjolla

Porvoon korttelikeittiössä on tarjolla maksuton ruoka tiistaisin klo 16. Hygieniapassin suorittaneet vapaaehtoiset laittavat yhdessä koordinaattorin kanssa ruuan, joka on valmistettu lähikaupan ylijäämästä. Vapaaehtoiset kattavat ja koristelevat pöydät ruokailua varten. Välipala tarjoillaan lapsille kello 13–15. Välipalan osallistujat edustavat useampia ikäryhmiä. Välipalan yhteydessä toimintaa ei ohjata, mutta lapset ovat itse aktiivisia. Torstai-iltaisin kokoontuu korttelikahvila, jossa on tarjolla keittoa ja kahvia sekä lautapelejä ja muuta yhdessäoloa. 

Korttelikeittiössä on myös muuta toimintaa

Korttelikeittiö kokoaa ihmisiä vaihtelevan tekemisen ympärille. Osallistujat ovat tehneet retkiä luontoon, teatteriin, konsertteihin, järjestäneet sadonkorjuujuhlat, osallistuneet villiyrttikurssille, hillotuspäivään sekä luennoille. Kerran kuussa kokoontuu Leipuriklubi, jossa leivotaan tarjoilut kuukausittaiseen asukasiltaan.

Korttelikeittiö on yhteistoimintaa

Yhteisen keittiön Porvoon osahanke 2017–2018 oli Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys Tatsi ry:n hallinnoima hanke. Yhteistyössä olivat mukana lisäksi Porvoon kaupunki, alueen kolmannen sektorin toimijoita sekä alueen elintarvikkeiden vähittäisliikkeitä kuten supermarketteja.  Marketit tarjosivat ylijäämäruoka-aineitaan korttelikeittiön tarpeisiin.

Korttelikeittiö puolestaan on Tatsin oma STEA-hanke, joka sai rahoitusta vuosille 2019–2021. Sekä Yhteisen keittiön Porvoon osahankkeessa, kuten myös Korttelikeittiössä, Porvoon suomalainen seurakunta on ollut keskeisenä kumppanina. Korttelikeittiötoimintaa on ollut myös muilla paikkakunnilla. Katso Seinäjoen ja Tampereen keittiöiden kuvaukset sivulta 12–13 työpaperista Keittiöt ilman rajoja.

KUSTANNUKSET

Esimerkki korttelikeittiön kustannuksista on Porvoosta. Lisätietoa muista kustannuksista löytyy raportista Keittiöt ilman rajoja.

Porvoossa korttelikeittiötä pyörittävä Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys Tatsi ry sai hankerahoituksen keittiön perustamiseen. Hankkeen alussa korttelikeittiöllä ei ollut omaa tilaa, mutta tällä hetkellä hanke saa toimia veloituksetta kaupungin omistamassa kiinteistössä. Hankkeella on oma kokoaikainen koordinaattori, jonka palkkauskustannuksiin yhdistys saa tukea.

Porvoon korttelikeittiön kustannukset vuositasolla:

  • Tatsi ry koordinaattorin palkkauskulut 31 530 e
  • materiaalit 3000 e
  • matkat- ja majoitukset 3000 e
  • ulkopuoliset palvelut 3000 e
  • kuljetus 600 e
  • mainonta 400 e

Porvoon korttelikeittiön kustannukset ovat vuositasolla yhteensä 41 530 euroa

Yhteisessä keittiössä vain koordinaattori on palkattu palkkatuella. Porvoon seurakunta osallistuu materiaalikustannuksiin 3 000 eurolla. Materiaalikustannukset koostuvat ruoka-aineista sekä muista tarvikkeista, kuten mehiläispesistä, joita Porvoon Yhteinen keittiö hoitaa. Ruoka-ainekustannukset ovat pienet, koska Porvoon Yhteinen keittiö saa paljon ylijäämää useista eri kaupoista.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

OSALLISUUDEN OSA-ALUEET

  1. Osallisuus omassa elämässä
  2. Osallisuus yhteisöistä ja vaikuttamisen prosesseista
  3. Osallisuus yhteisestä hyvästä

Korttelikeittiöistä tehdyn arviointitutkimuksen mukaan toiminta motivoi terveempiin elintapoihin (1). Lisäksi yhteisöllisyys lisääntyy, kun ruokalistat ja yhteinen tekeminen suunnitellaan yhdessä, eikä osallistumista ole rajattu vain erityiselle kohderyhmälle. Osallistujat nähdään aktiivisina toimijoina passiivisen avun vastaanottamisen sijaan.  (2,3)

Sokran arvio toimintamallista: Korttelikeittiö – kaikille avoin tila (PDF 287 kt)

Vinkit toimintamallin soveltajille **

KEHITTÄJÄT

Tässä kuvattu ja Sokran toimesta arvioitu toimintamalli on kehitetty Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys ry:n Porvoossa toteuttamassa Yhteinen keittiö -hankkeen osahankkeessa (STM, 2017–2018)

SAMANLAISTA TOIMINTAA ON KEHITETTY MYÖS:

Avoin työhuone-hankkeessa (ESR 2018–2020) ja HomeBase (STEA 2020–2021)

Kansikuva
Korttelikeittiö – kaikille avoin tila -toimintamallin kansikuva.

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis

Aihealueet

Yhteisöllisyys Yhteiskehittäminen Vertais- ja vapaaehtoistyö Osallisuus

Ilmiöt

Elämäntapojen muutokset Eriarvoistuminen ja segregoituminen Jakamistalous- ja alustat Osallistuva yksilö

Kohderyhmä

Koko väestö