Kulttuuriohjaajan perehdyttäminen ikäihmisten palveluissa
Toimintamallissa kuvataan kulttuuriohjaajan perehdyttäminen ikäihmisten palveluissa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella. Toimintamalli on laadittu STM:n Hyvän työn ohjelmaan kuuluneessa työnjakopilotissa, Kulttuurista kultaa- hankkeessa.
Toimintamallin nimi
Toimintamallissa kuvataan kulttuuriohjaajan perehdyttäminen ikäihmisten palveluissa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella. Toimintamalli on laadittu STM:n Hyvän työn ohjelmaan kuuluneessa työnjakopilotissa, Kulttuurista kultaa- hankkeessa.
Toimintamallissa kuvataan kulttuuriohjaajan perehdyttäminen ikäihmisten palveluissa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella, Pohteella. Toimintamallissa kulttuuriohjaajat työskentelevät hyvinvointialueella ikäihmisten palveluissa ikäihmisten toimintakykyä tukevissa tehtävissä. Kulttuuriohjaajat edistävät ikäihmisten toimintakykyä ja osallisuutta kulttuuri- ja taidetoiminnalla, joka on työyhteisössä osa ikäihmisten palvelujen päivittäistä toimintaa. Toimintamalli on kehitetty hyvinvointialueella STM:n Hyvän työn ohjelman työnjakopilotteihin kuuluneessa Kulttuurista kultaa - kulttuuri- ja taidealan koulutetut osaksi ikäihmisten palveluja -hankkeessa.
Hankkeen tavoitteena on ollut luoda Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle kulttuuri- ja taidealan koulutettujen palkkaamisen malli, jossa kulttuuri- ja taidealan koulutetut työskentelevät ikäihmisten palveluissa osana työyksikön henkilökuntaa. Malliin sisältyy kulttuuriohjaajan tehtävänkuvaus ja siihen liittyvät toimivat käytännöt ikäihmisten palveluissa sekä tässä kuvauksessa laadittu kulttuuriohjaajan perehdyttämisen toimintamalli.
Toimintamalli perustuu hankkeen kahdesta työnjakopilotista saatuihin kokemuksiin. Pilotit toteutettiin ikäihmisten palveluissa (5/2024-10/2024) kahdessa erilaisessa hyvinvointialueen palveluyksikössä: asumispalvelu- ja kuntoutusyksikössä, joissa hankkeeseen palkatut kulttuurikoulutetut työskentelivät osana työyhteisöä ikäihmisten toimintakykyä tukevissa tehtävissä kulttuuri- ja taidetoiminnan keinoin.
Toimintamalli sisältää kulttuuriohjaajan perehdyttämisen organisaation yleisiin asioihin palvelussuhteesta ja työnantajasta sekä työhön opastuksen ikäihmisten palveluissa. Perehdyttämisen tukena toimii hyvinvointialueella kaikkien toimi- ja palvelualueiden käytössä oleva yleisperehdyttämisen tarkistuslista. Siihen on asiakohdittain kirjattu hankkeen pilottien kokemusten perusteella kulttuuriohjaajan perehdyttämisessä huomioon otettavia asioita. Hankkeessa ei haluttu tehdä hyvinvointialueelle kokonaan uutta perehdytyksen työvälinettä, vaan mieluummin hyödyntää organisaatiossa jo olevaa yleisperehdyksen tarkistuslistaa täydentämällä sitä kulttuuriohjaajan perehdytykseen sopivaksi. Tarkistuslistan lisäksi kulttuuriohjaajan perehdytykseen laadittiin pilotointikokemusten perusteella asiakkaiden kulttuuri- ja taidetoimintaan sovellettava ohjelmarunko, jota kulttuurikoulutettu voi käyttää työnsä suunnittelussa ikäihmisten palveluisssa.
Toimintamallissa on otettu huomioon, että kulttuuriohjaajalla ei välttämättä ole sote-alan koulutusta tai aiempaa työkokemusta iäkkäiden parista. Pilottien aikana on koottu tätä taustaa vasten ikäihmisten palvelujen sote-toimintaympäristöstä ja asiakkaiden parissa työskentelemisestä kulttuuriohjaajalle perehdytettävät asiat. Lähtökohtana toimintamallin kehittämisessä on ollut, että hyvä perehdytys mahdollistaa kulttuurialan koulutustaustaustaiselle kulttuuriohjaajalle ikäihmisten palveluissa mielekkään työn, jossa on mahdollista asiakkaiden yksilöllinen kohtaaminen ja toimintakyvyn tukeminen sekä työyhteisöön kiinnittyminen ja toimiva yhteistyö muun henkilöstön kanssa.
Sote-henkilöstön riittävyys ja saatavuus on heikentynyt voimakkaasti viime vuosina koko maassa. Erityisesti henkilöstöpula on koetellut ikäihmisten palveluja, joissa ikääntyneen väestön määrän kasvu aiheuttaa palvelutarpeiden kasvua ja samanaikaisesti henkilöstön eläköityminen kiihtyy.
Yksi henkilöstöpulasta kärsivistä palveluista on ollut ikäihmisten ympärivuorokautinen hoito, jonka henkilöstömitoituksesta säädetään laissa. Vanhuspalvelulakiin sisältyy toistaiseksi vähän käytettyjä mahdollisuuksia henkilöstörakenteen monipuolistamiseen. Vanhuspalvelulain 3 a §:n mukaan iäkkäiden henkilöiden ympärivuorokautisessa palveluasumisessa välittömän asiakastyön henkilöstömitoitukseen voidaan laskea mukaan asiakkaan sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitoon osallistuvat työntekijät, joita voivat olla sote-ammattilaisten lisäksi esimerkiksi kulttuuri- tai taidealan ammattilaiset.
Henkilöstön saatavuuden parantamiseksi tarvitaan uudenlaisia ratkaisuja, jotka edistävät henkilöstön palkkaamista, työhyvinvointia sekä työn veto – ja pitovoimaa. Myös Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen ikäihmisten palveluissa on tavoitteena, että henkilökunnan palkkaaminen helpottuu, työn veto- ja pitovoima kasvaa ja yksiköiden henkilöstörakenne monipuolistuu.
Kulttuuri- ja taidealan koulutettujen työllisyystilanne mahdollistaa alan henkilöstön saatavuuden ikäihmisten palveluihin. Hyvinvointialueella on nähty tarve kokeilla kulttuuri- ja taidealojen koulutettujen työllistymistä ikäihmisten palveluihin, mikä on kirjattu myös Pohteen kulttuurihyvinvointi-suunnitelmassa yhdeksi tavoitteeksi. Tuomalla kulttuurin ja taiteen osaajat osaksi yksiköiden arkea on mahdollista lisätä ikäihmisten kulttuuristen oikeuksien toteutumista ja hyvinvointia. Sosiokulttuurisen työn lisääminen ikäihmisten palveluihin parantaa niin ikääntyneiden toimintakykyä kuin henkilöstön työhyvinvointia.
Kohderyhmä on ikäihmisten palveluihin perehdytettävä kulttuuriohjaaja ja hänen perehdyttäjänsä. Molemmat osapuolet työskentelevät samassa työyhteisössä ja yhteisten asiakkaiden hyväksi, mutta erilaisella koulutustaustalla. Hyvä perehdytys auttaa kultuuriohjaajaa kiinnyttymään työyhteisön jäseneksi ja tukemaan työllään sen toimintaa sekä edistämään ikääntyneiden toimintakykyä parhaalla mahdollisella tavalla kulttuuri- ja taidetoiminnan keinoin. Kohderyhmänä on siten myös palveluja käyttävät ikäihmiset (ja heidän läheisensä).
Piloteissa koettiin tärkeäksi, että kulttuuriohjaajan perehdyttämiseen on nimetty tietty henkilö/henkilöt ikäihmisten palveluissa. Perehdytyksen tukena toimiva perehdystyksen tarkistuslista mahdollistaa kattavan ja systemaattisen perehdyttämisen. Perehdytyksen kaikissa vaiheissa on otettava huomioon, että kulttuuriohjaajalla ei välttämättä ole sote-alan koulutusta, eikä aiempaa kokemusta ikäihmisten parissa työskentelystä.
Hankkeessa pohdittiin kulttuuriohjaajan asiakastyön kirjaamiskäytäntöjä ja niihin liittyvää perehdyttämistä ikäihmisten palveluissa. Vaikka kulttuuriohjaajalla ei ole sote-alan koulutusta, on ennen perehdytystä organisaatiossa /palveluyksilössä ratkaistava missä määrin kulttuuriohjaaja kirjaa tietoa kulttuuri- ja taidetoimintaan osallistuvista asiakkaista asiakastietoihin ja mitä tietoja hän voi saada asiakkaasta työtänsä varten.
Ennen perehdytystä on tarpeen määritellä kulttuuriohjaajan osallistuminen työnsä kannalta tarvittaviin asiakkaiden hoitoa ja kuntoutusta koskeviin palavereihin ja muihin asiakastyön yhteistyömuotoihin. Niissä voi olla työyksikkökohtaisia eroja, mitkä on perehdytyksessä huomioon otettava.
Kulttuuriohjaajan työskentely ikäihmisten palveluissa onnistuu hankkeen pilotointien perusteella hyvin, kun kulttuuriohjaaja saa työhön tarvittavan perehdytyksen.
Pilototeissa koettiin kulttuuriohjaajan perehdytyksessä tärkeäksi, että perehdytys on suunnitelmallista ja se sisältää tietoa niin työnantajasta ja palvelussuhteesta kuin työyhteisöstä ja asiakkaista. Kulttuuriohjaajan työhön perehtymistä ja perehdyttämistä helpottaa selkeä tehtäkuvaus sekä tehtävien haltuunotto vähitellen.
Perehdyttämisestä vastaa esihenkilö, joka voi delegoida perehdyttämisen työyhteisön jäsenille. Nimetty perehdyttäjä /nimetyt perehdyttäjät koettiin hankkeen piloteissa tarpeelliseksi. Samoin perehdyttämisen tarkistuslista, joka auttaa perehdytettävää ja perehdyttäjää hahmottamaan perehdytettävät asiat. Perehdyksessä tärkeää on esihenkilön ja muun henkilöstön tuki sekä keskustelumahdollisuus epäselvistä asioista.