Lääketurvallisuuden ja lääkehoitoon sitoutumisen lisääminen avosairaanhoidossa OmaDosetin hoitajan etävastaanottopalvelun avulla

Hoitajan etävastaanottopalveluna toteutettu lääkityksen tarkastus ja lääkehoidon ohjanta potilaille, joilla on haasteita kotona toteutuvassa lääkehoidossa, puutteita lääketietämyksessä, huono hoitotasapaino tai ei ole ajantasaista lääkityslistaa.

Toimintamallin nimi
Lääketurvallisuuden ja lääkehoitoon sitoutumisen lisääminen avosairaanhoidossa OmaDosetin hoitajan etävastaanottopalvelun avulla
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Hoitajan etävastaanottopalveluna toteutettu lääkityksen tarkastus ja lääkehoidon ohjanta potilaille, joilla on haasteita kotona toteutuvassa lääkehoidossa, puutteita lääketietämyksessä, huono hoitotasapaino tai ei ole ajantasaista lääkityslistaa.

Toteutuspaikka
OmaDosetti hoitajan etävastaanotto. Kehittämiskumppaneita etsitään hyvinvointialueista.
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Hyvinvointialueet
Toimintamallin rahoittaja
Ei erillisrahoitusta
Liitteet ja linkit
Kuva
OmaDosetin palvelu osana lääkehoitoprosessia

Tekijä

Sari Hirvonen

Luotu

03.02.2025

Viimeksi muokattu

06.02.2025
Ratkaisun perusidea

Hyvinvointialueen hoitaja tai lääkäri tunnistaa potilaan tarpeen lääkitystarkastukselle tai lääkeneuvonnalle ja voi ohjata hänet varaamaan ajan OmaDosetin etävastaanotolle. 

Potilas voi ohjautua OmaDosetin etävastaanotolle esimerkiksi:

  • tilanteissa, joissa hyvinvointialueen ammattilainen huomaa tarpeen lääkitystarkistukselle tai lääkeneuvonnalle, mutta ajan järjestäminen tälle on haastavaa
  • lääkärin huomatessa reseptiuusinnan yhteydessä, ettei lääkitystä ole tarkistettu potilaan kanssa yli vuoteen
  • hoitajan ja/tai lääkärin huomatessa vastaanotolla tai puhelimessa, että potilaalla on mahdollisesti haasteita lääkehoidossa tai lääkityksen sovittaminen potilaan arkeen on haastavaa
  • lääkehoidon seurantaa varten, esimerkiksi insuliinihoidon tehostamiseksi
  • potilaalla ei ole käytössä lääkelistaa 
  • potilaan lääkehoitoon sitoutuminen on heikkoa tai potilaan hoitotasapaino on huono

Potilaan digitaidot OmaDosetin etäpalvelun käyttöön ovat riittävät, jos hän pystyy varaamaan vastaanottoajan itse. Etävastaanottoajan varaaminen vaatii vahvan sähköisen tunnistautumisen palveluun mobiilivarmenteella tai pankkitunnuksilla. Palvelu on potilaalle vapaaehtoinen, ja mikäli potilas ei halua etävastaanottopalvelua, tulee hänellä olla mahdollisuus lääkitystarkistukseen ja lääkeohjaukseen oman terveysasemansa kautta.

Palvelun tavoitteet ovat:

  • Lääkitystarkastusten ja lääkitysturvallisuuden lisääntyminen
  • Potilaalla on käytössä ajantasainen lääkelista
  • Potilaskeskeisen lääkeneuvonnan tarjoaminen
  • Potilaiden oman lääketietämyksen lisääntyminen ja voimaantuminen omahoidon toteuttamiseen 
  • Potilaiden parempi lääkehoitoon sitoutuminen
  • Lääkehoitoprosessiin liittyvän työtaakan jakautuminen eri ammattilaisten välillä aiempaa tasaisemmin 
  • Vastaanottoaikojen säästyminen potilaille, jotka eivät sovellu etävastaanotolle

Hoitaja kirjaa etävastaanoton tiedot potilastietovarantoon (Kanta), josta ne ovat potilaan ja ammattilaisten hyödynnettävissä. 

Toimintaympäristö

OmaDosetin kehittämistyön taustalla vaikuttavat väestön ikääntyminen ja väestörakenteen muutokset sekä digipalveluiden yleistyminen. Lääketurvallisuuden parantaminen on sekä kansanterveydellinen että taloudellinen kysymys, sillä lääkehoidon haittatapahtumat ovat yleisiä ja aiheuttavat merkittäviä kustannuksia terveydenhuollolle ja heikentävät potilaiden elämänlaatua. Lääkityksen tarkastukseen, lääkehoidon seurantaan ja potilaskeskeiseen lääkeneuvontaan liittyvät puutteet lisäävät lääkehoitoon liittyviä haittatapahtumia (3,4). OmaDosetti vastaa tähän tarpeeseen tarjoamalla asiantuntijahoitajan etävastaanottopalveluita, jotka tukevat turvallista ja vaikuttavaa lääkehoitoa.

Kanta-lääkityslista tuo tulevaisuudessa helpotusta lääkitystiedon liikkumiselle hoitopaikkojen ja potilaan välillä. Tiedon tulee kuitenkin olla ajantasaista ja potilaan hyödynnettävissä, jolloin lääkehoidon seurannan ja potilaskeskeisen neuvonnan rooli korostuu. Potilaiden puutteellinen lääketietämys voi aiheuttaa sen, ettei potilas itse tunnista lääkitykseen liittyviä ongelmatilanteita tai osaa pyytää lääkeneuvontaa tai lääkitystarkistusta. 

Haasteet potilaskeskeisen lääkehoitoprosessin toteutumiselle avosairaanhoidossa:

  • Potilaiden osallistuminen ja sitoutuminen omaan hoitoonsa on usein puutteellista. (1)
  • Ajantasainen hoitosuunnitelma ja lääkityslista puuttuu monilta pitkäaikaissairailta. (1)
  • Ajantasaisen lääkityslistan laadintaa ja ylläpitoa varten tarvitaan lisää potilasohjantaa (4)
  • Lääkkeisiin liittyvät haittatapahtumat ovat iäkkäillä yleisiä. Lääkehaittojen on arvioitu olevan noin joka neljännen iäkkään päivystyskäynnin syynä. (2)

Potilaskeskeinen lääkeneuvonta toteutuu harvoin, eikä lääkehoidon seurantaa toteuteta systemaattisesti (4). Yleisin haaste moniammatillisissa iäkkään lääkehoidon järkeistämiseksi tähtäävissä toimintamalleissa on toteuttamiseen kuluva aika (8). Lisäksi pitkäaikaissairaiden sujuvan lääkehoitoprosessiin toteutumisen haasteena voi olla terveydenhuollon resurssipuute, terveydenhuollon ammattilaisten ammattitaidolliset erot, epäselvä vastuunjako ammattilaisten kesken ja puutteet potilaiden lääketietämyksessä sekä potilaiden riittämättömät taidot lääkeinformaation hakemisessa ja soveltamisessa. (1)

Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen vuoden 2024 keväällä tehdyn asiakastyytyväisyyskyselyn mukaan hoidon jatkuvuus hoitajien ja lääkärien vastaanotoilla toteutuu heikosti (8). Tämä voi lisätä haasteita sujuvan lääkehoitoprosessin toteutumisessa. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Palvelu on suunnattu:

  • Potilaille, jotka asuvat kotona ja joilla ei ole kotihoidon palveluja
  • Potilaille, joiden hoitotasapaino on huono lääkehoidosta huolimatta. Esimerkiksi verenpainepotilaat ja tyypin 2 diabetespotilaat
  • Potilaille, joilla ei ole käytössä lääkityslistaa tai joiden lääkityslistaa ei ole tarkistettu yhdessä potilaan kanssa yli vuoteen
  • Potilaille, joilla on käytössä vähintään viisi lääkettä

Palvelua voidaan hyödyntää myös esimerkiksi lääkityksen tarkistukseen ennen lääkärin vuosikontrollikäyntiä.

Asiakkaalla tulee olla riittävät digitaidot, jotta itsenäinen ajanvaraaminen onnistuu. Asiakkaalla on riittävät digitaidot palvelun käyttöön, mikäli hän pystyy varaamaan ajan etävastaanotolle sähköisen tunnistautumisen kautta (mobiilivarmenne tai pankkitunnus). Palvelun käyttäjän tulee olla täysi-ikäinen. Potilas voi palvelun käytön aikana olla myös toisessa EU-maassa, mutta hänen kotiosoitteensa tulee olla Suomessa. Potilas ei saa olla raskaana. 

Palvelu joustaa potilaan tarpeisiin, tarjoten muun muassa ilta-aikoja ja mahdollisuuden osallistua vastaanotolle esimerkiksi kotoaan. Potilas voi osallistua vastaanotolle yhdessä läheisen kanssa. Läheinen voi osallistua etävastaanotolle myös toiselta paikkakunnalta käsin. OmaDosetin palvelu tarjoaa etävastaanoton ilman kiirettä, jolloin potilaskeskeinen lääkeneuvonta mahdollistuu ja jää aikaa selvittää potilaan omakohtaisia lääkitykseen liittyviä kysymyksiä ja haasteita.

"Lääkehoidon tarkastukselle on valtava tarve. Sen voi tehdä yhtä hyvin lääkäri kuin hoitaja. Monilääkepotilaan lääkelista ei ole yleensä kenenkään tiedossa. Puuttuva lääkelista estää hoidon tai ainakin hidastaa sitä ja altistaa haitoille. Suosittelisin palvelua (sen toimiessa) kaikille sellaisille lähimmäisilleni, jotka eivät osaa sanoa, mitä lääkkeitä he käyttävät," terveyskeskuslääkärin kommentti koskien OmaDosetin palvelukonseptia. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot
  • Hyvinvointialueen tuki, jotta varmistetaan potilaiden ohjautuminen palveluun
  • Tietosuojan toteutuminen kaikissa palvelun vaiheissa. 
  • Ajantasaiset tietoturvaratkaisut palvelun tarjoajan osalta. Potilas vastaa itse omien laitteidensa käytöstä ja tietoturvasta.
  • Riittävät resurssit ja rahoitus palvelun toteutukselle
  • Selkeät potilasohjeet ja riittävä tiedotus palvelusta

Palvelusta informoidaan sekä hyvinvointialueen henkilökuntaa, että palvelun loppukäyttäjiä eli potilaita eri uutisointikanavia hyödyntäen.

Palvelun käyttöönotto on tehty hyvinvointialueen henkilökunnalle mahdollisimman helpoksi, eikä palvelun käyttöönotto vaadi välttämättä erityistä koulutusta. 

Palvelun käyttöönotto ei vaadi hyvinvointialueelta uusien digiratkaisujen rakentamista.

Hyvinvointialueen henkilökunnan tehtävänä on:

  • tunnistaa palveluun soveltuva potilas (eli potilas, jolla on haasteita lääkehoidossa tai puuttuu lääkelista ja riittävät digitaidot palvelun käyttämiseen)
  • ohjata potilasta varaamaan aika etävastaanotolle
  • kirjata Kantaan tieto, että potilasta on ohjattu varaamaan aika OmaDosettiin

Etävastaanoton tiedot kirjautuvat Kantaan, mutta hoitopalautetta ei lähettäneelle taholle tule. Potilaan OmaDosettiin ohjanneelle ammattilaiselle ei myöskään tule ilmoitusta, mikäli potilas ei varaa aikaa hoitajan etävastaanotolle.