Living Lab Asukastila Kivenkolo osana Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen palveluekosysteemiä
Yhteisösosiaalityön viitekehyksessä on vahvistettu yhteisöllisyyttä ja osallisuutta Asukastila Kivenkolossa. Yhteiskehittäen asiakasymmärryksen myötä, on rakennettu Living Lab, joka vahvistaa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen palveluekosysteemiä.
Toimintamallin nimi
Yhteisösosiaalityön viitekehyksessä on vahvistettu yhteisöllisyyttä ja osallisuutta Asukastila Kivenkolossa. Yhteiskehittäen asiakasymmärryksen myötä, on rakennettu Living Lab, joka vahvistaa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen palveluekosysteemiä.
Asukastila Kivenkolon toiminnalle nähtiin LUVNin aikuissosiaalityössä tarve muuttua yhteisösosiaalityön suuntaan entisestä palveluneuvonnan mallista. Laurea-ammattikorkeakoulu halusi aluekehittämisen näkökulmasta lähteä kehittämään yhteisösosiaalityötä yhdessä LUVN:n aikuisosiaalityön kanssa. Kehittäminen vaati lisäresursseja ja tähän tarpeeseen laadittiin kehittämishanke Kivenkolosta aktiiviseen elämään -hanke. Kehitystyössä laajennettiin asiakasymmärrystä: erustettiin asiakasraati, jalkauduttiin Suur-Espoonlahden alueelle ja tehtiin asiakasymmärryshaastatteluja
Toimintamallilla on vaikuttavuutta asiakkaiden oman elämän hallintaan ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Yhteisöllisyys ja osallisuus - olla osa jotain ja kuulua johonkin - vahvistaa yksilön aktiivisuutta ja toimijuutta omassa elämässä. Yhteisöllisyyden ja osallisuuden myötä myötä on mahdollista löytää omia polkuja sekä voimavaroja kannatella ja tulla kannatelluksi.
Suomalainen yhteiskunta on murroksessa ja siitä tulee yhä monikulttuurisempi. Tarvitaan keinoja ja asiakaslähtöisiä paikkoja, jossa ihmiset kohtaavat ja voi harjoitella arjen kielitaitoa, kulttuuria ja työelämätaitoja.
Poliittisten linjausten ja taloudellisten tekijöiden takia palveluja tehostetaan. Taloudellisten resurssien kavetessa tarvitaan uudenlaisia palveluja, malleja ja rakenteita, jotka ovat laadukkaita ja kustannustehokkaita.
Osallisuuden kokemuksen vahvistaminen ja eri ryhmien yhteistyön tukeminen ovat yhteiskunnassamme ajankohtaissta. Hyvinvointialueille tarvitaan paikkoja, missä eri sektoreiden monialaiset toimijat tarjoavat yhdessä palveluja ns. yhden luukun periaatteella.
Tarvitaan kohtaamispaikkoja, missä suomea toisena kielenä puhuvat tapaavat kantasuomalaisia. Parhaimmillaan molempien ryhmien osallisuus vahvistuu, syrjäytyminen vähenee ja inkluusio toteutuu.
Asukastila Kivenkolon toiminta-ajatukseen kuuluu toimia kohtaamispaikkana alueen asukkaille. Toiminta on maksutonta ja asukastilaan voi tulla aukiolojen puitteissa joustavasti. Tilassa tarjotaan maksuton aamupuuro ja hävikkilounas muutamana päivänä viikossa. Asiakkaat ovat eri taustoista olevia aikuisia.
Asukastila Kivenkoloa ylläpitää Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aikuissosiaalityö. Asukastilan toiminta on ollut vakiintunutta ja toiminut vuodesta 1992. Se on ennaltaehkäisevää yhteisösosiaalityötä ja kustannustehokasta toimintaa.
Kivenkolon toimintaan kuuluu myös alueella asuvien maahanmuuttajien kotoutumisen tukeminen, sekä maahanmuuttajien ja kantaväestön välisen vuorovaikutuksen edistäminen ja yhteiskuntaan integroituminen. Kivenkolon tiloissa järjestetään monenlaista kerho- ja opetustoimintaa sekä tapahtumia. Eri ryhmät voivat varata tiloja käyttöönsä kokoontumisia ja juhlia varten.
LUVN:n aikuissosiaalityössä nähtiin tarve Asukastila Kivenkolon toiminnan muutokselle; haluttiin suunnata toiminta yhteisösosiaalityön malliin, pois entisestä palveluohjauksellisesta mallista. Muutosta lähdettiin tekemään Laurea-ammattikorkeakoulun koordinoiman Kivenkolosta aktiiviseen elämään -hankkeen avulla.
Hankkeen myötävaikutuksella jalkauduttiin Suur-Espoonlahden alueelle ja tehtiin asiakasymmärryshaastatteluja sekä perustettiin asiakasraati. Palvelumuotoilun periaattein keskiössä oli asiakasymmärryksen kasvattaminen ja kaiken läpivievänä toimintamallina asiakaslähtöinen ja yhteisöllinen toiminta.
Kivenkolossa toteutettujen asiakashaastattelujen pohjalta nousi esiin maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden toive ja tarve suomen kielen harjoittelemisesta. Tämä vahvisti koko Kivenkolossa käyttökieleksi selkosuomen. Kantasuomalaiset puolestaan toivoivat aktiivista toimintaa esimerkiksi liikuntaa ja muita aktiviteetteja. Näin perustettiin Kivenkolon terassipihalle oma puutarha (green care), kävelyryhmä ja Darts -ryhmä.
Asiakkaat saatiin laajasti mukaan ideoimaan ja kehittämään Kivenkolon toiminta. Hankkeen myötä myös Laurean opettajat ja opiskelijat osallistuivat monenlaisten työpajojen järjestämiseen: pelattiin bingoa, pidettiin levyraateja, tehtiin käsitöitä, leivottiin, tutustuttiin eri maiden ruokakulttuureihin, järjestettiin sateenkaaritapahtumia ja toteutettiin monia toiminnallisia ja taidepainoitteisia työskentelyjä.
Toiminnan kasvaessa huomattiin tarve viikkokalenterille ja vuosikellolle. Näihin kootaan, nyt ja tulevaisuudessa, Kivenkolon viikottainen toiminta ja erilaiset tapahtumat kootusti kaikkien nähtäviksi. Lisäksi perustettiin Kivenkolon taloraati. Taloraadin toiminnasta ovat asiakkaat ottaneet pääasiallisen vastuun ja pyörittävät toimintaa käytännössä omatoimisesti.
Asukastila Kivenkolon toimintaa on palkattu koordinoimaan yksi kokopäiväinen Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen yhteisösiaalityön koordinaattori.
Kivenkolosta aktiiviseen elämään -hankkeessa on työskennellyt hankkeen ajan projektipäällikkö ja 3 projektiasiantuntijaa. Toimintamalli on kehitetty hankeresursseilla ja sen toteuttamista jatketaan Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen ja Laurea-ammattikorkeakoulun Living Lab palveluekosysteeminä.
Yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistamisen Living Lab Asukastila Kivenkolossa -toimintamalli on juurrutettu osaksi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aikuisosiaalityötä ja on levitettävissä muillekin hyvinvointialueille.
Prosessi, vaiheet ja toimenpiteet, jolla vastaavan toimintamallin voi kehittää toiselle hyvinvointialueelle:
I Palkataan vähintään yksi kokopäivätoiminen henkilö koordinoimaan kokonaisuutta
II Valitaan hyvinvointialueen alueella toimiva ammattikorkeakoulu yhteistyökumppaniksi
III Kootaan alueen toimijat eri sektoreilta mukaan ja vahvistetaan palveluekostysteemiä
IV Etsitään ja kustannetaan sopiva yhteisötila kokoontumiseen ja toiminnan järjestämiseen
V Kerätään asiakasymmärrystä: tietoperusta (tutkimukset, tilastot, data, hyvinvointikyselyt jne) asiakasraati, asiakasymmärryshaastattelut sekä myöhemmässä vaiheessa viikottaiset talokokoukset ja jatkuvaa yhteiskehittämistä
VI Järjestetään asiakasymmärrykseen pohjautuvia ketteriä kokeiluja ja pilotointeja. Kerätään palautetta jota reflektoidaan yhdessä asikkaiden ja toimijoiden kanssa.
VII Jatketaan toimintoja V ja VI. Asiakkaille ja alueelle soveltuvat palvelut vakiinnutetaan. Talokokoukset tekevät päätökset.
VIII Kerätään vaikuttavuuden arviointia mm. THL:n osallisuusindikaattorin ja Pienet onnistumistarinat -arviointityökalun avulla.
VIV Toiminnan vakiintuessa on sekä Living Lab:iä että palvelueluekosysteemiä koordinoitava jaetun asiantuntijuuden periaatteella. Koordinaattoreina toimivat sekä hyvinvointialueen yhteisösosiaalityön koordinaattori että alueen ammattikorkeakoulu.
Asukastila Kivenkolon toiminta siirtyi Espoon kaupungin aikuissosiaalityön palvelusta Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen palveluksi 1.1.2023. Kivenkolosta aktiiviseen elämään -hanke aloitettiin 1.9.2023. Asukastila Kivenkolon toiminta oli murrosvaiheessa hyvinvointialueelle siirryttäessä.
Muutos ja sen mukanaan tuomat haasteet tunnistettiin Espoon kaupungin aikuissosiaalityössä. Laurea -ammattikorkeakoulu lähti mukaan kehittämäään yhteisösosiaalityötä hyvinvointiaelueelle sekä koordinoimaan kehittämistä tehostavaa hankehakua ja rahoituksen alkaessa koordinoimaan Kivenkolosta aktiitiviseen elämämään -hanketta. Hanke on hakemusvaiheesta saakka toteutetettu yhteiskehittäen Laurean ja LUVN:n aikuissosiaalityön kanssa.
Asukastila Kivenkolon vuoden 2023 kokonaiskävijämäärä oli 4917 asiakasta; vuoden 2024 kokonaiskävijämäärä oli 10 136 asiasta (sisältää opiskelijat ja yhteistyötahot, ryhmät, kohtaamiset ja verkostot).
Ensimmäisen hanketoimintavuoden aikana Kivenkolon asiakasmäärä lähes tuplaantui. Asiakasmäärän huomattavan kasvun voidaan todeta johtuvan toiminnan kehittymisesta vastaamaan vahvemmin asiakkaiden tarpeita. Tämän lisäksi asiakkaita vastuutettiin, heille annettiin mahdollisuuksia toimia osana yhteisöä osaamisensa ja vahvuuksiensa kautta.
Yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistamisen Living Labin muodostavat Asukastila Kivenkolon yhteisösosiaalityön koordinaattori, Laurea-ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijat, työharjoittelijat, työkokeilijat ja Laurea-ammattikorkeakoulun hankeasiantuntijat yhdessä muun verkoston kanssa. Monitoimijaisen yhteistyön kautta on muodostunut tukeva yhteisö, joka on alkanut houkuttelemaan uusia asiakkaita ja toimijoita.
Myös viestintään ja markkinointiin on satsattu hankkeen aikana: Asukastila Kivenkololle on Facebookin lisäksi luotu Instagram -tili, josta on tehty ulkoisen viestinnän pääkanava. Instagram toimii myös välineenä, jolla asiakkaat tekevät matalan kynnyksen yhteydenottoja. Laurean hankeasiantuntijat ovat viestineet myös Linkedinissä aktiivisesti Asukastila Kivenkolon toimintamallin kehittämisestä.
Asukastila Kivenkolon tutut verkostot ovat vahvistuneet ja uusia verkostoja ja sidosryhmiä on kasvatettu. Vuoden 2025 keväällä Kivenkoloon otetaan yhteyttä monien eri tahojen kautta yhteistyö- ja tutkimusehdotuksin.
Erilaiset yhteistyötahot ovat alkaneet järjestää Kivenkolossa uutta toimintaa, mm. YHDESSÄ -hankkeen S2-buustaus-kurssi, Espoolahden seurakunnan järjestämä toiminta maahanmuuttaneille vanhemmille ja Helsingin yliopiston Kohti työelämää -hankkeen tutkimus kielen oppimiseen ja kielelliseen sosiaalistumiseen.
Erikseen voi mainita Roda ry:n, joka on maahanmuuttajien itse perustama vapaaehtoisjärjestö, joka tukee ja auttaa maahanmuuttaneita kurditaustaisia henkilöitä.
Kansikuva
