Maahanmuuttaneiden tuettu vapaaehtoistoiminta
Toimintamalli ohjaa vapaaehtoistoimintaa järjestäviä ja koordinoivia tahoja tuetun vapaaehtoistoiminnan mahdollistamisessa maahanmuuttaneille. Sen tavoitteena on edistää vapaaehtoisten osallisuutta ja yhdenvertaisuutta sekä ammattilaisten osaamista.
Toimintamallin nimi
Toimintamalli ohjaa vapaaehtoistoimintaa järjestäviä ja koordinoivia tahoja tuetun vapaaehtoistoiminnan mahdollistamisessa maahanmuuttaneille. Sen tavoitteena on edistää vapaaehtoisten osallisuutta ja yhdenvertaisuutta sekä ammattilaisten osaamista.
Kuva
Tuettu vapaaehtoistoiminta mahdollistaa vapaaehtoistoimintaan osallistumisen niille, ketkä tarvitsevat tavallista enemmän tukea, ohjausta ja perehdytystä toimiakseen vapaaehtoisena. Toimintamalli tarjoaa vapaaehtoistoimintaa järjestäville ja koordinoiville tahoille raamit tuettuun vapaaehtoistoimintaan, kun vapaaehtoinen tai vapaaehtoistoiminnasta kiinnostunut on maahanmuuttanut.
Toimintamalli on kehitetty hankkeessa saadun kokemuksen perusteella juuri maahanmuuttaneita kohtaavia vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreita ja järjestäjiä varten. Aiemmin kehitetyt tuetun vapaaehtoistoiminnan toimintamallit ovat toki sovellettavissa muiden tukea tarvitsevien ryhmien lisäksi myös maahanmuuttaneiden kanssa toimimiseen, mutta ne saattavat jäädä liian yleiselle ja pinnalliselle tasolle. Tässä toimintamallissa huomioidaan kohderyhmän erityispiirteet ja -tarpeet unohtamatta kuitenkaan jokaisen maahanmuuttaneen yksilöllisyyttä.
MAAHANMUUTTANEIDEN TUETUN VAPAAEHTOISTOIMINNAN POLKU (kuva)
Maahanmuuttaneen polku vapaaehtoiseksi lähtee liikkeelle yhteydenotosta. Yhteydenottaja voi olla maahanmuuttanut itse tai hänen kanssaan työskentelevä ammattilainen.
Alkutapaaminen vapaaehtoisen ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin/järjestäjän välillä edistää molemminpuolista ymmärrystä ja odotusten täyttymistä. Vapaaehtoisen läheinen tai hänelle tuttu työntekijä voi olla mukana tapaamisessa. Yksi tapaaminen voi riittää, mutta tarvittaessa vapaaehtoisen voi tavata useamman kerran tämän tarpeiden ja tavoitteiden kartoittamiseksi.
Alkutapaamisessa kartoitettavia asioita:
- Mitä osaat ja haluat tehdä? Millainen tekeminen on sinulle mieluisaa ja merkityksellistä?
- Kuinka usein haluat osallistua? Säännöllisesti, esim. kerran viikossa tai kuukaudessa, vai kertaluontoisesti?
- Haluatko toimia yksin vai yhdessä? Pienessä vai suuressa ryhmässä?
- Millaista tukea tarvitset, jotta voit toimia vapaaehtoisena? Tarvitsetko saattajaa, mentoria, muistuttajaa, vapaaehtoiskeikkojen välittäjää?
- Millaisia tulevaisuuden tavoitteita tai toiveita sinulla on? Voidaanko niitä edistää jotenkin vapaaehtoistehtävässä toimimalla?
Vapaaehtoistehtävästä voidaan sopia jo alkutapaamisen yhteydessä. Tarvittaessa vapaaehtoistoiminnan koordinaattori tai järjestäjä jää etsimään ja miettimään sopivia tehtäviä, ja ottaa vapaaehtoiseen yhteyttä sovitun ajan jälkeen ehdottaakseen niitä.
Vapaaehtoistoiminnan koordinaattorina voit etsiä maahanmuuttaneelle sopivia toimipaikkoja esimerkiksi alueellisten vapaaehtoistoiminnan verkostojen kautta, vapaaehtoistyö.fi-sivustolta, paikallisista yrityksistä ja yhdistyksistä, urheiluseuroista sekä erilaisista yksittäisistä tapahtumista, kuten urheilu- ja musiikkitapahtumat.
Vapaaehtoistoiminnan järjestäjänä voit pohtia, mitkä tehtävät toiminnassanne ovat sellaisia, ettei kielitaidon puute estä niiden tekemistä, ja miten tehtäviä voisi tehdä saavutettavammaksi. Onko tehtäviä mahdollista räätälöidä yksilöllisesti vapaaehtoisen osaamisen ja kykyjen mukaiseksi?
Vapaaehtoisen valitsemaan toimipaikkaan kannattaa käydä tutustumassa yhdessä, jos vapaaehtoinen niin haluaa. Tutustumiskäynnin jälkeen vapaaehtoinen päättää, haluaako aloittaa kyseisessä paikassa. Tarvittaessa vapaaehtoisen kanssa sovitaan jokin toinen tehtävä. Alkutapaamisen kartoituksen perusteella sovitut tuen muodot otetaan käyttöön vapaaehtoisen toimiessa tehtävässään.
Tuen muodot tuetussa vapaaehtoistoiminnassa:
- Vapaaehtoismentori – kokenut vapaaehtoinen ja tukea tarvitseva vapaaehtoinen toimivat vapaaehtoistehtävässä parina
- Työntekijämentori – työntekijä on vapaaehtoisen tukena ja kannustajana vapaaehtoistehtävässä
- Ryhmätoiminta – vapaaehtoinen toimii vapaaehtoistehtävässä yhdessä muiden vapaaehtoisten kanssa
Seurantasoitot tai -tapaamiset vapaaehtoisen kanssa tarjoavat kaikille osapuolille tietoa vapaaehtoisen mahdollisesti muuttuneista tuen tarpeista, elämäntilanteesta tai osallistumishalukkuudesta, jolloin vapaaehtoistehtävien sisältöä tai osallistumisen määrää voidaan tarvittaessa muuttaa. Koordinaattorin yhteydenpito ja tuki sekä vapaaehtoiselle että toimipaikalle on tärkeää erityisesti silloin, kun toimipaikassa ei ole ollenkaan tai on vain vähän kokemusta maahanmuuttaneiden kanssa toimimisesta. Puolueettomalle kolmannelle osapuolelle voi olla helpompi kertoa, jos yhteistyö ja vuorovaikutus koetaan toimimattomaksi, tai vapaaehtoinen muusta syystä haluaa vaihtaa tai lopettaa tehtävässään.
Vapaaehtoissuhde päätetään yleensä silloin, kun vapaaehtoinen itse haluaa lopettaa. Syynä lopettamiselle voi olla esimerkiksi muutto, työn tai opiskelun aloittaminen ja oma tai läheisen terveydentilanne. Vapaaehtoisen kanssa voi pitää loppukeskustelun, jossa annetaan palautetta puolin ja toisin sekä annetaan vapaaehtoiselle todistus toimintaan osallistumisesta.
Hankkeessa tuotetaan
TYÖKIRJA maahanmuuttaneiden
tuetusta vapaaehtoistoiminnasta
– julkaisu syksyllä 2025!
Toimintamalli on kehitetty ja sitä on sovellettu Lahden Diakoniasäätiön Tuettua vapaaehtoistoimintaa maahanmuuttaneille -hankkeessa (ESR+ 2023–2025), jossa maahanmuuttaneille etsittiin heidän toiveitaan vastaavia vapaaehtoistoiminnan paikkoja, ja heille tarjottiin yksilöllistä tukea vapaaehtoisena toimimisessa.
Tuettu vapaaehtoistoiminta alkaa olla Suomessakin jo hyvin tunnettu käsite, mutta käytännön tasolla varmasti kaivataan edelleen selkeitä malleja toiminnan tueksi. Tuettua vapaaehtoistoimintaa ei ole aiemmin mallinnettu siten, että siinä huomioidaan erityisesti maahanmuuttaneet kohderyhmänä. Tällä toimintamallilla on pyritty vastaamaan siihen tarpeeseen.
Toimintamallia voidaan soveltaa kaikessa vapaaehtoistoiminnassa, jossa on riittävät resurssit tukea maahanmuuttaneita vapaaehtoisia yksilöllisesti.
Toimintamalli sopii erityisesti vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreille, jotka haluavat mahdollistaa maahanmuuttaneiden osallistumisen tuettuun vapaaehtoistoimintaan. Malli soveltuu myös kaikille vapaaehtoistoimintaa järjestäville tahoille, jotka kohtaavat työssään maahanmuuttaneita.
Maahanmuuttaneet nähdään usein vapaaehtoistoiminnassa toiminnan kohteena ja avun saajina, eivät toimijoina. Useissa vapaaehtoistoiminnan paikoissa kaivattaisiin lisää vapaaehtoisia, ja maahanmuuttaneiden mukaan ottaminen on yksi keino vastata tarpeeseen. Monilla maahanmuuttaneilla on paljon tietoa ja osaamista jaettavaksi sekä intoa ja voimavaroja osallistua toimintaan, ja ainoaksi haasteeksi saattaa jäädä puutteellinen kielitaito ja suomalaisen yhteiskunnan ja tapakulttuurin tuntemus. Tuen tarve on yksilöllistä: osalle riittää apu sopivan vapaaehtoistehtävän löytämisessä, osa puolestaan toivoo saattajaa tai mentoria mukaan toimintaan. Vapaaehtoistoiminnassa alkuun päästyään he pärjäävät yleensä mainiosti pienelläkin tuella.
Vapaaehtoistoiminta voi tarjota maahanmuuttaneelle
- osallisuuden, merkityksellisyyden ja onnistumisen kokemuksia,
- uusia sosiaalisia suhteita, yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuutta,
- suomen kielen ja kulttuurin tuntemusta,
- vaikuttamismahdollisuuksia,
- mahdollisuuden osallistua vapaaehtoisille suunnattuihin koulutuksiin ja virkistystilaisuuksiin,
- mahdollisuuden tutustua itseä kiinnostavaan alaan opintoja ja työllistymistä ajatellen, sekä
- todistuksen vapaaehtoistoimintaan osallistumisesta, mikä voi olla hyödyksi työ- tai opiskelupaikkaa hakiessa.
Monet maahanmuuttaneet kaipaavat mahdollisuuksia uuden kotimaansa kielen, kulttuurin ja tapojen oppimiseen. Usein erityisesti pakolaisena tai turvapaikanhakijana Suomeen saapuneet haluaisivat lisäksi sisältöä ja tekemistä arkeensa, jos he joutuvat odottamaan pitkään oleskeluluvan, pysyvämmän kodin ja opiskelu- tai työpaikan saamista. Kuitenkin Suomeen muutetaan monista eri syistä (esim. työn, opiskelupaikan tai rakkauden perässä), ja siksi maahanmuuttaneet eivät ole yhtenäinen ja tasalaatuinen ryhmä, jossa kaikilla on samat tarpeet. Maahanmuuttaneita tulee kohdella yksilöinä, ei vain asemansa, kulttuurinsa tai uskontonsa edustajina.
Vapaaehtoistoiminnan järjestäjällä tai koordinaattorilla tulee olla aikaa, osaamista ja halua tuetun vapaaehtoisuuden mahdollistamiseen maahanmuuttaneille. Tukea tarvitsevien kanssa työskenteleminen voi olla kuormittavaa, etenkin jos yhteistä kieltä ei ole ja vuorovaikutuksen sujuminen vaatii tavallista suuremman panoksen.
Maahanmuuttaneita kohtaavien kannattaa hyödyntää THL:n maksuttomat koulutukset:
Etenkin pakolaistaustaisia ihmisiä kohdatessa traumainformoitu työote on tarpeellinen. Eri laajuisia koulutuksia järjestävät useat eri tahot, esim. kesäyliopistot ja avoin AMK. Pakolaisten kanssa toimiessa on myös erityisen tärkeää pitää huolta henkilön jaksamisesta ja voimavaroista, ja muistuttaa tämän oikeudesta rajata osallistumistaan toimintaan.
Toiminnan vaikuttavuutta arvioitiin THL:n Osallisuusindikaattori-kyselyllä, osallistujien haastatteluilla ja anonyymillä asiakastyytyväisyyskyselyllä sekä vapaaehtoistoiminnan paikkojen palautteiden perusteella.
Tuettujen vapaaehtoisten osallisuuden kokemus vahvistui toimintaan osallistumisen aikana keskimäärin 7,1 pisteellä. Osallisuusindikaattoripisteiden keskiarvo ensimmäisessä mittauksessa oli 76,3 ja toisessa mittauksessa 6–9 kk myöhemmin 83,4. Vastaukset sekä 1. että 2. mittaukseen saatiin 13 osallistujalta. Pienen vastaajamäärän vuoksi tulokset eivät ole yleistettävissä.
Osallisuuden kokemuksen vahvistumista tukevia periaatteita toiminnassa oli mm. kunnioittava, kulttuuri- ja sukupuolisensitiivinen kohtaaminen sekä toimijuuden, tasavertaisen vapaaehtoisuuden ja yhteisen hyvän luomisen mahdollistaminen.
Saadun palautteen perusteella sekä osallistujat että ammattilaiset näkevät vapaaehtoistoiminnan merkittävänä tekijänä kotoutumisen ja osallisuuden edistämisessä. Asiakastyytyväisyyskyselyyn vastanneista jokainen suosittelisi hankkeen toimintaa (NPS-suositteluindeksin tulos 100).
Vapaaehtoisten palautetta:
”[Työntekijät] ovat erittäin mukavia ihmisiä. On hienoa olla heidän kanssaan.”
”Se oli vain ihanaa!! Puhuin paljon suomea -- tein sinne pari tuntia, se oli myös erittäin mielenkiintoista!! kiitos niin upeasta kokemuksesta”
”Se meni minulle erittäin hyvin, jaoin osan kulttuuristani ja oli erittäin rikastuttavaa tavata uusia ihmisiä. Tuli tosi hyvä ja onnellinen olo! [Työntekijä] auttoi minua ja oli erittäin kärsivällinen kanssani. Olen todella kiitollinen.”
”Nautin todella työskentelystä [työntekijän] kanssa. Meillä on mukava ilmapiiri❣ Jatkan mielelläni.”
“Thanks for giving me the opportunity to join the event today. It was another awesome experience for me. Kittos 😊”
Toimipaikkojen palautetta:
”Minun puolesta on vain positiivista sanottavaa🙂 Hän on käynyt säännöllisesti joka lauantai niinkuin sovittiin -- Kielimuuria tottakai on ajottain mutta se ei haittaa mitenkään yhteistyötä meidän puolelta ainakaan. [Toimintamme] on onneksi sellaista että pieni kielimuuri ei haittaa. [Vapaaehtoinen] on näyttäytynyt meille positiivisena, iloiselta, selkeästi kiinnostaa ja on halu auttaa sekä sopii hyvin porukkaamme. Olemme iloisia vain että hän on mukanamme ja saa olla niin pitkää kuin haluaa🙂”
”Kaikki meni mainosti kiitos! Mukavaa oli, hän on taitava, mukava ja ahkera ja varmasti voidaan tehdä yhdessä monenlaista.“
”Hienoa, että hän on innostunut ja kiva että on toiminnassa mukana! -- tervetuloa ilman muuta ensi viikolla myös!”
Kansikuva
