Maakunnalliset järjestöverkostot ovat kaikille yhteistyöstä kiinnostuneille järjestöjen ja seurakuntien toimijoille avoimia yhteistyörakenteita. Verkostotapaamisten koolle kutsujana toimii ideaalitilanteessa työpari: hyvinvointialueen työntekijä ja järjestön tai seurakunnan edustaja.
Maakunnallisten järjestöverkostojen tapaamisissa tehtävä yhteistyö voi olla esimerkiksi seuraavanlaista:
Maakunnalliset järjestöverkostot voivat toimia myös järjestöjen ja seurakuntien keskinäisen yhteistyön ja siitä sopimisen paikkoina.
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Hyvinvointialueella toimii tyypillisesti tuhansia järjestöjä ja vähintään kymmeniä seurakuntia. Jotta järjestöjen ja seurakuntien kanssa tehtävää yhteistyötä voitaisiin suunnitella, toteuttaa, seurata ja arvioida yhdessä, järjestöjen ja seurakuntien on hyvä järjestäytyä verkostoiksi hyvinvointialueen organisaatiorakenteen mukaisesti.
Järjestöt ja seurakunnat edistävät hyvinvointialueen asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. Osa niistä toimii sosiaali- ja terveys- tai pelastuspalveluiden kumppaneina tai tuottajina. Hyvinvointialueen toimintaa säätelevät lait velvoittavat hyvinvointialuetta tekemään yhteistyötä järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Lisäksi hallituksen esityksessä tarkennetaan lain kirjauksia.
Järjestöt ja seurakunnat tarvitsevat henkilöstä riippumattoman tavan olla mukana hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvässä yhteistyössä.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestö- ja seurakuntayhteistyön tavoitteena ovat
Järjestöverkostot ovat asettaneet yhteiset tavoitteet, joiden toteutumista arvioidaan säännöllisesti:
Hyvinvointialueen ja järjestöjen yhdyshenkilöt kokoontuvat puolivuosittain keskustelemaan yhteistyön toimivuudesta ja kehittämistarpeista. Näkemyksiä voidaan selvittää myös yhdyshenkilöille tai verkoston jäsenille toteutettavilla kyselyillä.
Maakunnallisen järjestöverkoston tarkoituksena on mahdollistaa järjestöjen ja seurakuntien avoin osallistuminen hyvinvointialueen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Toimintamalli tukee erityisesti valtakunnallisten, maakunnallisten ja alueellisten toimijoiden osallisuutta. Paikallisten toimijoiden osallisuuden tukemiseksi tarvitaan muita keinoja, esimerkiksi hyvinvointialueen yhteistyöhön liittyvien asioiden käsittelemistä kuntien järjestämissä järjestötapaamisissa.
Vuosien 2021-2023 ajan maakunnalliset järjestöverkostot ovat toimineet Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen kuuden kehittämisohjelman kehittäjäkumppaneina ja -foorumeina. Koolle kutsujina ovat toimineet järjestöjen ja seurakuntien keskuudestaan valitsemat järjestöedustajat.
Maakunnalliset järjestöverkostot vakiintuivat vuoden 2023 aikana Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen sekä järjestöjen ja seurakuntien välisiksi yhteistyörakenteiksi, sote-toimialueiden järjestöverkostoiksi. Verkostoissa ovat järjestöjen ja seurakuntien lisäksi mukana sote-toimialueiden järjestöyhdyshenkilöt. Toimintamalli käsiteltiin päätöksenteossa järjestöyhteistyöasiakirjan käsittelyn yhteydessä toukokuussa 2024 ja päivityksen yhteydessä helmikuussa 2026.
Maakunnalliset järjestöverkostot ovat kaikille yhteistyöstä kiinnostuneille järjestöjen ja seurakuntien toimijoille avoimia yhteistyörakenteita. Verkostotapaamisten koolle kutsujana toimii ideaalitilanteessa työpari: hyvinvointialueen työntekijä (järjestöyhdyshenkilö) ja järjestön tai seurakunnan edustaja.
Maakunnallisten järjestöverkostojen tapaamisissa tehtävä yhteistyö voi olla esimerkiksi seuraavanlaista:
Maakunnalliset järjestöverkostot voivat toimia myös järjestöjen ja seurakuntien keskinäisen yhteistyön ja siitä sopimisen paikkoina.
Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen kehittämisohjelmissa kehitettiin yhteistyössä järjestöverkostojen kanssa lukuisia toimintamalleja, joihin kuului oleellisena osana järjestöjen ja seurakuntien kanssa tehtävä yhteistyö, esim.
Maakunnallisten järjestöverkostojen yhteistyö juurrutettiin syksyllä 2023 osaksi hyvinvointialueen sote-toimialueiden toimintaa. Hyvinvointialueen sote-toimialueille on nimetty järjestöyhdyshenkilöitä.
Järjestöverkostoja koolle kutsuvat järjestöt arvioivat verkostoyhteistyötä vuoden 2024 lopussa seuraavasti:
Verkoston yhteistyö toimialueen kanssa on ollut verkoston tavoitteita tukevaa (33 %), verkoston tavoitteita kohtalaisesti tukevaa (50 %) tai yhteistyötä toimialueen kanssa ei ole vielä ollut (17 %). Onnistumisiksi arvioitiin ajankohtaisen tiedon jakaminen, rakentava yhteistyöhenki, säännölliset tapaamiset ja yhteisten tavoitteiden edistyminen. Parantamisen varaa löytyi aikataulujen yhteensovittamisesta ja yhteistyökumppanien sitoutumisesta yhteisiin tapaamisiin. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestöyhdyshenkilöiden mielestä yhteistyö verkoston kanssa on ollut verkoston tavoitteita tukevaa (43 %), verkoston tavoitteita kohtalaisesti tukevaa (43 %) tai yhteistyötä ei ole vielä ollut (14 %). Onnistumisina nähtiin hyvä yhteistyön motivaatio ja positiiviset odotukset tulevasta. Parantamisen varaa nähtiin roolitusten tarkentamisessa, ajan riittävyydessä tehtävään sekä jatkuva organisaatiomuutoksen ristipaineissa työskentelyssä.
Järjestöillä on nimetyt yhdyshenkilöt sosiaali- ja terveyspalveluissa, joten he saavat viestinsä eteenpäin suuressa organisaatiossa. Hankeaikana on syntynyt lukuisia toimintamalleja, jossa järjestöyhteistyö on huomioitu.
Pitkällä aikavälillä verkostotyö parantaa järjestöjen toiminnan ja sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeisiin vastaavuutta, asiakaslähtöisyyttä ja kustannustehokkuutta.
Verkostoyhteistyö vaatii hyvinvointialueen ja järjestöjen työntekijöiltä työaikaa. Koska kokoukset järjestetään etänä, niistä ei synny erikseen kustannuksia.
Järjestöverkostoja voidaan perustaa myös muille hyvinvointialueille. Myös suuremmilla kunnilla voi olla omat järjestöverkostonsa esimerkiksi elämänkaaren ikäkausien mukaisesti.
Järjestöjen ja seurakuntien järjestäytymisen tulee perustua toimijoiden vapaaehtoisuuteen.
Verkostomaisen yhteistyön onnistumiseksi on tärkeää, että hyvinvointialue nimeää organisaatiorakenteensa mukaisesti järjestöyhdyshenkilöitä, jotka osallistuvat järjestöverkostojen toimintaan. Järjestöyhdyshenkilön työajasta on syytä varata riittävä osa tehtävässä toimimiselle.
Maakunnallisten järjestöverkostojen toiminnan tulee olla osa hyvinvointialueen järjestöyhteistyön toimintamallia, jota koordinoi hyvinvointialueen järjestöyhteistyöstä vastaava henkilö.
Järjestöverkostojen koolle kutsujien on hyvä ajoittain vaihtua, jotta oman työn ohessa toteutettava tehtävä ei kuormita järjestö- tai seurakuntatoimijoita liikaa.