Maakunnalliset järjestöverkostot hyvinvointialueyhteistyössä
Maakunnallinen järjestöverkosto on järjestöjen ja seurakuntien vapaaehtoinen, vapaamuotoinen tapa järjestäytyä hyvinvointialueen kanssa tehtävää yhteistyötä varten.
Toimintamallin nimi
Maakunnallinen järjestöverkosto on järjestöjen ja seurakuntien vapaaehtoinen, vapaamuotoinen tapa järjestäytyä hyvinvointialueen kanssa tehtävää yhteistyötä varten.
Maakunnalliset järjestöverkostot ovat kaikille yhteistyöstä kiinnostuneille järjestöjen ja seurakuntien toimijoille avoimia yhteistyörakenteita. Verkostotapaamisten koolle kutsujana toimii ideaalitilanteessa työpari: hyvinvointialueen työntekijä ja järjestön tai seurakunnan edustaja.
Maakunnallisten järjestöverkostojen tapaamisissa tehtävä yhteistyö voi olla esimerkiksi seuraavanlaista:
- Hyvinvointialue viestii järjestöille ja seurakunnille palveluista ja yhteistyömahdollisuuksista.
- Järjestöt ja seurakunnat tekevät omaa toimintaansa tutuksi.
- Järjestöt ja seurakunnat osallistuvat keskeisten hyvinvointialueen työtä ohjaavien asiakirjojen laatimiseen.
- Järjestöt ja seurakunnat osallistuvat toimintojensa kytkemiseen hyvinvointialueen palveluketjuihin sekä asiakas- ja palveluohjaukseen.
- Järjestöt ja seurakunnat osallistuvat hyvinvointialueen palveluiden kehittämiseen.
- Järjestöt ja seurakunnat tekevät esityksiä edustajistaan hyvinvointialueen vaikuttamistoimielimiin.
- Järjestöt ja seurakunnat osallistuvat hyvinvointialueen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman laatimiseen ja arviointiin.
- Hyvinvointialue sopii järjestöjen ja seurakuntien kanssa tutkimukseen ja kehittämistyöhön liittyvästä yhteistyöstä.
Maakunnalliset järjestöverkostot voivat toimia myös järjestöjen ja seurakuntien keskinäisen yhteistyön ja siitä sopimisen paikkoina.
Järjestöt ja seurakunnat edistävät hyvinvointialueen asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. Osa niistä toimii sosiaali- ja terveys- tai pelastuspalveluiden kumppaneina tai tuottajina. Hyvinvointialueen toimintaa säätelevät lait velvoittavat hyvinvointialuetta tekemään yhteistyötä järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Lisäksi hallituksen esityksessä tarkennetaan lain kirjauksia.
Hyvinvointialueella toimii tyypillisesti tuhansia järjestöjä ja vähintään kymmeniä seurakuntia. Jotta järjestöjen ja seurakuntien kanssa tehtävää yhteistyötä voitaisiin suunnitella, toteuttaa, seurata ja arvioida yhdessä, järjestöjen ja seurakuntien on hyvä järjestäytyä verkostoiksi hyvinvointialueen organisaatiorakenteen mukaisesti.
Maakunnalliset järjestöverkostot on Pohjois-Pohjanmaalla perustettu järjestöjen toimesta Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen tuella. Verkostojen perustamiset ovat toteutuneet avoimissa tilaisuuksissa, joissa osallistujat ovat valinneet verkostoille koolle kutsujat järjestöistä ja seurakunnista. Koolle kutsujat ovat koonneet tilaisuuden osallistujista sähköpostilistan ja täydentäneet listaa sitä mukaa, kun verkostoon on ilmoittautunut uusia jäseniä.
Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen järjestöyhteistyön projektisuunnittelija on kutsunut järjestöverkostojen koolle kutsujia säännöllisesti yhteiseen tapaamiseen, jossa on käyty läpi hankkeen kehittämistyötä sekä hyvinvointialuevalmistelun etenemistä.
Maakunnallisen järjestöverkoston tarkoituksena on mahdollistaa järjestöjen ja seurakuntien avoin osallistuminen hyvinvointialueen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Toimintamalli tukee erityisesti valtakunnallisten, maakunnallisten ja alueellisten toimijoiden osallisuutta. Paikallisten toimijoiden osallisuuden tukemiseksi tarvitaan muita keinoja, esimerkiksi hyvinvointialueen yhteistyöhön liittyvien asioiden käsittelemistä kuntien järjestämissä järjestötapaamisissa.
Vuosien 2021-2023 ajan maakunnalliset järjestöverkostot ovat toimineet Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen kuuden kehittämisohjelman kehittäjäkumppaneina ja -foorumeina. Koolle kutsujina ovat toimineet järjestöjen ja seurakuntien keskuudestaan valitsemat järjestöedustajat.
Maakunnalliset järjestöverkostot vakiintuivat vuoden 2023 aikana Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen sekä järjestöjen ja seurakuntien välisiksi yhteistyörakenteiksi, sote-toimialueiden järjestöverkostoiksi. Verkostoissa ovat järjestöjen ja seurakuntien lisäksi mukana sote-toimialueiden järjestöyhdyshenkilöt. Toimintamalli käsiteltiin päätöksenteossa järjestöyhteistyöasiakirjan käsittelyn yhteydessä toukokuussa 2024.
Maakunnallisten järjestöverkostojen koolle kutsujille sekä järjestöverkostojen vastinpareina toimineille Tulevaisuuden sote-keskus -kehittämisohjelmien projektikoordinaattoreille toteutettiin seuranta- ja arviointikyselyt 11/2022 ja 11/2023.
Yhteistyö maakunnallisen järjestöverkoston kanssa oli projektikoordinaattorien mielestä ollut hankkeen tavoitteita tukevaa (2022: 80% ja 2023: 100%). Järjestöverkostojen koolle kutsujien näkökulmasta yhteistyö kehittämisohjelman kanssa oli ollut verkoston tavoitteita tukevaa (2022: 66,7% ja 2023: 100%).
Kehittämisohjelmissa kehitettiin yhteistyössä järjestöverkostojen kanssa lukuisia toimintamalleja, joihin kuului oleellisena osana järjestöjen ja seurakuntien kanssa tehtävä yhteistyö, esim.
- Perhekeskus
- Perhekeskuksen kohtaamispaikat
- Yhteisövaikuttavuusmalli
- Järjestöpilotit
- Lasten ja nuorten geneerinen kuntoutuspolku
- Vammaispalvelujen ensiarviotiimi
- Kaatumisten ennaltaehkäisy
- Enni ennaltaehkäisevä kuntoutus
- Omakuntoutus
- Kotikuntoutuksen kaikki kolme tasoa
- Ikääntyneen mielenterveys- ja päihdeasiakkaan palvelupolku
- Ikäneuvola
- Päivätoiminta
- Muistiasiakkaan polku
- Kinestetiikka ja voimavaralähtöinen hoitotyö
- Omais- ja perhehoito
- Ikäihmisten palvelujen kokemustiedon ja asiakaspalautteen systemaattinen kerääminen
- Kumppanuustoimintamalli
- Perustason ensilinjan toimintamalli
- Digisoten mielenterveys- ja päihdepalvelut
- Kriisityön toimintamalli
- Mielenterveyspalveluiden hoidon tarpeen arviointi ja hoidon porrastus
Maakunnallisten järjestöverkostojen yhteistyötä on syksyllä 2023 juurrutettu osaksi hyvinvointialueen sote-toimialueiden toimintaa. Hyvinvointialueen sote-toimialueille on nimetty järjestöyhdyshenkilöitä. Kahdestatoista seitsemälle toimialueelle nimetystä järjestöyhdyshenkilöstä seitsemän neljältä toimialueelta vastasi seuranta- ja arviointikyselyyn 11/2023.
Kyselyyn vastanneista seitsemästä järjestöyhdyshenkilöstä yksi totesi yhteistyön järjestöverkoston kanssa käynnistyneen erinomaisesti, kolme hyvin ja kolme kohtalaisesti. Yhteistyön vakiinnuttamiseksi kaivattiin konkreettisia esimerkkejä yhteistyöstä sekä lisää tietoa järjestöjen ja seurakuntien toiminnasta. Toimintamallin juurruttaminen hyvinvointialueen sote-toimialueiden toiminnaksi jatkuu.