Maakunnalliset järjestöverkostot hyvinvointialueyhteistyössä

Maakunnallinen järjestöverkosto on järjestöjen ja seurakuntien vapaaehtoinen, vapaamuotoinen tapa järjestäytyä hyvinvointialueen kanssa tehtävää yhteistyötä varten.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Maakunnalliset järjestöverkostot hyvinvointialueyhteistyössä
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Maakunnallinen järjestöverkosto on järjestöjen ja seurakuntien vapaaehtoinen, vapaamuotoinen tapa järjestäytyä hyvinvointialueen kanssa tehtävää yhteistyötä varten.

Toteutuspaikka
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Pohjois-Pohjanmaa
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Luotu

01.11.2022

Viimeksi muokattu

16.11.2022
Ratkaisun perusidea **

Maakunnalliset järjestöverkostot ovat kaikille yhteistyöstä kiinnostuneille järjestöjen ja seurakuntien toimijoille avoimia yhteistyörakenteita. Verkostotapaamisten koolle kutsujana toimii ideaalitilanteessa työpari: hyvinvointialueen työntekijä ja järjestön tai seurakunnan edustaja.

Maakunnallisten järjestöverkostojen tapaamisissa tehtävä yhteistyö voi olla esimerkiksi seuraavanlaista:

  • Hyvinvointialue viestii järjestöille ja seurakunnille palveluista ja yhteistyömahdollisuuksista.
  • Järjestöt ja seurakunnat tekevät omaa toimintaansa tutuksi.
  • Järjestöt ja seurakunnat osallistuvat keskeisten hyvinvointialueen työtä ohjaavien asiakirjojen laatimiseen.
  • Järjestöt ja seurakunnat osallistuvat toimintojensa kytkemiseen hyvinvointialueen palveluketjuihin sekä asiakas- ja palveluohjaukseen.
  • Järjestöt ja seurakunnat osallistuvat hyvinvointialueen palveluiden kehittämiseen.
  • Järjestöt ja seurakunnat tekevät esityksiä edustajistaan hyvinvointialueen vaikuttamistoimielimiin.
  • Järjestöt ja seurakunnat osallistuvat hyvinvointialueen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman laatimiseen ja arviointiin.
  • Hyvinvointialue sopii järjestöjen ja seurakuntien kanssa tutkimukseen ja kehittämistyöhön liittyvästä yhteistyöstä.

Maakunnalliset järjestöverkostot voivat toimia myös järjestöjen ja seurakuntien keskinäisen yhteistyön ja siitä sopimisen paikkoina.

Toimintaympäristö **

Järjestöt ja seurakunnat edistävät hyvinvointialueen asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. Osa niistä toimii sosiaali- ja terveys- tai pelastuspalveluiden kumppaneina tai tuottajina. Hyvinvointialueen toimintaa säätelevät lait velvoittavat hyvinvointialuetta tekemään yhteistyötä järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Lisäksi hallituksen esityksessä tarkennetaan lain kirjauksia.

Hyvinvointialueella toimii tyypillisesti tuhansia järjestöjä ja vähintään kymmeniä seurakuntia. Jotta järjestöjen ja seurakuntien kanssa tehtävää yhteistyötä voitaisiin suunnitella, toteuttaa, seurata ja arvioida yhdessä, järjestöjen ja seurakuntien on hyvä järjestäytyä verkostoiksi hyvinvointialueen organisaatiorakenteen mukaisesti.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Maakunnalliset järjestöverkostot on Pohjois-Pohjanmaalla perustettu järjestöjen toimesta Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen tuella. Verkostojen perustamiset ovat toteutuneet avoimissa tilaisuuksissa, joissa osallistujat ovat valinneet verkostoille koolle kutsujat järjestöistä ja seurakunnista. Koolle kutsujat ovat koonneet tilaisuuden osallistujista sähköpostilistan ja täydentäneet listaa sitä mukaa, kun verkostoon on ilmoittautunut uusia jäseniä.

Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen järjestöyhteistyön projektisuunnittelija on kutsunut järjestöverkostojen koolle kutsujia säännöllisesti yhteiseen tapaamiseen, jossa on käyty läpi hankkeen kehittämistyötä sekä hyvinvointialuevalmistelun etenemistä.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Maakunnallisen järjestöverkoston tarkoituksena on mahdollistaa järjestöjen ja seurakuntien avoin osallistuminen hyvinvointialueen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Toimintamalli tukee erityisesti valtakunnallisten, maakunnallisten ja alueellisten toimijoiden osallisuutta. Paikallisten toimijoiden osallisuuden tukemiseksi tarvitaan muita keinoja, esimerkiksi hyvinvointialueen yhteistyöhön liittyvien asioiden käsittelemistä kuntien järjestämissä järjestötapaamisissa.

Vuosien 2021-2022 ajan maakunnalliset järjestöverkostot ovat toimineet Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen kuuden kehittämisohjelman kehittäjäkumppaneina ja -foorumeina. Koolle kutsujina ovat toimineet järjestöjen ja seurakuntien keskuudestaan valitsemat järjestöedustajat.

Tavoite on, että maakunnalliset järjestöverkostot vakiintuvat vuoden 2023 aikana Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen sekä järjestöjen ja seurakuntien välisiksi yhteistyörakenteiksi. Tällöin koolle kutsujina toimivat hyvinvointialueen työntekijä sekä järjestön tai seurakunnan edustaja yhdessä. Toimintamalli käsitellään päätöksenteossa järjestöyhteistyöasiakirjan käsittelyn yhteydessä.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Maakunnallisten järjestöverkostojen koolle kutsujille sekä järjestöverkostojen vastinpareina toimivien Tulevaisuuden sote-keskus -kehittämisohjelmien projektikoordinaattoreille toteutettiin seuranta- ja arviointikysely marraskuussa 2022. Projektikoordinaattoreista kyselyyn vastasi 5/7 ja verkostojen koolle kutsujista 6/12.

Kehittämisohjelmien kehittäjätiimeissä tai erilaisissa työryhmissä oli ollut mukana järjestö- ja seurakuntaedustajia (4/5) sekä kokemustoimijoita 3/5). Kaikki projektikoordinaattorit kokivat toimijoiden mukana olon hyödylliseksi.

Yhteistyö maakunnallisen järjestöverkoston kanssa oli projektikoordinaattorien mielestä ollut ymmärrystä lisäävää (100% vastaajista), hankkeen tavoitteita tukevaa (80%) ja tiivistä (60%). Yhteistyön jatkaminen koettiin tärkeäksi (4,2/5). Järjestöverkostojen koolle kutsujien näkökulmasta yhteistyö kehittämisohjelman kanssa oli ollut ymmärrystä lisäävää (100% vastaajista), verkoston tavoitteita tukevaa (66,7%) ja tiivistä (66,7%). Myös he kokivat yhteistyön jatkamisen tärkeäksi (4,8/5).

Kehittämisohjelmissa kehitettiin lukuisia toimintamalleja, johon kuului oleellisena osana järjestöjen ja seurakuntien kanssa tehtävä yhteistyö, esim.

  • Perhekeskus
  • Perhekeskuksen kohtaamispaikat
  • Yhteisövaikuttavuusmalli
  • Järjestöpilotit
  • Lasten ja nuorten geneerinen kuntoutuspolku
  • Kaatumisten ennaltaehkäisy
  • Enni ennaltaehkäisevä kuntoutus
  • Omakuntoutus
  • Ensiarviotiimi -pilotti
  • Perustason ensilinjan toimintamalli
  • Kotikuntoutuksen kaikki kolme tasoa
  • Ikääntynyt mielenterveys- ja päihde- asiakas
  • Ikäneuvola
  • Päivätoiminta
  • Muistiasiakkaan polku
  • Kinestetiikka ja voimavaralähtöinen hoitotyö
  • Asiakasohjaus
  • Palveluketjut

Yhteistyön toivottiin jatkuvan ja syvenevän sekä projektikoordinaattorien että järjestöverkostojen koolle kutsujien vastauksissa.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Järjestöjen ja seurakuntien järjestäytymisen tulee perustua toimijoiden vapaaehtoisuuteen.

Verkostomaisen yhteistyön onnistumiseksi on tärkeää, että hyvinvointialue nimeää organisaatiorakenteensa mukaisesti järjestöyhdyshenkilöitä, jotka vastaavat yhdessä järjestö- tai seurakuntatyöparin kanssa myös järjestöverkoston koolle kutsumisesta. Järjestöyhdyshenkilön työajasta on syytä varata riittävä osa tehtävässä toimimiselle.

Maakunnallisten järjestöverkostojen toiminnan tulee olla osa hyvinvointialueen järjestöyhteistyön toimintamallia, jota johtaa ja koordinoi hyvinvointialueen järjestöyhteistyöstä vastaava henkilö.

Järjestöjen tai seurakunnan edustajana hyvinvointialueen työntekijän työparina toimivan henkilön on hyvä ajoittain vaihtua, jotta oman työn ohessa toteutettava tehtävä ei kuormita liikaa.

Kehittämisen vaihe

icon/bulb Created with Sketch. Kehitteillä