Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Järjestöt ja seurakunnat edistävät hyvinvointialueen asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. Osa niistä toimii sosiaali- ja terveys- tai pelastuspalveluiden kumppaneina tai tuottajina. Hyvinvointialueen toimintaa säätelevät lait velvoittavat hyvinvointialuetta tekemään yhteistyötä järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Lisäksi hallituksen esityksessä tarkennetaan lain kirjauksia.
Hyvinvointialueella toimii tyypillisesti tuhansia järjestöjä ja vähintään kymmeniä seurakuntia. Jotta järjestöjen ja seurakuntien kanssa tehtävää yhteistyötä voitaisiin suunnitella, toteuttaa, seurata ja arvioida yhdessä, yhteistyön toimintamalli tulee olla selkeästi kuvattu.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Järjestöt ja seurakunnat edistävät hyvinvointialueen asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. Osa niistä toimii sosiaali- ja terveys- tai pelastuspalveluiden kumppaneina tai tuottajina. Hyvinvointialueen toimintaa säätelevät lait velvoittavat hyvinvointialuetta tekemään yhteistyötä järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Lisäksi hallituksen esityksessä tarkennetaan lain kirjauksia.
Järjestöt ja seurakunnat tarvitsevat henkilöstä riippumattoman tavan olla mukana hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluihin ja pelastuspalveluihin liittyvässä yhteistyössä.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Hyvinvointialueen järjestöyhteistyöasiakirjassa on kuvattu toimintamallin yhdessä mietityt tavoitteet:
- Avoin ja ymmärrettävä viestintä mahdollistaa osallisuuden.
- Nimetyt henkilöt koordinoivat yhteistyötä.
- Yhteistyörakenteet ovat selkeitä ja kokoontuvat säännöllisesti.
- Järjestöt ja seurakunnat toteuttavat hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen tavoitteita osana palveluketjuja ja -kokonaisuuksia.
- Avustukset ja tilat tukevat järjestötoimintaa.
- Järjestöjen ja seurakuntien toimintaa tehdään tutuksi ammattilaisille ja näkyväksi sotetoimipaikoissa.
- Järjestöt ja seurakunnat ovat mukana tiedontuotannossa ja palvelujen kehittämisessä.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Toiminnan toteutumista seurataan määrällisten mittareiden avulla:
- Viestinnän avulla saadut kontaktit
- Järjestöyhdyshenkilöiden määrä
- Yhteistyörakenteiden kokoontumisten, osallistujien ja verkostojen jäsenten määrät
- Palveluketjujen määrä, joissa järjestöyhteistyö huomioitu
- Haettujen ja myönnettyjen avustusten määrä ja jakautuminen avustuslajeittain, hakemusten määrä, toiminnoilla tavoitettujen määrä, toiminnoilla aikaansaadut tulokset yms.
- Maksutta käytettävissä olevien tilojen määrä, tilojen käyttömäärä ja käytön taloudellinen arvo
- Järjestötoiminnan esittelyjen määrät
- Järjestöjen vastausmäärät kyselyihin ja osallistumismäärät kehittämistilaisuuksiin
Toiminnan tuloksellisuutta voidaan arvioida hyvinvointialueen järjestöyhdyshenkilöille, järjestöverkostoja koolle kutsuville järjestöille ja seurakunnille tai järjestöverkostojen jäsenille suunnattujen kyselyn avulla. Arvioinnissa voidaan selvittää mm. yhteistyön hyödyllisyyttä ja tarpeisiin vastaavuutta sekä tunnistaa yhteistyön kehittämistarpeita.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Järjestöyhteistyöasiakirjan tarkoituksena on koota yhteen järjestöjen ja seurakuntien kanssa tehtävän yhteistyön toimintatavat ja toimia järjestöyhteistyötä koordinoivien työntekijöiden käsikirjana. Asiakirjan ulkopuolelle jää järjestöjen rooli hyvinvointialueen järjestämisvastuulla olevien palvelujen tuottajana.
Asiakirja on hyvä käsitellä hyvinvointialueen päättävissä elimissä ja sen toimeenpanoon on hyvä varata riittävästi resursseja.