Matalan kynnyksen sosiaalityö matalan kynnyksen kohtaamispaikoissa
Toimintamallin tavoitteena on tarjota sosiaalihuollon neuvontaa ja palveluohjausta ilman ajanvarausta. Kohtaamispaikoissa voi asioida myös anonyymisti. Tarvittaessa asiakasta voidaan ohjata palveluiden piiriin.
Toimintamallin nimi
Toimintamallin tavoitteena on tarjota sosiaalihuollon neuvontaa ja palveluohjausta ilman ajanvarausta. Kohtaamispaikoissa voi asioida myös anonyymisti. Tarvittaessa asiakasta voidaan ohjata palveluiden piiriin.
Matalalla kynnyksellä viitataan palvelujen saatavuuteen, saavutettavuuteen ja asiakkaiden osallisuutta edistäviin toimintatapoihin, joihin liittyy mahdollisuus saada sosiaali- ja/tai terveydenhuollon neuvontaa ja ohjausta. Matalan kynnyksen palvelun periaatteina on, että palvelua on mahdollisuus saada anonyymisti, maksuttomasti ja ilman lähetettä.
Matalan kynnyksen sosiaalityö mainitaan sosiaalihuoltolaissa (1301/2014). Lain mukaan sosiaalihuollon palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta on huolehdittava (SHL 33 §). Lisäksi kunnan asukkaiden saatavissa on oltava sosiaalihuollon neuvontaa ja ohjausta. (SHL 6 §).
Sosiaalihuoltolaki velvoittaa myös toteuttamaan sosiaalihuoltoa monialaisesti (SHL 41 §). Neuvontaa ja ohjausta tulee tarvittaessa järjestää yhteistyössä perusterveydenhuollon terveysneuvonnan sekä muiden toimialojen kanssa. Matalan kynnyksen palveluissa tulee olla käytettävissä yhdessä sovitut yhteistyöverkostot, johon sisältyvät sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös muita toimialoja sekä järjestöjä.
Matalan kynnyksen kohtaamispaikat ovat lähellä kuntalaisia. Näihin on helppo mennä ja saatavilla on sosiaalihuollon palveluneuvontaa ja ohjausta. Paikalla on sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen, joiden kanssa kävijä voi asioida. Kohtaamispaikat on tarkoitettu kaikille kuntalaisille.
Tärkeää on asiakaslähtöisyys, läsnä oleminen ja kiireetön kuunteleminen. Tavoitteena on oikea-aikainen kohtaaminen lähellä asiakkaan arkea.
Kohtaamispaikan työntekijällä on valmius olla yhteydessä muihin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisiin ja kävijät voidaan ohjata tarvittaessa eteenpäin saattaen vaihtaen. Juurisyitä kohtaamispaikassa tehtävään matalan kynnyksen sosiaalityöhön ovat mm. työttömyyden, yksinäisyyden ja päihteidenkäytön tuomat haasteet.
THL:n vaikuttavat toimintamalli matalan kynnyksen sosiaalityöstä edellyttää verkostoitunutta toimintaympäristöä. Tämä kattaa Satakunnan hyvinvointialueen kohtaamispaikoissa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, mutta laajalti myös muita osa-alueita. Tehdyssä kyselyssä ilmenee, että toimintaympäristön osana ovat mm. Kela, TE- palvelut, ulosottolaitos, digi- ja väestövirasto sekä kolmannen sektorin toimijat. Nämä kaikki yhdessä luovat yhteistyörakenteet toiminnalle ja kävijäystävällisen kohtaamisen.
Toimintamallin pilottiin ovat osallistuneet neljä Satakunnan hyvinvointialueen kohtaamispaikkaa.
Porista mukana ovat Pihlavan asukastupa sekä kohtaamispaikka Positiimi. Harjavallasta mukana on kohtaamispaikka Haiku ja Kokemäeltä päiväkeskus Kumu.
Kohtaamispaikkojen kohderyhmänä ovat työikäiset kuntalaiset. Asiointi kohtaamispaikoissa voi olla anonyymiä, joten nämä ovat avoimia kaikille kotipaikkakuntaa katsomatta.
Kohtaamispaikoissa on aukioloaikoina läsnä sosiaaliohjaaja sekä lähihoitaja.
Toimintamallin pilottiin osallistuvat kohtaamispaikat ovat auki eri tavoin. Tämä tuo haasteita oikea-aikaisen palvelun toteuttamiseen, mutta kaikki työntekijät ovat kuitenkin tavoitettavissa puhelimitse, vaikka kohtaamispaikka ei ole auki viitenä päivänä viikossa.
Satakunnan hyvinvointialueella toteutettiin kysely neljän kohtaamispaikan työntekijöille ja kävijöille. Tavoitteena oli kartoittaa matalan kynnyksen sosiaalityön näkyminen kohtaamispaikkojen arjessa. Kyselylomakkeet tehtiin yhdessä kohtaamispaikoista vastaavan esihenkilön kanssa.
Tuloksena oli, että työntekijät kohtaavat ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa. Kävijöiden kanssa käytiin keskusteluja mm. työttömyydestä, päihteiden käytöstä ja elämänhallinnasta. Työntekijöiden arjessa näkyy palveluneuvonta ja ohjaus muihin palveluihin ja kävijöiden kanssa täytettiin erilaisia hakemuksia (esim. toimeentulotukihakemus, avioerohakemus, kuntoutushakemus jne.) .
Suuressa osassa oli keskusteluapu ja läsnä oleminen. Kävijöiden kanssa etsittiin yhdessä tietoa erilaisista palveluista ja autettiin tietoteknisissä asioissa, kuten verkkopankin käytössä ja laskujen maksussa.
Työntekijöillä tulee olla laaja osaaminen sekä eri alojen palveluiden tietämys. Kiireetön kohtaaminen näkyi monissa vastauksissa. Työntekijän oman ajan antaminen kävijälle korostui kävijäkyselyiden vastauksissa.
Toimintamallissa olevan logiikkamallin odotetut tulokset olivat, että asiakas pääsee tarvitsemiinsa palveluihin, asiakas on tullut kuulluksi, häiriökysyntä vähenee ja eri alojen ammattilaisten yhteistyö on sujuvaa.
Tehdyn kyselytutkimuksen mukaan kävijät pääsevät tarvitsemiinsa palveluihin ja heitä on kuultu. Työntekijöillä on laaja tietämys alueen palveluista – myös muista kuin sosiaali- ja terveyspalveluista. Häiriökysyntä odotuksesta ei Satakunnassa tehdyn oman kyselyn mukaan ole tässä kohdin tuloksia. Kävijöiden ohjautuminen oikeisiin palveluihin vähentää häiriökysyntää kuitenkin omalta osaltaan.
Työntekijöiden vastauksista ilmenee, että ammattilaisten tekemä yhteistyö on pääsääntöisesti sujuvaa ja yhteydenpito on ollut luontevaa ja he ovat saaneet konsultointitukea.
Lopputuloksena voidaan todeta, että matalan kynnyksen sosiaalityö toteutuu matalan kynnyksen kohtaamispaikoissa sosiaalihuoltolain (1301/2014) mukaisesti. Pilotista saatuja tuloksia tullaan hyödyntämään Satakunnan hyvinvointialueella matalan kynnyksen sosiaalityön kehittämisessä.
Matalan kynnyksen kohtaamispaikat ovat avainasemassa asiakaslähtöisyyden ja läsnäolevalla toimintamallilla. Pilotista saatujen vastausten avulla hyvinvointialue saa dokumentaatiota kohtaamispaikkojen kehittämisessä.
Matalan kynnyksen sosiaalityö jatkuu osana kohtaamispaikkojen toimintaa pilotin päätyttyä. Esiin nousseita haasteita ja kehittämisideoita on myös löytynyt. Pilottiin osallistuneet kohtaamispaikat eivät ole auki ilta-aikaan tai viikonloppuisin. Työssäkäyvät ja opiskelijat ovat tässä kohdin eriasemassa kuin he, jotka pääsevät liikkumaan arkisin virka-aikana. Matalan kynnyksen sosiaalityö on osa-alue, joka kuuluu kaikenikäisille sekä sosioekonomisesta taustasta riippumatta. Tämä on yksi kehittämisalue matalan kynnyksen kohtaamispaikoissa annettavaan matalan kynnyksen sosiaalityöhön. Miten löytää oikea-aikainen ja yhdenvertainen palvelu myös työssäkäyville tai opiskelijoille, jotka ovat pääasiassa arkisin virka-aikaan töissä tai koulussa.
Satakunnan tulevaisuuden sote-keskus hankkeen kansallisia hyötytavoitteita ovat
- Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen
- Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön
- Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen
- Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden parantaminen
Tavoitteena on kustannusten nousun hillitseminen ja näihin hyötytavoitteeseen päästään em. tavoitteiden kautta.
Matalan kynnyksen sosiaalityön pilotti matalan kynnyksen kohtaamispaikoissa vastaa omalta osaltaan näihin hyötytavoitteisiin. Haasteena kuitenkin on, että jokaisella paikkakunnalla ei tällaista kohtaamispaikkatoimintaa ole tai näiden aukioloajat eivät mahdollista yhdenvertaisuutta.
Matalan kynnyksen sosiaalityö matalan kynnyksen kohtaamispaikassa - pilotin voi tiivistää yhdeksi lauseeksi, jonka eräs kävijä vastasi. Suora lainaus kävijän vapaasanaisesta palautteesta: " Kiitos, kun tulin kuulluksi!" Tämä kiteyttää matalan kynnyksen sosiaalityön.
Kansikuva
