Toimintamallissa mielen hyvinvoinnin edistämisen lähtökohtana on osallisuuden kokemus, joka syntyy arkisissa kohtaamisissa ja keskinäisessä yhteistyössä. Toimintamallia voidaan käyttää palveluissa, joissa kohdataan lapsia, nuoria ja perheitä.
* Toimintamallin julkaisemiseksi riittää minimissään perustietolomakkeen tähdellä merkittyjen kohtien täyttäminen. Suosittelemme kuitenkin, että kuvaatte toimintamallin laajemmin hyödyntäen kehittämisen polun eri vaiheita.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Kehittäkää tarvelähtöisesti huomioimalla eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet. Ottakaa kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijat ja kumppanit mukaan heti kehittämisprosessin alusta alkaen. Ohjatkaa ja fasilitoikaa muutosta.
Suomessa toteutetaan parhaillaan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelujen ja rakenteiden uudistusta. Vuoden 2023 alusta lukien vastuu palveluista siirtyy kunnilta hyvinvointialueille, hyvinvointialueita tulee olemaan 21. Helsingin kaupunki muodostaa poikkeuksen, sillä sen vastuulle jää palveluiden järjestäminen kuten tähänkin asti. Uudistuksen tavoitteena on muun muassa turvata laadukkaat palvelut, parantaa palvelujen saatavuutta ja kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja. Uudistus koskee myös kouluissa tarjottavia palveluita, sillä sen myötä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä opiskeluhuollon palvelut siirtyvät hyvinvointialueiden järjestettäviksi. (STM 2022.)
Yksi Sote-uudistuksen keskeisitä tavoitteista on sosiaali- ja terveyspalvelujen saumattomuus. Palveluja kehitetään siten, että muodostuu palveluketjuja. Ammattilaiset osaavat ohjata asiakkaat oikeisiin paikkoihin, joissa asiakkaat saavat oikea-aikaisen, kokonaisvaltaisen ja yksilöllisen avun. (STM 2022.) Osana Sote-uudistusta kehitetään sosiaali- ja terveyskeskuksia (sote-keskus), joiden tavoitteena on tarjota laadukkaampia ja vaikuttavampia palveluja. Sote-keskuksissa toimintaa ohjaa asiakaslähtöisyys; ammattilaiset toimivat yhdessä asiakkaan tarpeen ohjaamana. Oleellista on, että asiakas tulee kuulluksi ja että hän pääsee vaikuttamaan palveluunsa. Ammattilaiset toimivat yhdessä ja asiakasta kuullaan koko palveluprosessin ajan. (THL 2022.)
Sote-uudistus mahdollistaa mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämisen. Mielenterveys- ja päihdepalveluja tarjotaan entistä enemmän osana peruspalveluja. Perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdepalveluja täydentävät etsivät ja matalan kynnyksen palvelut, joissa on tärkeätä hyödyntää vertaistukea ja järjestöjen palveluita. (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta 2018.) Palveluita käyttävän kokemus omasta tilanteestaan tulee huomioida palveluiden kaikissa vaiheissa. Tärkeätä on kiinnittää huomiota toiveikkuuden ja merkityksellisyyden kokemuksiin. Palvelun keskeisenä näkökulmana tulee olla voimavarojen vahvistaminen. Apua on oleellista saada varhaisessa vaiheessa ja hoidolla on oltava vastuutaho, joka suunnittelee hoidon kokonaisuutta yhdessä asiakkaan ja tämän läheisten kanssa. Sote-keskuksissa toimii muiden ammattilaisten ohella kokemusasiantuntijoita, jotka voivat osallistua hoitoon. (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta 2018.)
Toimintamalli on kehitetty työvälineeksi ammattilaisille, jotka kohtaavat työssään lapsia, nuoria ja perheitä. Toimintamallin suunnittelun lähtökohtana oli kehittää lapsille, nuorille ja heidän vanhemmilleen tarjottavaa tukea tilanteissa, joissa lapsella tai nuorella on mielen hyvinvointia uhkaavia haasteita. Tavoitteena on mielen hyvinvoinnin tukeminen arjen ympäristöissä asiakasta osallistaen.
Lasten ja nuorten mielenterveyteen liittyvä avun tarve on lisääntynyt (Gyllenberg ym. 2018) ja esimerkiksi nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon potilasmäärät kasvaneet 10 vuodessa lähes 40 % (THL 2021). Mielenterveyskysymyksiä ei kuitenkaan tulisi ulkoistaa pelkästään niihin erikoistuneille sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, vaan Mielenterveysstrategian mukaisesti mielenterveydestä tulee huolehtia kaikissa arkiympäristöissä, sisältäen koulun ja vapaa-ajan toiminnan (Vorma ym. 2020). Lapsen ja nuoren mielenterveyden haasteet koskettavat usein koko perhettä.
Asiakasymmärrystä toimintamallin kehittämisen perustaksi kerrytettiin tutkimuksella, jossa haastateltiin kokemusasiantuntijoita, ammattilaisia, esihenkilöitä ja päättäjiä. Lisäksi asiakkaita osallistettiin toimintamallin kehittämistyöpajoissa. Tutkimus- ja kehittämistyö toteutettiin neljässä vaiheessa Bikva-mallin mukaisesti. Bikva-malli on asiakaslähtöisen arvioinnin malli, jossa asiakkaiden näkemyksiä hyödynnetään kehittämistyössä. (Krogstrup 2004.)
Ensimmäisessä vaiheessa toteutettiin fokusryhmähaastattelut kokemusasiantuntijoille ja selvitettiin, mikä heidän kokemuksensa ja näkemyksensä mukaan mielen hyvinvoinnin palveluissa on ollut myönteistä ja millaista tukea he toivovat sekä miten palveluita tulisi kehittää.
Toisessa vaiheessa toteutettiin fokusryhmähaastattelut kohderyhmän kanssa työskenteleville ammattilaisille. Kokemusasiantuntijoilta ensimmäisessä vaiheessa kerätty palaute esitettiin haastateltaville ja heitä pyydettiin pohtimaan mihin palaute perustuu ja miten omaa työtä voisi palautteen perusteella kehittää.
Kolmannessa vaiheessa toteutettiin esihenkilöiden ja päättäjien haastattelut. Kokemusasiantuntijoilta ja ammattilaisilta kerätty tieto esiteltiin haastatteluun osallituville ja heitä pyydettiin pohtimaan sitä, miten palveluja voisi kehittää.
Neljännessä vaiheessa järjestettiin haastatteluihin osallistuneille yhteiskehittämisen työpajat. Työskentelyn lähtökohtana pidettiin lapsen, nuoren tai perheen tilannetta, josta oli syntynyt huoli heillä itsellään, läheisillä tai ammattilaisilla. Työpajatyöskentelyssä kehitettiin toimintamallin perusta, jonka pohjalta toimintamalli rakennettiin ja viimeisteltiin.
Hyödyntäkää jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja. Kokeilkaa rohkeasti uusia ideoita. Oppikaa yhdessä kokeilusta ja parantakaa ratkaisua vähitellen.
Jakakaa kehittämistuloksia ja arviointitietoa avoimesti muiden hyödynnettäväksi. Vakiinnuttakaa uusi toimintatapa osaksi strategiaa tai organisaation toimintaa, palvelukokonaisuutta tai ketjua. Kertokaa, miten se tapahtuu ja mitä se vaatii.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Mielen hyvinvoinnin toimintamalli on tarkoitettu lasten-, nuorten- ja perheiden kanssa työskentelyyn rakentamaan ja edistämään mielen hyvinvointia. Toimintamallin painopiste on ennaltaehkäisyssä ja varhaisessa tuessa. Toimintamallia voidaan hyödyntää myös oman työskentelytavan tarkistus- ja arviointilistana sekä kehittämistyön tukena.
Toimintamalli on kehitetty osana Laurea-ammattikorkeakoulun VoimaProfi-hanketta yhteistyössä Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen toimijoiden kanssa. Toimintamallin käytäntöön vieminen tapahtuu hankkeen päättyessä kunkin yhteisön toimesta.
Toimintamalli ei ole vielä käytössä, joten arviointitietoa ei ole saatavilla.
VINKKI: Hyödynnä Oivalla ja ymmärrä -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvittele ja kokeile -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvaa ja jaa -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
Tarkistakaa vielä, että olette varmasti täyttäneet kaikki tähdillä (**) merkityt kohdat, ennen kuin merkitsette toimintamallin valmiiksi. Näiden kohtien täyttäminen takaa sen, että toimintamallista löytyvät ne tiedot, jotka edistävät mallin käyttöönottoa ja leviämistä.