Monikanavainen kotoutumista tukeva sosiaalipalvelu

Kotoutumista tukevaa sosiaalipalvelua tuotetaan eri kanavien kautta. Toimintamalleissa tarkastellaan eri kanavissa tehtävää työtä, niiden ilmenemismuotoja sekä tavoitteita. Kanavilla on vastavuoroinen hyötysuhde toisiinsa.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Monikanavainen kotoutumista tukeva sosiaalipalvelu
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Kotoutumista tukevaa sosiaalipalvelua tuotetaan eri kanavien kautta. Toimintamalleissa tarkastellaan eri kanavissa tehtävää työtä, niiden ilmenemismuotoja sekä tavoitteita. Kanavilla on vastavuoroinen hyötysuhde toisiinsa.

Toteutuspaikka
Helsingin kaupunki sote
Paikkakunta tai maakunta
Helsinki
Toimintamallin rahoittaja
Ei erillisrahoitusta

Luotu

14.10.2021

Viimeksi muokattu

03.10.2022
Ratkaisun perusidea **

Kotoutumista tukevaa sosiaalipalvelua voidaan tuottaa eri kanavien kautta. Ilmenemismuodot ja tavoitteet ovat kanavaspesifejä, mutta kanavilla on vastavuoroinen hyötysuhde toisiinsa. Liitetiedostossa (Monikanavainen kotoutumista tukeva sosiaalipalvelu.pdf) on kuvattu tarkemmin monikanavaisen kotoutumista tukevan sosiaalipalvelun ilmenemismuotoja ja tavoitteita. 

Toimintaympäristö **

Toimintamallin taustaympäristönä on Helsingin kaupungin aikuissosiaalityöhön kuuluva erillinen maahanmuuttoyksikkö, jossa tehdään alkuvaiheen kotoutumista tukevaa sekä kiireellistä ja välttämätöntä sosiaalityötä kokonaisvaltaisesti ja moniammatillisesti. 

Onnistunut kotoutuminen on osallisuutta, kokemus täysivaltaisesta yhteiskunnan jäsenyydestä, mahdollisuus toimia ja toteuttaa itseään. Yhteiskunnan täysivaltainen jäsenyys edellyttää avoimuutta ja aktiivisuutta kotoutujalta sekä ympäröivältä yhteiskunnalta. Julkiset saavutettavat ja osallisuutta edistävät palvelut voivat olla väline osallisuuden saavuttamiseen.

Työskentelyä ohjaa sekä määrittelee niin sosiaalihuoltoon kuin kotoutumiseen liittyvät lainsäädännöt. Asiakaskunnan koostumuksen vuoksi myös globaaleilla ja valtakunnallisilla muutoksilla on vaikutuksensa asiakaskunnan kanssa tehtävään sosiaalityöhön. Digitaalisen maailman haasteet ja mahdollisuudet ovat yhtä lailla läsnä niin asiakaskuntamme kuin valtaväestönkin elämissä.  

Digitalisaatiosta ja digitaalisten palveluiden kehittämisestä kaikissa yhteiskunnan palveluissa on tullut sekä Suomen, että muiden Euroopan maiden yksi tärkeimmistä lähivuosien kehittämistavoitteista. EU- ja EFTA maiden ministereiden lokakuussa 2017 allekirjoittamassa julkilausumassa korostetaan, että palvelut tulisi olla saatavilla digitaalisesti aina kun mahdollista. (Kauppila ym. 2018, 11-12, 16.) Digitalisaatio nostetaan myös toimivuuden välineeksi, mikä on esimerkiksi Helsingin kaupungin digitaalisuusstrategian kantava voima (HKI, DIGIOHJELMA 2019). 

Lähestyvät lainsäädännön muutokset palveluiden järjestämisessä vaikuttavat vahvasti toimintamallin toimintaympäristöön. 

 

Kauppila T., Kiiski K., & Lehtonen M. 2018. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita. Sähköhelmenkalastus - Sosiaalihuollon sähköisten palvelujen nykytila ja kehittämistarpeet. Viitattu 1.12.2021. https://stm.fi/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-00-3914-1  

Ennakointia, ei vain reagointia - Digitalisaatiolla teemme Helsingistä maailman toimivimman kaupungin 2017. Helsingin kaupunki. Viitattu 1.12.2021. https://www.hel.fi/static/helsinki/digitalisaatio/helsinki-digiohjelma-suomi.pdf  

 

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Maahanmuuttoyksikön asiakkaat ovat alkuvaiheen kotoutujia, ihmiskaupan uhreja sekä ilman oleskeluoikeutta Suomessa olevia (”paperittomat”). Asiakaskunta on heterogeenista ja poikkeaa muiden palveluiden maahanmuuttajataustaisista asiakkaista. Joukossa on korkeasti koulutettuja, hyvin voimavaroin varustettuja, luku- ja kirjoitustaidottomia sekä kognitiivisista ja psyykkisistä haasteista kärsiviä. 

Maahanmuuttoyksikkö oli mukana THL:n Sosiaalihuollon kehittämisohjelmassa "Osallistavan ja toimintakykyä edistävän sosiaalityön menetelmien pilotissa" (Otso-pilotti). Tulokulmaksi valikoitui digitalisaatio, jota lähdettiin työstämään neljän teeman kautta; sosiaalinen media ja ryhmäinfot asiakastyön digitalisoinnin näkökulmasta, digitaitojen arviointi osana palvelutarpeenarviota, asiakkaiden digitaitojen kehittäminen ja asiakasosallisuus kehittämisessä digitalisaation näkökulmasta.

Asiakasymmärrystä kerrytettiin neljän teeman pohjalta tehtyjen yhdeksän kokeilun kautta. Osa kokeiluista koski suoraan asiakastyötä. 

 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Toimintamallien onnistumisen edellytykseksi on nostettu seuraavia asioita: 

  • Henkilökunnan digitaidot
  • Sosiaalityön monimuotoisuuden mahdollistaminen ja hahmoittaminen
  • Toimivat ja tietoturvan mahdollistavat monikanavaisen sosiaalityön rakenteet ja alustat
  • Kyky muokata olemassa olevia palveluita ja tietolähteitä asiakasryhmälle  sopivaan muotoon
  • Rakenteellisen sosiaalityön keinojen hyödyntäminen
  • Ratkaisukeskeisyys ja kehittämismyönteisyys
  • Jatkuva arviointi ja toimintamallin mukauttaminen
  • Sisäinen ja ulkoinen viestintä
  • Ymmärrys asiakkaan digitaalisesta maailmasta

 

Jalkauttaminen vaatii fasilitointia, aikaa ja sopeuttamista. Suunnitelmana on toteuttaa tätä ajalla 1-5/2022

 

 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Arviointi tehdään 5/2022

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Toimintamallia voidaan soveltaa kaikkiin kohderyhmiin ja toimintaympäristöihin, joita haastaa digitalisaatio. 

Kansikuva
Kotoutumista tukevan sosiaalipalvelun eri kanavat. Yksilötyö, Some, Ryhmät, Nettisivut ja YouTube.

Kehittämisen vaihe

icon/bulb Created with Sketch. Kehitteillä