Muistisairaiden kommunikoinnin tukeminen
Muistiliiton Omin sanoin -hanke (2023–2025) kokoaa ja pilotoi muistisairaille soveltuvia kommunikoinnin tuen keinoja. Hankkeessa toteutetaan avoin verkkomateriaali kotona asuvien muistisairaiden vuorovaikutuksen ja osallisuuden tukemiseksi.
Toimintamallin nimi
Muistiliiton Omin sanoin -hanke (2023–2025) kokoaa ja pilotoi muistisairaille soveltuvia kommunikoinnin tuen keinoja. Hankkeessa toteutetaan avoin verkkomateriaali kotona asuvien muistisairaiden vuorovaikutuksen ja osallisuuden tukemiseksi.
Suomessa elää arviolta 193 000 muistisairautta sairastavaa henkilöä. Määrän arvioidaan kolminkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä, sillä vuosittain noin 23 000 suomalaista sairastuu muistisairauteen. Muistisairaudet eivät koske vain iäkkäitä, vaan arviolta 2700 alle 65-vuotiasta suomalaista sairastaa muistisairautta. Muistisairaista yhä useampi asuu kotona omaishoidossa ja muistisairaus onkin omaishoidon yleisin syy.
Sairastuneen muistiongelmat tunnistetaan, mutta omaisten voi olla vaikea varautua kommunikoinnin haasteisiin. Muistisairaudet vaikuttavat henkilön kykyyn ilmaista itseään ja ymmärtää muilta tulevia viestejä. Kommunikoinnin haasteet voivat johtaa turhautumiseen, vetäytymiseen sosiaalisista tilanteista ja lopulta sosiaalisten suhteiden heikkenemiseen.
Valmisteltava itsemääräämisoikeuslainsäädäntö vahvistaa itsemääräämisoikeuden toteutumista, mutta lain oheen tarvitaan käytännön työkaluja. Mielipiteen ilmaisemisen, itsemääräämisoikeuden vahvistamisen ja osallisuuden turvaamiseksi tarvitaan muistisairaille soveltuvien kommunikointia tukevien keinojen testausta, mallintamista ja tiedon levittämistä.
Muistisairaus vaikuttaa edetessään monin tavoin vuorovaikutukseen. Sanojen löytäminen voi vaikeutua, jolloin keskustelu hidastuu. Henkilö saattaa käyttää vääriä sanoja, hyvin niukasti sanoja tai lakata kokonaan puhumasta. Lisäksi haasteita ilmenee usein huomion kohdistamisessa ja ylläpitämisessä sekä aloitteellisuudessa. Kommunikoinnin haasteet vaihtelevat riippuen muistisairauden vaiheesta, kyseessä olevasta sairaudesta ja henkilön yksilöllisistä piirteistä.
Riippumatta siitä, miten nämä haasteet ilmenevät, halu ja tarve olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa säilyvät läpi elämän. Siksi on erityisen tärkeää, että vuorovaikutuksen muut osapuolet haluavat ja osaavat sopeuttaa omaa kommunikointitapaansa sairastuneen tarpeet huomioiden.
Muistisairaat henkilöt ovat aktiivisesti mukana hankkeen kehittämistyössä. Hankkeen ohjausryhmässä on kaksi muistipariskuntaa ja hankkeen tueksi perustetaan muistisairaista ja omaisista koostuva kehittämisryhmä. Pilotoitavia menetelmiä arvioidaan haastattelemalla muistisairaita ja heidän läheisiään. Muistisairaiden ja heidän läheistensä kokemukset ja mielipiteet ovat tärkein kehittämistyötä ohjaava tietovaranto sekä hankkeen tavoitteiden mittari.
Toinen tärkeä kohderyhmä ovat muistialan ammattilaiset. Keräämme palautetta myös ammattilaisilta, jotta tuotettu tieto ja materiaalit olisivat heidänkin näkökulmastaan hyödyllisiä. Muistiyhdistysten työntekijät ovat mukana pilottien suunnittelussa. Tieto kommunikoinnin tuen menetelmistä kulkeutuu koteihin monesti ammattilaisten kautta, joten ammattilaisten perehdyttäminen on tärkeää.
Kansikuva
