Nuorisopsykiatri liittyy nuorten perustason keskitettyyn MTP-tiimiin​.

Toimintamallin nimi
Nuorisopsykiatri perustason tukena
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Nuorisopsykiatri liittyy nuorten perustason keskitettyyn MTP-tiimiin​.

Toteutuspaikka
Kokeilua toteuttavat yksiköt toimivat Espoon, Vihdin sekä Karkkilan alueilla.
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Toimintamallin kokonaisuus

Tekijä

Niki Hintikka

Luotu

15.02.2024

Viimeksi muokattu

15.02.2024
Ratkaisun perusidea

Toimintamallin kokeilu/pilotointi, jossa nuorisopsykiatri toimii osana nuorten perustason mielenterveys ja päihdepalvelua sekä lisää perustason kyvykkyyttä hoitaa ja tukea keskivaikeista häiriöistä kärsiviä nuoria. Erikoislääkärin palvelu ostettiin 1 pvä / vko / yksikkö. Työnkuva erotettiin yksilön normaalista lääkärityöstä.

Nuorisopsykiatri perustason tukena työnkuva:

  • Nopea konsultointi kompleksisissa asiakastapauksissa: vakavien mielenterveyshäiriöiden tunnistaminen ja erotus dg. ml. arviointikäynti.​
  • Lääkityksen aloitus sekä perustason konsultoitu lääkityksen aloitus​
  • B -lausunnot ja niihin liittyvät käynnit mm. kuntoutus​
  • Hoidon porrastukseen liittyvä arviointi sekä hoidon suunnittelu (komplisoituneet) ​
  • MTP-työryhmä konsultaatiot​
  • Alueellinen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö (vastinpari)
Toimintaympäristö

Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden työnjako perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken on ollut ajoittain epäselvä. Myös työnjaon toteutuksessa on alueellisia eroja.​ 

Erityisen haasteellinen asiakasryhmä on keskivaikeista oireista kärsivät lapset ja nuoret. Perustason osaaminen ja palvelujärjestelmä eivät tue parhaalla mahdollisella tavalla kohderyhmän vaikuttavan hoidon toteutusta. Keskivaikeiden oireiden hoito vaatisi perus- ja erikoistason sujuvaa yhteistyötä ja terveydenhuoltolain mukaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tulisi muodostaa toiminnallinen kokonaisuus.

Edellä mainitussa kokonaisuudessa erikoislääkärien rooli on keskeinen, miten perinteisesti erikoissairaanhoidossa työskentelevä erikoislääkäripalvelu pystyisi muodostamaan terveydenhuoltolain edellyttämän toiminnallisen kokonaisuuden ja siten parantamaan perusterveydenhuollon kyvykkyyttä hoitaa mm. keskivaikeista ja pitkittyneistä oireista kärsiviä lapsia ja nuoria.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Palveluiden kohderyhmä oli 13 – 23 vuotiaat nuoret. ​

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Keskeinen ja melko luotettava kokeilun tulos oli, että yksiköiden ammattilaiset kokivat oman ja yksikön kyvykkyyden hoitaa keskivaikeista oireista kärsiviä nuoria kohentuneen erikoislääkärin tuella. 

B-lausuntojen sujuva kirjoittaminen perustasolla nopeutti nuorten jatkohoitoon pääsyä silloin kun B-lausunto oli edellytys jatkohoitoon. Lisäksi tällä vältettiin kokeilujakson aikana useita turhia ESH-lähetteitä. Erikoissairaanhoidon lähetteiden määrissä ei kuitenkaan voitu nähdä selkeää ja johdonmukaista muutosta, vaan lähetteiden määrään vaikutti enemmän luontainen kausivaihtelu, lääkäriresurssin muutokset sekä lähetekriteerien muutokset.

Perustason konsultaatiokynnys ei madaltunut merkittävästi vaikka erikoislääkäri oli osa perustason palvelua (perusterveydenhuollon sisäinen konsultointi)​. Näin ollen kokeilun perusteella on vaikea arvioida tuottaako erikoislääkäri perustason yksikössä enemmän kuin esimerkiksi lasten ja nuorten asioihin perehtynyt yleislääkäri. Ratkaisevaa saattaakin olla lääkäriresurssi ja lääkärin yleinen perehtyneisyys.

Yksittäisten nuorten palvelu sujuvoitui, kun asiat voitiin hoitaa yhdessä yksikössä, yhdellä palvelutasolla siirtämättä nuorta seuraavaan palveluun.