Oima-palvelu palkkioperusteisten palvelujen hallintaan​, Länsi-Uudenmaan hva (RRP, P4, I4)

Oima-palvelu korvasi manuaalisen paperityön digitaalisella ratkaisulla, joka yhdisti palkkiosopimusprosessin tiedot yhteen selainpohjaiseen järjestelmään. Toimintamallissa kuvataan palvelun käyttöönotto ja palkkioiden hallinnointi palvelussa.
 

Toimintamallin nimi
Oima-palvelu palkkioperusteisten palvelujen hallintaan​, Länsi-Uudenmaan hva (RRP, P4, I4)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Oima-palvelu korvasi manuaalisen paperityön digitaalisella ratkaisulla, joka yhdisti palkkiosopimusprosessin tiedot yhteen selainpohjaiseen järjestelmään. Toimintamallissa kuvataan palvelun käyttöönotto ja palkkioiden hallinnointi palvelussa.
 

Toteutuspaikka
Lastensuojelun avohuolto, lastensuojelun sijaishuolto, lastensuojelun vastaanottoperhetoiminta, tukisuhdepalvelut, jälkihuolto, kotoutumista tukevat palvelut, seniori-info, ikääntyneiden asiakasohjaus, vammaispalvelut, digipalvelut, talous/kirjanpito.
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Tekijä

Niki Hintikka

Luotu

17.05.2024

Viimeksi muokattu

01.04.2025
Ratkaisun perusidea

Toimintamallin ytimessä on digitaalinen Oima-palvelu ja sen käyttöönotto hyvinvointialueella. Oima-palvelussa hallinnoidaan sosiaalihuoltolainsäädäntöön pohjautuvia, palkkioperusteisia palveluja, ja se mahdollistaa palkkionsaajien ja ammattilaisten tiedonsaannin ja raportoinnin yhdessä järjestelmässä, joka parantaa asiakaslähtöisyyttä, sujuvoittaa tietojen käsittelyä ja vähentää virheitä. Oima-palvelu tukee myös henkilöstöresurssien tehokkaampaa kohdentamista ja parantaa palvelujen laatua ja vaikuttavuutta.

Toimintaympäristö

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelustrategian mukaan hyvinvointialueemme on osa hyvinvointiyhteiskuntaa, jonka reunaehdot muodostuvat valtiontalouden tasapainottamisesta, julkisen sektorin muuttuvasta tehtäväkentästä ja yhteiskuntapoliittisista kehitysluvuista. Hyvinvointialueella tulee toteuttaa vaikuttavia lakisääteisiä palveluja.

Sosiaalihuoltolainsäädännön perusteella järjestetyissä palveluissa viranomaistehtävät ja vuorovaikutteinen palvelutoiminta ovat tiiviisti kytköksissä. Esimerkiksi omaishoidontuesta tai perhehoidosta tehdään viranomaispäätös, ja sähköisen sopimuksen valmistelu ja allekirjoitus Oima-palvelussa on tämän päätöksen toimeenpanoa.

Palvelujen valvontavastuu on Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella

Onnettomuustutkintakeskuksen yleisen suosituksen mukaan ammattilaisten tulee kirjata asiakaskontaktit ja seurata muun muassa omaishoitajien terveyttä ja hyvinvointia, mikä on ollut haastavaa ilman yhtenäisiä prosesseja ja mittareita.
Oima-palvelun ansiosta palkkionsaajat, kuten omaishoitajat, näkevät omat tietonsa ja voivat ilmoittaa toteutumia reaaliaikaisesti. LUVN:n ammattilaiset voivat seurata omaishoitajien vapaapäivien käyttöä osana hoitajan kuormittumisen ja hyvinvoinnin seurantaa (hyvinvointialueen valvontavastuu). Palkkionsaajat eivät ole työsuhteessa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueeseen.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmä: Noin 4300 palkkioperusteista hoitajaa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen neljältä palvelualueelta sekä palvelualueiden ammattilaiset, jotka hallinnoivat palkkioperusteisia palveluja.

Asiakasymmärrys: Ennen projektin aloitusta tehtiin selvitys palkkioperusteisten palvelujen hallinnoinnista, mikä auttoi määrittelemään Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen tarpeet, tavoitteet ja vaatimukset.

Asiakkaiden osallistaminen: Oima-projektista tiedotettiin LUVN:n sosiaalisen median ja internetin alustoilla sekä kirjepostina ja sähköpostina. LUVN ammattilaiset kertoivat toimintamallista kotikäynneillä ja jättivät kirjallisia esitteitä. Oima-palvelu esiteltiin vammais- ja vanhusneuvostoille. 

Koulutustilaisuudet tallennettiin luvn.fi/oima-palvelusivustolle, jossa on myös kirjallisia ohjeita. Koulutustallenteet ja materiaalit ovat saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. 

Kaikki palaute käsitellään välittömästi, ja ammattilaiset vastaavat kysymyksiin nopeasti. Palvelualueiden ammattilaiset testasivat Oima-palvelun demoversiot ja osallistuivat mm. sähköisten sopimuslomake-pohjien luomiseen.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Käyttöönoton keskeiset toimenpiteet:

  • Koulutus ja perehdytys: LUVN:n ammattilaisille ja palkkionsaajille koulutusta Oima-palvelun käytöstä. Tarjotaan koulutustallenteet ja materiaalit suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
  • Viestintä ja tiedotus: Tiedotetaan Oima-palvelun käyttöönotosta kaikilla LUVN:n sosiaalisen median ja internetin alustoilla. Lähetetään tietoa kirjepostina ja sähköpostina palkkionsaajille.
  • Tuki ja neuvonta: Tarjotaan jatkuvaa tukea ja neuvontaa palkkionsaajille ja ammattilaisille. Käsitellään kaikki palaute ja kysymykset viipymättä.
  • Seuranta ja arviointi:  Seurataan palkkionsaajien aktiivisuutta, palautteita ja valituksia. Arvioidaan ammattilaisten kykyä ratkaista Oima-palveluun liittyviä asioita itsenäisesti.

Käyttöönottoon tarvittavat resurssit:

  • Aika: Riittävästi aikaa koulutusten ja perehdytyksen järjestämiseen sekä jatkuvaan tukeen ja seurantaan.
  • Henkilöstö: Kouluttajat, projektihenkilöt ja asiakaspalveluhenkilöstö.
  • Raha: Rahoitus hankintaan, käyttöönottoon, koulutusten, viestinnän ja tukipalvelujen järjestämiseen.

Käyttöönoton ja juurruttamisen prosessi ja vaiheet

  1. Suunnittelu: Laaditaan yksityiskohtainen suunnitelma hankintaprosessista, käyttöönottoprosessista, koulutuksista, viestinnästä ja tukipalveluista.
  2. Koulutus ja viestintä: Toteutetaan koulutukset ja tiedotetaan Oima-palvelun käyttöönotosta. Tarjotaan koulutustallenteet ja materiaalit ammattilaisten ja palkkionsaajien käyttöön.
  3. Käyttöönotto: Oima-palvelu otetaan käyttöön vaiheittain, alkaen vammaispalvelusta ja laajentaen ikääntyneiden palveluun, lapset, nuoret ja perheet sekä yhteiset sosiaali- ja terveyspalvelut palvelualueille. Tarjotaan jatkuvaa tukea ja neuvontaa käyttöönoton aikana.
  4. Seuranta ja arviointi: Seurataan ja arvioidaan käyttöönoton edistymistä ja kerätään palautetta. Tehdään tarvittavat muutokset ja parannukset palautteen perusteella.
  5. Vakiinnuttaminen: Varmistetaan, että Oima-palvelu on vakiintunut osa arjen toimintaa. Muodostetaan Oiman pääkäyttäjien, toiminnallisten vastuuhenkilöiden sekä Oiman omistajaryhmät. Annetaan tukea tarpeen mukaan.
Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Muutokset:

  • Parantunut tiedonkulku: Yhteinen järjestelmä on tehostanut tiedonkulkua ja yhteistyötä.
  • Virheellisten käytäntöjen korjaaminen: Projektin aikana korjattiin useita virheellisiä käytäntöjä.
  • Lomakkeiden yhtenäistäminen: Lomakkeiden yhtenäistäminen on tehostanut prosesseja.
  • Yhteistyön tiivistyminen: Organisaation sisäinen yhteistyö on parantunut.
  • Vahvempi tuki: Palkkiosopimusten hoito on nyt enemmän ammattilaisten omissa käsissä.

Yllättävät ja odottamattomat muutokset:

  • Virheiden havaitseminen: Jo projektin alkaessa havaittiin ja korjattiin useita virheellisiä käytäntöjä.
  • Osaamisen kasvu: Organisaation sisäisen yhteistyön tiivistyminen ja koulutukset ovat lisänneet osaamista.
  • Prosessien tehostuminen: Digitaalisten ratkaisujen käyttöönotto on tehostanut prosesseja.
Vinkit toimintamallin soveltajille

Vahva projektijohtaminen: On tärkeää, että projektin omistajalla ja projektipäälliköllä on kyky hallita laajoja kokonaisuuksia ja varmistaa, että kaikki osapuolet ovat sitoutuneita ja tietoisia tavoitteista.

Laaja-alainen tarpeiden ja riskien tunnistaminen: Hyvinvointialueen tulee ymmärtää omat tarpeensa kattavasti. Lisäksi tulee tietää, mihin asioihin digitaalisella ratkaisulla halutaan parannusta, mitä konkreettisia asioita digitaalisella ratkaisulla oikeasti pystytään käytännössä ratkaisemaan, millä aikatauluilla, resursseilla ja kustannuksilla.

Verkostoyhteistyö: On olennaista, että eri palvelulinjat ja -alueet tekevät tiivistä yhteistyötä ja jakavat tietoa keskenään.

Lainsäädännön ja substanssin osaaminen: Toimintamallin käyttöönotto edellyttää vahvaa osaamista sosiaalihuollon palvelujen järjestämiseen liittyvässä lainsäädännössä sekä substanssiosaamista. Hyvinvointialueen talouden asiantuntijuus ja toimivat talousjärjestelmät ovat keskeisessä roolissa.

Johdon tuki: Johdon tulee olla aktiivisesti mukana ja tukea toimintamallin soveltamista.

Resursointi: On tärkeää, että projektissa on mukana substanssin hallitsevia ammattilaisia kaikilta toimintamallia hyödyntäviltä palvelualueilta ja -linjoilta.

Sudenkuopat, joita välttää: Riittämätön resurssointi ja heikko yhteistyö eri palvelualueiden välillä. Näiden välttämiseksi on tärkeää panostaa riittäviin resursseihin ja vahvaan yhteistyöhön.

Kehittämisen vaihe

Valmis

Ilmiöt

Kohderyhmä