Omaolon hyvinvointitarkastustuksen jatkokehittäminen Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella (RRP2, P4, I1)
Pohteen alueella Omaolon hyvinvointitarkastusta on kehitetty Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelmassa vuodesta 2022 alkaen. Nyt tarkoitus on jatkokehittää hyvinvointitarkastuksen käyttöä koko hyvinvointialueelle.
Toimintamallin nimi
Pohteen alueella Omaolon hyvinvointitarkastusta on kehitetty Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelmassa vuodesta 2022 alkaen. Nyt tarkoitus on jatkokehittää hyvinvointitarkastuksen käyttöä koko hyvinvointialueelle.
Omaolon hyvinvointitarkastus on ollut Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella käytössä omaishoitajien, työttömien ja ikäihmisten palveluporosesseissa osassa kuntia. Nyt tavoitteena on ollut laajentaa digitaalista Omaolon hyvinvointitarkastusta muihin palveluprosesseihin, kuten kansansairauksien ja paljon palvelua tarvitsevien palveluihin. Lisäksi tavoite on ollut laajentaa palvelua sellaisiin kuntiin, joissa Omaolon hyvinvointitarkastus ei ole käytössä.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (Pohde) on yksi Suomen 21 hyvinvointialueesta ja myös yksi Suomen laajimmista hyvinvointialueista. Hyvinvointialueen keskiössä on pohjoispohjalainen ihminen ja painopiste on peruspalveluissa ja varhaisessa ongelmien ehkäisyssä. Pohde vastaa noin 416 000 asukkaan hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta Pohjois-Pohjanmaalla. Pohteella on töissä lähes 18 000 ammattilaista, joiden hyvinvointia ja osaamista halutaan vaalia.
Pohde on saanut rahoitusta Suomen kestävän kasvun ohjelman kautta. Ohjelmalla tuetaan hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Ohjelma vauhdittaa kilpailukykyä, investointeja, osaamistason nostoa sekä tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita. Tämä on mahdollistanut Pohteella Omaolopalvelun jatkokehittämisen, käyttöönoton ja integroinnin alueen digitaalisiin palveluihin ja ammattilaisten järjestelmiin
Ennen Omaolon hyvinvointitarkastuksen jatkokehittämistä palvelu on ollut käytössä useissa palveluprosesseissa, kuten omaishoitajien terveystarkastuksissa, työttömien terveystarkastuksissa ja ikäihmisten hyvinvointitapaamisessa. Omaolon hyvinvointitarkastusta jo työssään käyttävien ammattilaisten asiantuntijuutta on hyödynnetty palvelun laajennuksessa, jotta asiakasymmärrystä on saatu mahdollisimman laajasti eri palvelukokonaisuuksista.