Perustason mielenterveys- ja päihdetyön toimintamalli kohtaamisen tueksi

Ylöjärven kaupungin työikäisten mielenterveys- ja päihdetyön toimintamalli on tarkoitettu perustason mielenterveys- ja päihdetyön työn tueksi. Toimintamalli sisältää keinoja kohtaamisen, puheeksi ottamisen, kartoittamisen, ohjauksen sekä perheiden huomioimisen tueksi.

Toimintamallin nimi
Perustason mielenterveys- ja päihdetyön toimintamalli kohtaamisen tueksi
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Ylöjärven kaupungin työikäisten mielenterveys- ja päihdetyön toimintamalli on tarkoitettu perustason mielenterveys- ja päihdetyön työn tueksi. Toimintamalli sisältää keinoja kohtaamisen, puheeksi ottamisen, kartoittamisen, ohjauksen sekä perheiden huomioimisen tueksi.

Toteutuspaikka
Ylöjärven kaupunki osana Tulevaisuuden sote-keskus ohjelmaa. Perusterveydenhuolto. Pirkanmaan tulevaisuuden sote-keskus (PirSOTE) hanke
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Pirkanmaa
Toimintamallin rahoittaja
Kunta
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Liitteet ja linkit

Tekijä

Suvi Saarinen

Luotu

28.12.2021

Viimeksi muokattu

05.05.2022
Ratkaisun perusidea

Perustason mielenterveys- ja päihdetyön toimintamalli sisältää kuvauksen Ylöjärven kaupungin perustason mielenterveys- ja päihdepalvelujen rakenteesta, kiireettömän hoidon porrastuksen sekä monialaisen yhteistyön mallin. Lisäksi toimintamalli sisältää tietoja ja työkaluja kohtaamisen, kartoituksen, ohjauksen tueksi sekä perheiden huomioimiseksi. 

 

(Toimintamalli tulossa liitteeksi)

 

Toimintaympäristö

Mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat yleisiä koko Suomessa ja palvelujen tarve on lisääntynyt. 

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus (PirSOTE)-hankkeen lähtökohtana ovat olleet Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (2019) Tiedosta arviointiin tavoitteena paremmat palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut – raportin kuvaukset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilasta TAYS-erityisvastuualueella. Raportin mukaan hoitokäytänteiden kehittämiselle on tarvetta ja Pirkanmaan osalta kehittämiskohteita ovat esimerksiksi psykososiaalisten palvelujen riittävyys työikäisten tueksi sekä päihdepalvelujen rakenteen keventäminen (PirSOTE hankesuunnitelma 2020).  Ylöjärven kaupunki on mukana Pirkanmaan liiton hallinnoimassa toteutuksessa yhdessä Taysin perusterveydenhuollon yksikön, sosiaalialan osaamiskeskuksen (Pikassos) sekä muiden Pirkanmaan kuntien kanssa. Tavoitteena on vahvistaa mielenterveysosaamista ja saatavuuden parantaminen matalalla kynnyksellä.

Mielenterveys- ja päihdetyötä ohjaavat terveydenhuoltolaki (10.12.2010/1326), mielenterveyslaki(14.12.1990/1116) ja päihdehuoltolaki (17.1.1986/41).  Terveydenhuoltolain mukaan mielenterveystyöhön kuuluvat: terveydenhuollon palveluihin sisältyvä ohjaus ja neuvonta, tarpeenmukainen yksilön ja perheen psykososiaalinen tuki sekä, mielenterveyspalvelut, joilla tarkoitetaan mielenterveyden häiriöiden tutkimusta, hoitoa ja lääkinnällistä kuntoutusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut ovat mielenterveys- ja päihdehoidossa ensisijaisia (STM). Käypä hoito suositukset ja alueelliset hoito-ohjelmat ohjaavat työtä.  Sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi tärkeässä roolissa ovat kolmannen sektorin palvelut.

Kansallisen mielenterveysstrategian yhtenä painopisteenä on mielenterveysosaamisen vahvistaminen ja mielenterveyden edistämisen osaamisen merkitys korostuu myös sote-uudistuksessa, jossa ennaltaehkäiseviä ja hyvinvointia vahvistavia palveluja kehitetään. Keväällä 2021 käynnistyi kehittämiskokonaisuutta tukeva Ylöjärven kaupungin POIMI- hanke, joka keskittyy mielenterveyden vahvistamiseen, matalan kynnyksen mielenterveystyöhön sekä vahvistamaan mielenterveystaitoja ja -osaamista. POIMI on yksi on yksi kansallisen mielenterveysstrategian 2020 - 2030 tavoitteita toteuttava, sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama ja Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tukema hanke.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys
  • Ylöjärven kaupungin sote-keskuksen:

    • työikäiset asiakkaat ja heidän läheiset
    • eri ammattiryhmien työntekijät
    • sidosryhmät

Asiakasymmärrys:

Olemassa olevia palautekanavia hyödyntäen sekä laadullisen tiedon hyödyntäminen. Työntekijöiden osaaminen kartoitettiin erillisenä kyselynä. Asiakkaiden kokemuksia kerättiin järjestöjen kokemusasiantuntijoiden kanssa yhteistyössä sekä kohtaamistilanteissa työntekijöiltä.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallin kehittäminen:

  1. Kehittäjätiimin nimeäminen
  2. Nykytilan kuvaus
  3. Tarpeiden ja toiveiden kartoittaminen (työntekijät, kokemusasiantuntijat)
  4. Toimintamallin luonnostelu pienemmissä työryhmissä
  5. Palautekierros eri työryhmillä ja muutokset
  6. Toimintamallin esittely
  7. Palautteen kerääminen ja mahdolliset muutokset

Toimintamalli on esitelty työryhmille ja tallennettu yhteistyötilaan. Lisäksi toimintamallista on tehty pienempiä osa-alueita esimerkiksi terveyskeskuksen omahoitajien käyttöön. Jatkossa toimintamallista viedään hoidon tarpeen arviointiin liittyvät tiedot osaksi sähköistä järjestelmää. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Perustason mielenterveys- ja päihdepalvelujen toimintamalli on selkeytynyt ja työntekijöillä on käytettävissään näyttöön perustuvia toimintamalleja.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamalli on sovellettavissa laajasti kohtaamistyöhön ja toimii alueellisestikin toiminnan tukena.