Projektitaiteilija kehittää kunnan toimintoja yhteisötaiteen avulla

Projektitaiteilijatoiminta on lyhytkestoista taidetoimintaa, jossa ammattitaiteilija suunnittelee ja tekee yhteisötaidetta sote- ja hyvinvointipalveluiden asiakkaiden kanssa. Tilaus taiteelle lähtee kunnassa ilmenneestä tarpeesta, esim. alueen tai palvelun kehittämisestä.

Toimintamallin nimi
Projektitaiteilija kehittää kunnan toimintoja yhteisötaiteen avulla
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Projektitaiteilijatoiminta on lyhytkestoista taidetoimintaa, jossa ammattitaiteilija suunnittelee ja tekee yhteisötaidetta sote- ja hyvinvointipalveluiden asiakkaiden kanssa. Tilaus taiteelle lähtee kunnassa ilmenneestä tarpeesta, esim. alueen tai palvelun kehittämisestä.

Toteutuspaikka
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (aik. Oulunkaaren kuntayhtymä) ja Iin kunta, Lähde! Taiteesta osallisuutta -hanke
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Simo
Pudasjärvi
Ii
Vaala
Utajärvi
Toimintamallin rahoittaja
Euroopan Sosiaalirahasto (ESR)

Tekijä

Sanna Juutinen

Luotu

05.04.2023

Viimeksi muokattu

25.04.2023
Ratkaisun perusidea

Projektitaiteilijatoiminta on lyhytkestoista taidetoimintaa, jossa ammattitaiteilija suunnittelee ja tekee yhteisötaidetta sote- ja hyvinvointipalveluiden asiakkaiden kanssa. Tilaus taiteesta lähtee kunnassa ilmenneestä tarpeesta, olipa kyse sitten alueesta, rakennuksesta, huoneesta tai tuotettavasta palvelusta. Yleensä taustalla on ongelma tai tarve, jota voidaan tutkia ja käsitellä taiteen keinoin.

Projektitaiteilija voi olla minkä taiteenalan ammattilainen tahansa, kunhan projektitaiteilijan työskentely on yhteisötaidetta. Hyvä projektitaiteilija osaa toteuttaa projektin suunnitellusti ja ottaa työskentelyssä huomioon osallistujien kyvyt ja tarpeet.

Taiteen yksi ominaisuus on tuoda virkistävää ajattelua ja pehmeitä arvoja säädeltyyn julkisen sektorin toimintaan. Tilojen taidelähtöisessä suunnittelussa voittaa sekä kunta että kuntalainen. Teknisiin suunnitelmiin ja virallisiin strategioihin saadaan lisättyä mielekkäästi käyttäjien tarpeita sekä lisättyä osallisuutta julkishallintoon.

Toimintaympäristö

Taide, luovuus sekä vaikuttamisen ja tekemisen mahdollisuudet ovat tutkittuja hyvinvoinnin lähteitä. Kuntalaissa (22 §, 8.2.2019/175) on vahvoja kirjauksia kuntalaisten oikeudesta osallisuuteen ja vaikuttamiseen. Osana Kuntaliiton ARTTU2-tutkimusohjelmaa vuonna 2017 tehdyn kuntalaistutkimuksen mukaan osallistuminen ja osallistumattomuus eivät kuitenkaan jakaannu tasaisesti kuntalaisten kesken. Hyväosaiset ovat aktiivisimpia hyödyntämään esilaisia osallistumisen ja vaikuttamisen keinoja. Osallisuus ei tällä hetkellä toteudu parhaalla mahdollisella tavalla työelämän ulkopuolella olevien erityisryhmien kohdalla. Nykyiset kuntien käyttämät kuulemisen tai osallistamisen menetelmät eivät tavoita kaikkia heikommassa asemassa olevia henkilöitä. Julkisella sektorilla onkin tarve kehittää uusia, vaihtoehtoisia menetelmiä osallisuuden sekä kulttuurisen hyvinvoinnin tukemiseksi.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat olleet tukea tarvitsevassa elämäntilanteessa olevat työikäiset ihmiset: kehitysvammaiset, maahanmuuttajat, mielenterveys- ja päihdekuntoutujat, pitkäaikaistyöttömät ja syrjäytymisvaarassa olevat nuoret.

Projektissa työskentelee ammattitaiteilija, joka pystyy ottamaan työskentelyssä huomioon osallistujien kyvyt ja tarpeet. Kaikki toiminta etenee osallistujien ehdoilla.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallin voi ottaa käyttöön mikä tahansa kuntaorganisaatio. Seuraavassa esitellään miten projektitaitelijan hankkiminen käytännössä etenee.

1. Tarve

Projektitaiteilija vastaa kunnassa ilmenneeseen tarpeeseen tai kehittämishaasteeseen taiteen keinoin. Projektitaiteilija työskentelee käyttäjälähtöisesti kuntalaisten ja yksiköiden asukkaiden kanssa tuoden virkistävää ajattelua sekä pehmeitä arvoja säädeltyyn toimintaan. Tilaajan tulee siis etukäteen pohtia yksi käyttäjäryhmä, jonka ajatuksia tarvitaan, ja sopia asiasta valitun yksikön kanssa.

2. Kilpailutus

Projektitaiteilijan hankkiminen on ketterää, koska se ei vaadi raskasta rekrytointiprosessia. Helpointa on tehdä käänteinen kilpailutus, jossa tilaaja asettaa  hinnan ja tarjouksen jättäjä kertoo mitä sillä saa. Tärkeintä on määritellä ongelma, johon ratkaisua haetaan, taideprojektin budjetti sekä ajateltujen kokoontumisten määrä. Koska jokaisessa taiteenalassa on omat vahvuutensa, suositus on, että tarjouspyyntö avataan kaikkien taiteenalojen edustajille. Jätetty idea ratkaisee.

Suositus:

  • 6 kokoontumista
  • korvaus 3 500 € + alv sisältäen matkakulut
  • materiaali- ja välinekorvaus max. 500 €

Tarjouspyyntö kannattaa lähettää tunnettujen taiteilijoiden lisäksi lähialueiden taideseuroille, osuuskunnille ja paikallisten verkostojen ylläpitäjille, kuten kuntien vapaa-ajan toimelle, kulttuuritoimelle sekä alueelliselle Taikelle. Nämä levittävät erikseen pyydettäessä viestiä omille verkostoilleen. Mikäli tarjouspyyntöön halutaan kattavasti vastauksia, kannattaa haku julkaista nettisivuilla, missä ei tarvita sisäänkirjautumisia. Valmiit kilpailutusalustat on luotu suuria hankintoja varten ja ovat pienille hankinnoille raskaita kokoonsa nähden.

3. Valinta

Valintatilanteessa tarjousten joukosta nousee yleensä heti tilanteeseen sopivin vaihtoehto. Joskus tulee kuitenkin vaikeus valita kahden tarjoajan välillä. Tätä varten tarjouspyyntöön on hyvä merkitä haastatteluiden mahdollisuus. Haastattelut varmistavat päätöksen.

4. Toteutus

Tilaaja kutsuu koolle valitun taiteilijan ja yksikön edustajan. Palaverissa käydään läpi projektin vaiheet, aikataulutus, valmiin projektin luovutus ja laskutus. Tämän jälkeen projektitaiteilija toimii itsenäisesti yksikön kanssa pitäen kuitenkin tilaajan tietoisena projektin etenemisestä. Tilaaja osallistuu julkiseen luovutustilaisuuteen, ja kutsuu median koolle. Joskus osallistujat eivät halua tulla julki, ja silloin luovutus on vain yksikön kanssa pidettävä pieni juhlistamistilaisuus.

5. Budjetti

Kunnat haluavat näyttäytyä eloisina ja vetovoimaisina asuin- ja matkailupaikkakuntina, joilla on aktiivinen kulttuurielämä. Strategisesti taidetoiminta mainitaan kuitenkin usein vain kuntien kulttuuriohjelmissa ja -strategioissa, jolloin käytössä olevat budjetit ovat poikkeuksia lukuun ottamatta pieniä. Taiteen hyödyntäminen ja taiteilijoiden palveluiden ostaminen lisäävät todistetusti kuntien vetovoimaisuutta. Tätä varten taide ja taidetoiminta tulisi näkyä laajemmin kuntastrategioissa ja hyvinvointisuunnitelmissa. Lisäksi on tärkeää, että taide on mainittu prosenttitaiteen lisäksi myös teknisen puolen strategioissa. Vain nämä toimenpiteet mahdollistavat, että taidetta ja taiteilijoita hyödyntävään toimintaan budjetoidaan rahaa.

Katso tarkemmat tiedot mallista oheisesta Lähde!-manuaalista. Sieltä löydät mm. esimerkin projektista sekä tarjouspyyntö- ja sopimusmallit.

     

    Vinkit toimintamallin soveltajille

    Projektitaiteilija toimii yrittäjämaisesti. Hän työskentelee toimeksiantosuhteessa, eli yrittäjänä tai yhdistyksen/osuuskunnan/yrityksen työntekijänä. Osa taiteilijoista hallitsee yrittäjämäisen ajattelutavan, mutta suuri osa heistä tarvitsee tähän tukea. Tilaajan on hyvä huomioida, että kokematon yrittäjä alimitoittaa helposti ajankäytön, jolloin projekti voi paisua kannattamattomaksi toiminnaksi - siis hyväntekeväisyystyöksi. Siksi on tärkeää, että tilaaja osaa rajata projektin tarkasti.

    Projektin on hyvä olla avoin kaikille taiteenaloille, eli etukäteen ei kannata määritellä projektin toteutusta liian tarkkaan. Tarjouspyyntöä ei kannata laittaa kilpailutusalustalle, vaan se kannattaa julkaista esim. nettisivuilla. Nämä toimenpiteet auttavat saamaan useampia, erilaisia ehdotuksia/tarjouksia, joista on hyvä valita juuri ko. projektille sopivin.

    Projektin tilaajan tulee nimetä vastuuhenkilö, projektin "omistaja", joka mm. huolehtii yhteydenpidosta taiteilija ja yksikön kanssa.

    On tärkeää, että kunta on taidemyönteinen ja kunnassa ymmärretään taiteen ja kulttuurin merkitys paitsi ihmisten hyvinvoinnille, myös osallisuudelle.